Kirjoituksen otsikko löytyy kellastuneesta lehtileikkeestä yli kahden vuosikymmenen takaa. Olin ottanut sen talteen kaiketi jonkun aavistuksen vuoksi, vaikka maassa oli syvä rauha.
Tänään luen mielipiteen Uuden Suomen verkkolehdestä: ”Meillähän on avoin konflikti Venäjän kanssa. Putin miehittää edelleen Suomelta valloitettua kotiseutuani Karjalaa. Puheista ei taida olla apua. Pitäisi saada a-pommi jolla voisimme uhata Pietaria: ”Jos ette palauta Karjalaa, me lähetämme ydinohjuksen Kremliin!””
Kuinka lähellä Suomen nykyistä ulko- ja turvattomuuspolitiikan linjaa kirjoittajan teksti onkaan. Sodan ajatus on nyt vahvempi kuin rauhan. Aika ja ajatukset ovat kääntyneet ylösalaisin.
***
Valtavan muutokseen isä ja takapiru on Sauli Niinistö. Hän piti yllä yhteyttä naapurimme presidenttiin niin että syntyi mielikuva ”Putin-kuiskaajasta”, kansainvälisestä valtiomiehestä, joka hoiti idänsuhteita Suomen ja muidenkin maiden parhaaksi.
Sitten naamio putosi. Sen takaa tuli esiin syvä Venäjän halveksunta. Ei tietoakaan rauhan rakentajasta.
Kun Suomi lähetti ensimmäisiä aselasteja Ukrainaan, Niinistö oli innoissaan: ”Kyllä niillä jälkeä tulee!”
Hän vieraili luotiliivit päällään Ukrainassa ja naureskeli Putinia esittävälle pilakuvalle.
Pian tuon jälkeen Kiovassa kävi myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Hän oli toimittanut Ukrainaan signeeraamansa ammuksen ja julkaissut venäläisten tappamiseen yllyttävän kirjoituksen. Valtakunnan hierarkian ykkönen ja kakkonen olivat siis samalla linjalla, Niinistö toki miljardien hintaisin asekuormin tehokkaammin.
***
Lakimiesten luikuruudesta kerrotaan vitsejä, mutta kun Niinistö temppuili Suomen ja Naton välisen ns. isäntämaasopimuksen ohi eduskunnan, se ei ollut vitsi vaan paljastava osoitus siitä, millaisin konstein hän oli valmis ajamaan läpi ideologista näkyään Suomen tulevaisuudesta.
Presidentillä oli lämpimät välit Venäjä-vihan kyllästämään Joe Bideniin. Ei ole tietoa siitä, miten pitkälti Suomen Nato-jäsenyydestä sovittiin Washingtonissa hyvissä ajoin ennen julkista ratkaisua. Niinistö käytti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tekosyynä jäsenyyshakemukselle, eikä kymmenen vuotta aggressiivisen propagandan kohteena ollut kansa kysynyt, mitä tekemistä Ukrainan sodalla on meidän kanssamme. Eivät myöskään sumusilmäiset kansanedustajat.
***
Ja nyt olemme tässä: Suomi on sidottu sotaliittoon, joka tarvitsee vihollisen pysyäkseen hengissä, ja DCA-sopimuksella Yhdysvaltoihin, joka on todettu epäluotettavaksi ”ystäväksi” kaikkialla muualla paitsi Suomen johdon piirissä.
Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus tarkoittavat, että Suomi sallii miehityksen. Toisen maailmansodan alla täällä vieraili runsaasti mm. Saksan ja Britannian korkeita sotilaita, mutta se oli pientä verrattuna nykyiseen tungokseen – taivas, meret, satamat ja tukikohdat täynnä näitä ystäviämme aseineen!
***
Mutta mikä on presidentillistä Venäjä-vihaa Sauli Niinistön jälkeen jatkavan Alexander Stubbin ja vallastaan humaltuneen oikeiston linja ja suunnitelma?
Suomi on tilannut Yhdysvalloista 64 kappaletta F35-hävittäjiä, joita kutsutaan ydinaseiden laveteiksi, laukaisualustoiksi. Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle tai DCA-sopimukselle ehtoja, ei myöskään ydinaseiden kauttakuljetusta koskevaa rajoitusta.
