Suomalaisille isot kulut energiaostojen lopettamisesta Venäjältä

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemä päätös lopettaa sähkön tuonti Venäjältä ja korvata myös venäläinen maakaasu ns. nesteytetyllä LNG-kaasulla ovat aiheuttaneet Suomelle ja suomalaisille suuria lisäkustannuksia. Valtaosa suomalaisista ei näytä tätä edes tietävän, koska valtamedia ei ole pitänyt lisäkustannuksista ääntä eikä asiasta ole tehty ainoatakaan selvitystä.

Maakaasun tuonti putkea pitkin Venäjältä päättyi toukokuussa 2022. Suomi ei eräiden muiden EU-maiden tapaan ollut valmis maksamaan Venäjältä tuotavaa maakaasua ruplilla, koska Marinin hallitus halusi nopeasti katkaista kokonaan Suomen ”maakaasuriippuvuuden” Venäjästä. Päätös on ollut suomalaisille kallis.

Tiedossa ei ole, kuinka suuret ovat Suomen ja suomalaisten taloudelliset menetykset hallituksen päättettyä lopettaa energiaostot Venäjältä.

Venäjältä suoraan Suomeen tulleen kaasun tulon loputtua korvaavaa kaasua tuodaan nyt Baltiasta Suomen ja Viron välisen Balticconnector-siirtoputken kautta, mutta kalliimmalla hinnalla.

Venäläisen halvan maakaasun korvaajana käytetään myös kallista LNG-kaasua. Asiakkaat hankkivat Inkoon terminaaliin LNG-kaasua globaaleilta markkinoilta. LNG:tä toimitetaan terminaalilaivaan erillisillä tankkereilla. 

LNG-kaasun tuottajamaihin kuuluvat muun muassa Australia, Yhdysvallat, Malesia, Norja ja Qatar. Venäläistä LNG-kaasua Inkooseen tuotu terminaalilaiva ei saa käyttää, vaikka sitä Suomeen tuodaan yhä venäläisillä tankkereilla.

Tilastokeskuksen 17.5.2024 julkistaman uusimman katsauksen mukaan Venäjältä Suomeen viime vuonna tuodun energian osuuden laskemiseen energian kokonaiskulutuksesta liittyy epävarmuuksia ja oletuksia. 

”Maakaasun osalta ongelmana on alkuperämaan selvittäminen. Virosta tuodun maakaasun määrä on tarkoin selvillä, mutta venäläistä alkuperää olevan kaasun osuus Virosta tuodusta kaasusta on vaikeampi selvittää”, todetaan katsauksessa.

Virolaisesta tuontikaasusta ilmeisesti osa on venäläistä kaasua, mutta se tuodaan Suomeen nyt kiertotien kautta. Se myös maksaa enemmän kuin suoraan Venäjältä Suomeen aiemmin tuotu maakaasu.

Kallis LNG-terminaalilaiva Inkooseen Yhdysvalloista

Suomi päätti vuonna 2022 vuokrata yhdysvaltalaisen LNG-terminaalilaivan kymmeneksi vuodeksi. Se sijoitettiin Inkooseen, jonne rakennettiin oma infrastruktuuri aluksen lastin siirtämiseksi maihin.

Terminaalilaivassa nesteytetty maakaasu varastoidaan, höyrystetään ja syötetään valtakunnalliseen kaasun siirtoverkkoon sekä tarvittaessa myös Balticconnector-kaasuyhdysputkea pitkin Baltiaan. Terminaalin kaupallinen toiminta käynnistyi tammikuussa 2023.

Valtion omistaman Gasgridin terminaalialuksesta vastaava yhtiö Floating LNG Terminal Finland Oy kertoo verkkosivuillaan, että laiva otettiin käyttöön siksi, että sen vuokraamisella Suomi pääsi eroon riippuvuudestaan venäläisestä putkikaasusta.

Amerikkalaisen terminaalilaivan mittavat vuokrauskustannukset alkoivat juosta vuoden 2022 lopulla, kun vuokrasopimus astui voimaan. Kymmenen vuoden vuokrakuluiksi on arvioitu peräti 460 miljoonaa euroa. Lisänä summaan tulee käytön volyymiin liittyviä kustannuksia.

”Laivan vuokrakulut ovat yhtiölle selvästi suurin kustannuserä. Sen lisäksi tulee operatiivisia kustannuksia terminaalin päivittäisestä pyörittämisestä”, yhtiön toimitusjohtaja Satu Mattila kertoi Kauppalehdessä keskiviikkona.

Viimeisen tilinpäätöksen mukaan yhtiön vuokravastuut olivat 440,6 miljoonaa euroa, josta vuoden 2023 osuus oli 45,2 miljoonaa euroa. Käytännössä suomalaisyhtiön viime vuoden lähes 40  miljoonan euron liikevaihto ei siis kattanut edes terminaalialuksen vuokrakuluja.

