Viron vaaleissa sotapuolueet jyräsivät ja Kaja Kallas sai odotettua paremman tuloksen. Voiton vei odotetusti pääministeripuolue Reformistit, jotka saivat äänistä 31,2 prosenttia. Paikkalukuaan parlamentissa puolue kasvatti kolmella kansanedustajalla. Pahiten vaaleissa epäonnistui keskustapuolue, joka menetti 10 paikkaa saaden 15,3 prosenttia äänistä.
Pääministeri Kaja Kallaksen haastaja ja Ukrainan sodan aseistamisen vastustaja, kansalliskonservatiivinen EKRE menestyi toiseksi parhaiten saaden 16,1 prosenttia äänistä. Sen paikkaluku väheni kahdella kansanedustajalla.
Oikeiston ja NATO:n kannattajien menestystä lisäsi uusi tulokas Eesti 200. Puolue nousi neljänneksi suurimmaksi saaden 13,3 prosenttia äänistä ja 14 paikkaa parlamenttiin. Kaikki kansanedustajat ovat uusia.
Pienpuolueista Sosialidemokraatit ohittivat russofobisen Isänmaan saaden äänistä 9,3 prosenttia ja 9 kansanedustajaa, joka on yhden vähemmän kuin edellisessä parlamentissa. Isänmaa kadotti suosiotaan saaden 8,2 prosenttia äänistä ja kahdeksan kansanedustajaa, jossa on vähennystä 4 edellisiin vaaleihin verrattuna. Muut puolueet eivät ylittäneet äänikynnystä.
Hallitusneuvotteluista tulossa helpot
Virossa on harvoin äänestystulos niin selvä voitto Lännen ja NATO:n tukijoille kuin nyt. Pääministeri Kaja Kallas sai vahvan mandaatin jatkaa. Hänen on helppo löytää hallituskumppanit Ukrainan sodan kannattajista ja liberaalin maailmankatsomuksen jakavista Eesti 200-puolueesta, sosialidemokraateista ja Isänmaasta. Mahdollisella koalitiolla reformistit, Eesti 200 ja sosialidemokraatit olisi 60 paikkaa parlamentin 101 paikasta. Enemmistöhallitukseen riittäisivät jo pelkästään kaksi puoluetta reformistit ja Eesti 200, jotka saivat yhteensä 51 paikkaa.
Vaalien pettynein on EKRE-puolueen puheenjohtaja Martin Helme, joka aikoo riitauttaa vaalituloksen. Virossa oli poikkeuksellisen korkea äänestysaktiivisuus, 63,7 prosenttia. Se näkyi erityisesti sähköisen äänestyksen suosiossa. E-ääniä annettiin enemmän kuin paperiääniä eli 51 prosenttia, kun paperiääniä oli 49 prosenttia.
Äänestystulos kääntyi täysin päälaelleen, kun elektroniset äänet tulivat. EKRE:n johtoasema kutistui ja kääntyi huonommaksi kuin edellisten parlamenttivaalien tulos. EKRE on epäillyt tarkoituksellista vaalivaikuttamista syytöksillä puolueen kytkennöistä Venäjän Wagner -ryhmän johtaja Jevgeni Prigoziniin. Todisteita yhteistyöstä ei ole löytynyt, mutta epäilyksillä onnistuttiin vahingoittamaan puolueen mainetta. EKRE vaatii sähköisten äänten lukemista uudelleen ennen kuin se hyväksyy vaalituloksen.
Itä-Virossa epäonnistuttiin
Itä-Virossa venäläisten äänet hajosivat pahasti eikä alueen kuudesta edustajapaikasta onnistuttu täyttämään kuin kolme. Keskusta on perinteisesti ollut venäläisten puolue Itä-Virossa, mutta Ukrainan sodan seurauksena puolueen kansanedustajista Mihail Stalnuhin pyrki Riigikoguun omana ryhmänään. Hän sai 15 prosentin kannatuksen.
Venäläisten ääniä vei myös Viron yhdistyneen vasemmiston ehdokas Aivo Peterson, joka sai alueella 14,9 prosentin kannatuksen. Kumpikin jäi kuitenkin parlamentin ulkopuolelle, koska heidän ryhmänsä ei ylittänyt 5 prosentin äänikynnystä.
Vaalit olivat yleisesti suuri pettymys keskustalle, joka on menettämässä Viron politiikassa kakkosasemansa vahvana puolueena. Seuraava tulikoe sillä on paikallisvaalit, joissa näyttää siltä, että puolue tulee menettämään myös vahvan asemansa Tallinnan hallinnassa.
Venäläisille kovat ajat
Reformistien voitto yhdessä Eesti 200-puolueen kanssa vahvistaa Viron virolaistamista entistä lujemmin. Kaja Kallasin reformipuolueen tavoitteena on peruskoulutuksen muuttaminen kokonaan vironkieliseksi. Narva on seuraava paikka, jossa venäjänkieliset lapset ovat tulilinjalla.
Kaja Kallasin voitto on myös tuki Ukrainan sodalle. Entinen ulkoministeri Urmas Paet vaati vaalimainoksessaan voittoa Ukrainalle. Selvää on sekin, ettei keskustelua Viron asetoimituksista Ukrainalle kyseenalaisteta tulevassa hallituksessa.
https://www.postimees.ee/7725398/valimised-2023-riigikogu-valimiste-tulemused
2 kommenttia julkaisuun “Sotapuolueet jyräsivät Viron vaaleissa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Ukrainan sodan aseistamisen vastustaja” kysymys oli pikemmin siitä, että lahjoitetut aseet ovat saattaaneet Eestin oman puolustuksen hetkellisesti heikoksi, koska korvaavia aseita saadaan tilalle vaste tulevien vuosien aikana. Täällä n. 1,5 vuotta eläneenä merkille pantavaa oli kyllä se, että media niin avoimesti eli tiettyjen tahojen (reformi ja Eesti 200) hyväksi ja osin vääristeli vastapuolen (EKRE) lausuntoja. Eesti 200 on hyvä esimerkki siitä miten rahalla noustaan valtaan, mukana lienee vanhoja reformisteja ja sosiaalidemokraatteja… Mukana oli myös suomalaistaustainen Joakim Helenius, joka kalliista TV kampanjasta huolimatta ei ainakaan vielä päässyt eduskuntaan. Yllätys voidaan silti vielä nähdä, koska Helenius esiintyi kampanjan aikana uutena valtiovarainministeri ehdokkaana ja koska Eesti 200 nähdään varmuudella hallituksessa, niin voihan olla, että Joakimia onnistaa…
”Äänestystulos kääntyi täysin päälaelleen, kun elektroniset äänet tulivat. EKRE:n johtoasema kutistui ja kääntyi huonommaksi kuin edellisten parlamenttivaalien tulos”.
Suomessa, eduskuntavaaleissa 2.4.2023 käy samoin. En äänestä.