Laki kieltää ydinaseiden tuonnin Suomeen. Esto mainitaan myös rikoslaissa. Mutta tarvitaan vai kaksi pientä naksausta, kaksi lainmuutosta esteen poistamiseksi eikä ole epäilystäkään, etteikö presidentti yhteistoiminnassa kokoomuksen johtaman valtioneuvoston kanssa naksauta. Asia on jo vireillä ja keskustelujen kuuma aihe.
Sota vai rauha Suomelle?
Yhdysvallat näkee vasallivaltio Suomen hyökkäysalustana itään. Sillä on voimassa kongressin Obaman presidenttikaudella vuonna 2015 tekemä päätös, jolla Venäjä nimettiin USA:n viholliseksi. Naton yritys laajentua Ukrainaan epäonnistui, mutta vuosikymmenten strateginen päätös Venäjän ”heikentämisestä” eli Kremlin vallanvaihdosta ja federaation tuhoamisesta on voimassa. Ja Suomesta yltää ohjuksilla mainiosti tärkeimpiin kohteisiin Venäjällä.
***
Toivo rauhasta perustuu ennustukseen, että velkoihin uppoavassa Euroopassa syntyy poliittinen sekasorto; hallitukset ja niiden myötä nykyiset sotaan tähtäävät johtajat pudotetaan tuoleiltaan.
Suomessa kansa on hiljaa, mutta suunnan muutos ei ole mahdoton. Hätä on pätevä neuvonantaja, ja hätä voi tulla vastaan viimeistään silloin, kun F35 -ydinlavetit ovat Suomessa. Ehtiikö valta vaihtua ennen sitä?
Kokoomusjohtoinen oikeisto, johon ns. vasemmistokin lukeutuu, ehtii ennen seuraavia vaaleja toteuttaa valtakunnan tuho-ohjelman melko pitkälle, mutta jo nyt sosialidemokraattien johdossa suunnitellaan nykyhallituksen päätösten purkamista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa nuo ajatukset eivät vielä koske, mutta se hetki tulee.
Onko valtakunnan toivo Sdp:n puheenjohtajassa, jos hän nousee seuraavan hallituksen pääministeriksi? Antti Lindtman on onnistunut oppositiojohtajana. Puolueen kannatus näyttää kestävältä, mutta miehen mitta nähdään todella vasta sitten, kun kyseessä on Suomen olemassaolo.
Antti Lindtmanille saattaa tarjoutua suuri tehtävä johdattaa maa sodan uhkan alta liennytykseen, diplomatiaan, keskusteluihin ja neuvonpitoon tärkeimmän naapurimme kanssa. Uhoavasta retoriikasta on päästävä eroon. Kaikki siteet oikeiston vihanpitoon on katkaistava. Todellinen rauhan tie aukeaa kuitenkin vasta, kun puolueet laitoja myöten tunnistavat ja tunnustavat tosiasiat.
***
Poliitikot eivät pysty yksin kääntämään nykyistä umpikujaan johtavaa linjaa. Apuun tarvitaan media. Se ei ole helppoa. Luopuminen uskonnoksi juntatusta propagandasta ei onnistu hiljaa hivuttamalla. Toimittajien koulutus ja psykologinen hoito ovat liian hitaita keinoja. Myönteiseen muutokseen tarvitaan kustantajien voimakkaita ratkaisuja.
Kansan ja sen johtajien tulisi nähdä rauhan suunnaton arvo ja sotaisan ajattelun mielettömyys. Jos maan presidentti ja pääministeri eivät voi luopua aggressiivisesta puheestaan ja toiminnastaan, heidät on saatettava ystävällisesti mutta päättäväisesti vallan kamarin ulko-ovelle.
20 kommenttia julkaisuun “SOTA VAI RAUHA SUOMELLE?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ne on publikaaneja, eivätkä pääse taivaaseen, hä hä!!
Otsikossa olevasta Saukin kuvasta tuli mieleeni sanonta”jos katse voisi murhata”…
”Onko hänellä vielä naamio, jota hän ei ole riisunut? Ovatko vuosia kestäneellä uralla opportunistisesti vaihdetut ilmeet muokanneet kasvojen fysiikkaa niin, että ilmeet alkavat olla jo epäuskottavia, irrallisia?”