Terminaalilaivaa operoiva suomalaisyhtiö teki roiman tappion

Inkoon LNG-terminaalilaivaa operoiva yhtiö tekikin viime vuonna roiman tappion. Vuonna 2023 yhtiön liiketulos oli 25,2 miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiö aloitti toimintansa toukokuussa 2022, mutta viime vuosi oli ensimmäinen, jolta yhtiölle kertyi liikevaihtoa. Jo vuonna 2022 yhtiö kirjasi liiketappiota 16,3 miljoonaa euroa. 

Vuoden 2022 luvuissa näkyvät myös rakentamiseen ja toiminnan ylösajoon liittyvät kustannukset, vaikka terminaalioperaatiot ja kaupallinen toiminta ei ollut vielä alkanut. Yhtiöön on sijoitettu omaa pääomaa 85,25 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiölle on annettu konserniavustusta 18,1 miljoonaa euroa.

Myös koko konsernin emoyhtiön Gasgrid Finland Oy:n viime vuoden liiketulos painui tappiolle samoin kuin edellinenkin vuosi. Pääasiallisena syynä konsernin tappioihin on ollut LNG-terminaalilaivan kulujen aiheuttamat tappiot. 

Mattila muistuttaa haastattelussaan, että terminaalin tärkein tehtävä on alusta asti ollut ”huoltovarmuuden varmistaminen” ja ”energiaitsenäisyyden turvaaminen”. Terminaalilaivan vuokraus mahdollisti toimitusjohtajan mukaan Suomen irtautumisen venäläisen putkikaasun riippuvuudesta.

”Tässä yhteydessä on syytä mainita viime talvena koettu Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen, jonka myötä terminaalin rooli ja merkitys koettiin konkreettisesti. Kaasun saanti pysyi Inkoon terminaalin kautta vakaana koko talviajan”, Mattila sanoo.

Toimitusjohtaja Mattilan mielestä hankkeen kaupallista kannattavuutta on mahdollista arvioida tarkemmin  ”vasta toiminnan vakiinnuttua muutaman vuoden sisällä”.

LNG-laivalla ei runsas vuosi sitten ollut ainoatakaan asiakasta

Yle kertoi 3.3.2023, että ”valtava isolla rahalla hankittu LNG-terminaali saapui pelastamaan Suomen kaasunsaantia – asiakkaita sillä ei ole ollut vielä ainuttakaan”. Ensimmäistä varsinaista kaasutoimitusta alukselle odotettiin Ylen mukaan aikaisintaan vuoden 2023 huhtikuussa. 

Kiireellä ja isolla rahalla Suomeen hankittua LNG-terminaalia ei Ylen uutisen mukaan maaliskuun alkuun mennessä ollut tarvinnut vielä kukaan. Hankintavaiheessa terminaalin odotettiin voivan vastaanottaa kahdesta neljään kaasutoimitusta kuukaudessa. Niitä ei ollut tullut ainoatakaan.

Terminaali avautui kaupalliseen käyttöön 16. tammikuuta, mutta alkuvuodelle ei ilmoittautunut yhtäkään asiakasta. 

Syyksi ilmoitettiin odottamattoman lämpimät säät. Yle kertoi Eurooppaa ympäröivillä merialueilla olevan jumissa runsaat 50 LNG-tankkeria. 

”Osa kelluu ankkurissa – vielä useampi on pakotettu ajamaan ympyrää”, totesi Yle. Moni LNG-tankkereista ei seiso ankkurissa, vaan on pakotettu seilaamaan merellä ympäriinsä. Siitä seuraa hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä – joista jälkimmäiset ovat erityisen haitallisia.

”Euroopassa on odottamattoman lämmin keli ja kaasuvarastot ovat täynnä, joten laivojen kaasulasteja ei pystytä purkamaan mihinkään”, kertoi Energiateollisuuden kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors Ylelle vuoden 2022 lopulla.

LNG-tankkerit ”vuotavat” metaanipäästöjä

Miksi laivat eivät odota satamaan pääsyä ankkurissa, kysyi Yle uutisessaan Mikko Heikkilältä, joka tutkii ilmatieteen laitoksella merenkulun päästöjä ja tekee asiasta väitöskirjaa. Heikkilä työskenteli aikaisemmin merikapteenina.

”LNG:ksi nesteytetty kaasu ei säily tankkereissa nestemäisenä, vaan osa siitä höyrystyy jatkuvasti kaasuksi. Osa laivoista polttaa sen moottoreissaan ajamalla kehää”, vastaa Heikkilä.

Kaasuuntuvan LNG:n ongelmaa voi hoitaa Heikkilän mukaan kolmella tapaa.