Liekö häneltä koskaan löytynyt mitään oleellista ajatusta maskin takaa..?
Kiitos hyvästä kolumnista!
On hämmästyttävää, miten tehokkaasti Suomi on käännetty sota-moodiin. UPI:n johtajalta Hiski Haukkalalta, yhdeltä sotahaukoistamme, kysyttiin TV:ssä, oliko hiljattainen NATO-kokous Suomelle menestys vai tappio.
Oli kuulema menestys, kun saadaan puolustusta kohotettua näiden korotettujen jäsenmaksujen avulla! Näin muuttuu musta valkoiseksi. Joku senkin uskoo ja toitottaa uskomustaan Iltalehden ja Hesarin keskustelupalstoilla muiden uskovaisten vahvistamiseksi.
Mutta onhan ihmisten mielikuvia Venäjästä jo pitkään muokannut maailman mahtavin propagandisti, USA, jonka mieliä hivelevään mielenmuokkauskoneistoon verrattuna Stalinin karkea väkivaltakontrolli oli alkeellista, ja huonotehoistakin pitkässä juoksussa. Ei siis sopivaa pitempiaikaiseen käyttöön, kuten on muuallakin nähty. USA:n globaali viihdediktatuuri on tehokkaampi, ja sitä on vaikeampi päästä pakoon.
Kun ihminen omaksuu USA:n markkinoiman käsityksen Ukrainan sodasta, hän alkaa puhua tästä sodasta ”vakaumuksen syvällä rintaäänellä”. Siinä vaiheessa kyky rationaaliseen ajatteluun aiheesta on jo menetetty. (- Vakaumus tarkoittaakin sanakirjan mukaan varmaa, vakaata käsitystä, joka voi viiitata etenkin vaikeasti yleispäteväksi todistettavaan asiaan.)
Butcha oli kohta, jossa Venäjä hävisi mediasodan. Harva mediassa uskalsi siinä vaiheessa epäillä sitä provokaatioksi, ja niin se jäi ihmisten mieliin ristiriidattomasti Venäjän tekemänä hirmutekona. Sen jälkeen on seurannut monta muuta Ukrainan tekemää provokaatiota, viimeisimpänä nuoren ukrainalaisen toimittajanaisen ruumiin palauttaminen Venäjältä silmät päästä kaivettuina.
Kun kysyin asiasta uutisoineelta toimittajalta, mitä hyötyä Venäjälle oli palauttaa ruumis silmättömänä kun sen olisi voinut olla palauttamattakin, toimittajan vastaus oli:
”Venäjä hankkii itselleen jatkuvasti uusia ’mainehaittoja’, koska se toimii eri logiikalla kuin länsimaat. Se mikä meidän silmissämme on mainehaittaa, voi olla Putinin silmissä tavoiteltua toimintaa, jolla pyritään lietsomaan pelkoa omien ja vastustajien riveissä, jotta he ymmärtäisivät alistua ja langeta polvillensa äiti-Venäjän edessä.”
Olikohan tuossa kyse Iivana Julman Venäjästä vai Putinin Venäjästä? Myös Stalinin ajan Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjän federaatio sekoitetaan jatkuvasti kansan puheissa.
Mutta onneksi Venäjän erikoisjoukkojen sotilas eräässä dokkarissa oli varmaankin oikeassa huomauttaessaan: ”Venäjä on jo hävinnyt mediasodan, mutta se voittaa aina oikeat sodat.”
Se kumminkin merkitsee enemmän, ja koska länsi ei ymmärrä muuta kuin voimaa, sitä pitää sille tarjota. Uskon Venäjän kykenevän siihen.
Ajaako KOK ja sen johtajat Stubb, Orpo, Häkkänen, Valtonen Suomen ja suomalaisten etua ? He puhuvat kauniita sanoja, joihin kansa tarraa innoissaan ja sinisilmäisyttään. Tosiasiassa he valehtelevat täysillä. No, mihin he sitten tähtäävät? Se on jo nähty, että Stubb kaavailee pääsevänsä huomattavasti korkeammalle pilarille. Ketkä ovat sitten näiden urahirmujen tyhmyyksien maksajia? Tietysti ns. sinisilmäiset suomalaiset. Viime kädessä Bryssel on sitten näiden pettureiden pakopaikka ja suojatyöpaikka, kuten kävi Jyrki Kataisellekin ja monelle muullekin. Mihinkä ihmisten sitten tulisi kiinnittää huomiota seuratessaan ja katsoessaan näitä poliitikkoja on se, että he ovat valmiita tekemään lähes mitä tahansa oman sokean kunnianhimon takia, siinä ei järki merkitse mitään.
Katuvatko he koskaan tekojaan ? Ei ikinä.
Kekkonen sanoi että ”kokoomusta ei pidä koskaan päästää valtaan tässä maassa” toisaalta on nykyisin sama mikä puolue on valtapuolueena kun jälki kuitenkin on yhtä tuhoisaa…kaikki eduskunta puolueet kuitenkin kannattavat ja ajavat Suomen tuhoa, ei ole enää mitään eroa oikeiston ja vasemmiston ja keskustan välillä… Muutoksen on tultava toista tietä kuin näistä nykyisistä puolueista…
Fakta on se, että ainoastaan politiikot ovat syyllisiä suomen katastrofaaliseen tilanteeseen mm talouden, terveydenhuollon ja turvallisuuden osalta.Kukin puolue vuorollaan ollessaan hallitusvastuussa on lapioinut velkaa ja jakanut sitä omiin tarkoitusperiinsä viimeiset vajaat 20v, nyttemmin löytyi uusi velkahana ukraina ja sotimiseen varustautuminen ja mahtavat nato maksut, tässä viimeiset naulat suomi arkkuun kuoppausta varten.Helpoin tie näyttääkin olevan, kun koko valtakunta pyyhkäistään sileäksi, ei tästä enää muuta tietä ole selvitä.Kekkosen johtamasta hyvästä ajasta suomessa nauttineena ei voi kuin ihmetellä miten on mahdollista saada asiat maassa näin päin persettä!
Heti ensi alkuun kiitos Maunolle mahtavasta kolumnista. Vielä on Suomessa journalisteja.
Itse en usko, että Suomessa tapahtuu mitään ilman ulkoista painostusta. Eikä oikeastaan sen jälkeenkään, kuten viime sotien esimerkki paljastaa. Ryssäviha on elänyt kaikki nämä vuosikymmenet kansan keskuudessa, palanut tosin säästöliekillä, mutta pysynyt hengissä. Sitä ei saada sammumaan pakottamalla. Kekkonen ei päästänyt kokoomusta hallitukseen juuri ulkopoliittisista syistä. Nyt näemme, mitä siitä on seurannut. Muut puolueet toimivat lähinnä heidän apupuolueinaan.
Tämä maa pitäisi tuhota kokonaan ja asuttaa uudelleen aivan uusilla ihmisillä. Paljon sanottu omasta isänmaastaan, mutta minä en tunne omakseni niitä arvoja, joita tämä nykymeno edustaa. Venäjä pystyy pimentämään tämän maan tunneissa, jos täältä aletaan faktisesti uhkaamaan heitä, mutta se ei riitä. Tänne jäisi kuitenkin russofobian siemen itämään ja kaikki alkaisi jonakin päivänä alusta.
Toinen vaihtoehto olisi maan jakaminen itään
ja länteen, mutta sekään ei taida olla
realistista. ”Itä-Suomi” saisi ”vanhasta Suomesta” aggressiivisen naapurin ja olot eivät taatusti olisi vakaat.
Ei ole tullut asiaa enemmälti ajateltua, mutta Kekkonen oli tosiaan varmasti huomannut, millainen ryssävihan henki kokoomuspiireissä vallitsee. Viime vuosien tapahtumat todistavat, ettei se ole kadonnut edes sukupolvien vaihduttua, vaan päinvastoin voimistunut ja levinnyt muihinkin puolueisiin.
Mielenkiintoista olisi tietää, minkä verran Venäjä-vihaa olisi Suomessa, jos tiedotusvälineet olisivat kaiken aikaa kertoneet totuutta Ukrainan tapahtumista sekä niiden taustoista ja oletettavista motiiveista. Veikkaan, että nykyisen 90 prosentin sijaan 10 prosenttia vihaisin Venäjää.
Suomi on kuin kylän tyhmin piski, jonka isommat koirat ovat lähettäneet räksyttämään rankkurin kotiportille. Kylän tyhmin piski, jolla on kompleksinsa ja tarve näytää muille koirille olevansa jotain.
Kylän rakkeja komentaa iso vanha hurtta, jolla on omat ongelmansa ja tietää parhaiden päivien olevan jo takana. Hänellä oli suunnitelma päästää rankkuri hengiltä käyttäen tyhmimpiä koiria tekemään vaarallisin työ.
Toinen tyhmä kylän piski sai jo rankkurilta korvilleen, mutta se ei horjuta kylän tyhmimmän piskin uhoa, se vain kasvaa.
Muut kylän koirat näkevät rankkurin vain vahvistuvan ja he pilkkaavat salaa kylän tyhmimmän piskin uholle, mutta yllyttävät vain lisää. Iso hurttakin on nähnyt rankkurin olevan taipumaton, mutta kylän tyhmimmälle piskille he eivät tätä paljasta, koska kylän tyhmin piski jakaa viimeiset koiranmakkaransakin kylän koirille saadakseen huomiota ja arvostusta.
Kylän tyhmin piski uskoo yhä pistävänsä rankkurin polvilleen.
Jos vertaa Suomea esim. siihen liikehdintään mitä muualla tapahtuu Gazan kansanmurhan takia niin tuskin juuri missään on niin hiljaista kuin Suomessa. Ja äskettäin eräs juutalainen historioitsija totesi, että Israel on Hitlerin Saksaakin pahempi. Hitlerin Saksa yritti peittää tekemänsä koska ymmärsivät sentään entä heidän toimillaan ei ollut laajaa tukea. Israelissa hirmutöitä juhlitaan ja niitä kuvataan ja kansa antaa täyden tukensa yli 90 prosenttisesti. Kyseinen historioitsija totesi, että Berliinissä toimi läpi sodan ajan juutalainen sairaala ilman että sitä ja sen lääkäreitä olisi häiritty. Kaupungissa asui kolme tuhatta juutalaista. Gazassa lääkärit ja sairaalat ovat kohteista päällimmäisiä, lääkärit tapetaan ja sairaalat tuhotaan.
Gaza on nostanut vastalauseiden ryöpyn kautta maailman, valtamedia vaan ei kerro tapahtumista mitään koska seisoo Israelin rinnalla. Tämä sokeus on enteellistä ja tarkoittaa Suomen osalta sitä, että pelastus tulee jos tulee ulkoisen voiman kautta. Murroksia tapahtuu joissa maailmanpyörä ottaa uutta suuntaa. Nyt vallitsee melko suuri yhteisymmärrys siitä, että Israel kärsi sodassa Irania vastaan raskaan tappion paitsi hetkellisesti niin vielä enemmän tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailmalla ymmärretään, että uusi aika koittaa. Vaikka Trumpin MAGA:sta tulikin MIGA niin MAGA:n kannattajat Yhdysvalloissa saattavat kääntää maan kurssia koska Israelin maine ei koskaan ole ollut yhtä huono nuoren sukupolven silmissä kuin tänä päivänä. Selvä oire tästä on yllätyskäänne New Yorkin pormestarivaaleissa jossa täysin uutta ajattelua edustava ehdokas on noussut esiin. Ehkä hänet vielä kammetaan syrjään mutta merkit muutoksen halusta ovat selvät. Jossain kohtaa saattaa revetä. Suomi on hännillä ja pysyy, ikävä kyllä.
Oli hyvä juttu, mutta masentava.
Antti Lindtmanilla olisi mahdollisuus muuttaa nykyinen suunta, mutta en oikein usko siihen. SDP on ollut perinteinen kansanpettäjä puolue.
Jos ja kun Suomen nykyinen johto saavat kaikessa hiljaisuudessa tuotua ydinohjuksia Suomeen, niin se tietää Suomen tuhoa, kuten silloin pitääkin. Venäjä ei katsele sitä, että ydinohjuksien kärki näkyy rajan yli.
Täytynee ruveta valmistelemaan maasta poistumista pysyvästi ennenkuin tulee tosi kiire.
Sen verran lisään vielä, että nousee viha aina, kun näen Niinistön kuvan.
Meitä on kaksi.
Ainakin kolme.
”Toiseksi tuli mieleen, että mahtaako Suomi, Yhdysvallat tai Nato ”tarvita” edes tuota lakimuutosta ydinaseiden tuomiseksi Suomeen. Suomi voi muodollisesti ne kieltää, mutta ei tee mitään – eikä kai voikaan tehdä mitään – asian valvomiseksi.”
Hyvä huomio! Vastikään Trump sai senaatissa läpi lakimuutoksen, joka antaa hänelle ”vapaat kädet” jopa hyökätä suvereeniin valtioon rikkoen kansaivälisiä sopimuksia.
Oli tarkoitettu ”Naalille”..
Hyvä kolumni herätti meikäläisessä kolme lisäajatusta. Ensinnäkin se, että Suomen kansassa on paljon oikeudentuntoa, minkä vuoksi Venäjästä ja Ukrainan kriisistä on pitänyt valehdella ja vaieta tosi paljon, jotta kansa saatiin vihaamaan Venäjää. Luulen, että Ukrainan vertaaminen Suomeen – mitä valhekorttia tietysti myös käytettiin paljon – ei olisi riittänyt, vaan Venäjän puuttuminen Ukrainan sisällissotaan ja ylipäänsä kaikki Ukrainan kriisiin liittyvä piti saada näyttämään raakalaismaiselta ja raukkamaiselta provosoimattomalta hyökkäykseltä pienemmän naapurin kimppuun, joka ei ollut ehtinyt hakea Naton suojaa.
Jos suomalaiset olisivat tienneet totuuden, he olisivat suhtautuneet Ukrainan kriisiin aivan toisella tavalla ja käsittäneet, ettei sillä ole mitään tekemistä Suomen turvallisuuden kanssa. Toki Suomessa oli ja on paljon niitäkin, jotka tietävät tuota totuutta, mutta syvässä russofobiassaan ovat halukkaita mihin hyvänsä (mm. valehtelemaan, kärsimään taloudellisesti ja jopa vaarantamaan henkensä) kunhan Venäjä ja venäläiset kärsivät.
Toiseksi tuli mieleen, että mahtaako Suomi, Yhdysvallat tai Nato ”tarvita” edes tuota lakimuutosta ydinaseiden tuomiseksi Suomeen. Suomi voi muodollisesti ne kieltää, mutta ei tee mitään – eikä kai voikaan tehdä mitään – asian valvomiseksi. Tässä asiassa leikimme joka tapauksessa omalla(kin) hengellämme ja Suomen olemassaololla. Ei ole turhaan sanottu, että Suomen tapaiset länsimaat on vallannut ideologia, jonka keskiössä on Venäjä-viha.
Kolmanneksi rauha on tosiaan suunnattoman arvokas asia ja sota mieletöntä, mutta lisäksi ystävyyden jälleenrakentaminen Venäjän kanssa tarjoaisi meille huikeat taloudelliset ja muut näkymät Euraasiaan. Minäkään en usko kunnolliseen muutokseen kohti parempaa muutoin kuin jonkin rysäyksen kautta. Jonkin meille nyt läheisen järjestön tai oman maamme taloudellinen tai muu romahdus olisi kuviteltavissa olevista tarpeeksi mullistavista rysäyksistä ehkä se hellävaraisin.
Alkaa olla mielessä ajatus, että taitaakin olla paras ratkaisu, kun suomi pistetään kauttaaltaan sileäksi. Saadaan päätepiste kertaheitolla tälle touhulle.Kun kansalla ei ole enää uskoa maan tulevaisuuteen, niin mitä jää jäljelle, ei mitään, joten ei muutakuin sileäksi koko valtakunta.”Äkkiloppu paras loppu” totesi Lehtokin tuntemattomassa sotilaassa.
Kyllä sillä jälkeä,tulikin,yu tuvassa katselin kun suomen lipun kuvalla varustettu panssarivaunu paloi kuin soihtu. Valitettavasti ei valaistut suomen herroja.