Ensinnäkin kaikkein suurimmissa LNG-tankkereissa on laitteisto kaasun uudelleennesteyttämistä varten. Näistä tankkereista hukkapäästöjä ei tule, mutta tällaisia tankkereita on hyvin vähän.

Useimmat LNG-tankkerit kulkevat kaasulla ja dieselillä. Ne hankkiutuvat eroon kaasuksi muuntuvasta LNG:stä käyttämällä sitä moottoreissaan. Käytännössä laivojen on siksi ajettava ympäriinsä.

”Nämä ovat täysin turhia, ylimääräisiä kasvihuonepäästöjä”.

Joissakin tankkereissa kaasua saatetaan päästää ilmoille myös sellaisenaan. Merenkulkualan säännöt kieltävät sen, mutta asiaa ei kyetä valvomaan juuri lainkaan. Etenkin vanhoista LNG-tankkereista metaania karkaa myös esimerkiksi huonojen tiivistysten vuoksi.

”Metaani on noin 30 kertaa hiilidioksidia haitallisempi kasvihuonepäästö”.

30-kertainen haitta on laskettu Heikkilän mukaan sadan vuoden aikajänteellä. Jos haittaa tarkastelee 20 vuoden aikavälillä, metaani on jopa 80 kertaa haitallisempaa. Ero johtuu siitä, että vaikka metaani lämmittää ilmakehää hiilidioksidia enemmän, se myös katoaa ilmakehästä nopeammin.

Suomalaisyhtiö maksaa maakaasusta Venäjän Gazpromille, vaikka sitä ei tuotaisi lainkaan

Valtionyhtiö Gasum on sopimusvelvoitteiden vuoksi jatkanut LNG-kaasun tuontia myös Venäjältä.  

”Gasum on ostajana sitoutunut maksamaan Gazpromille vuosittain tietystä määrästä kaasua riippumatta siitä, ottaako Gasum kaasun vastaan vai ei”, kertoo yhtiö verkkosivuillaan. ”Jos yhtiö päättäisi olla hankkimatta tätä määrää, se olisi silti sopimuksen nojalla velvollinen maksamaan kaasusta”, toteaa yhtiö. 

Venäläisen Gazpromin kanssa tehdyssä Gasumin sopimuksessa kyse on pitkäaikaisesta sopimuksesta, joka velvoittaa vuosittain tekemään ainakin vähimmäisostot. Euroopan energiakaupassa sopimukset kestävät tyypillisesti viidestä kymmeneen vuoteen.

Energiakaupassa ns. osta tai maksa -sopimukset ovat hyvin yleisiä. Tällaisessa sopimuksessa ostaja velvoitettu ostamaan tietyn ennalta sovitun määrän kaasua tai maksamaan siitä, vaikka ei ottaisikaan toimitusta vastaan. 

Gasum ei ole kertonut, kuinka pitkään sopimus on voimassa eikä myöskään sitä, minkä suuruinen minimihankintaa koskeva velvoite on. 

Gasumin tavoin myös Suomen valtio on katsonut, että vanha sopimus sitoo yhtiötä, koska LNG-kaasun tuonti ei ole EU:n pakotteiden piirissä. Muunlainen tulkinta ja sopimuksen vastaiset toimet voisivat johtaa kalliisiin oikeudenkäynteihin ja vielä suurempiin korvauksiin.

Orpon hallitus aikoo  kieltää myös LNG-kaasun tuonnin Venäjältä

Suomeen tuodaan yhä Venäjältä nesteytettyä maakaasua Porin ja Tornion terminaaleihin, mutta tämän vuoden alussa ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi Helsingin Sanomille Orpon hallituksen valmistautuvan kieltämään tuonnin kokonaan. Kielto voisi ministerin mukaan astua voimaan vuonna 2025. 

”En halua luvata mitään tiettyä päivämäärää, mutta toivottavasti ensi vuonna ollaan sellaisessa tilanteessa, että kielto on voimassa”, Mykkänen sanoo. 

EU on jo pitkään valmistellut ”kaasumarkkinauudistusta”, joka antaisi jäsenmaille oikeuden kieltää sekä venäläisen ja valkovenäläisen putkessa kulkevan maakaasun että LNG-kaasun tuonnin turvallisuussyihin vedoten. 

Varsinaisen kieltopäätöksen teko siirretään EU:n jäsenmaille, sillä EU ei pysty tekemään asiasta omaa päätöstä, koska useat jäsenmaat vastustavat tuontikieltoa. 

”Se on tosiasia, että tällaista päätöstä ei EU:ssa saada aikaiseksi”, sanoi Mykkänen vuoden alussa. Siksi valmistelussa on päätösasetus, jonka voimaantulosta vastaisivat ne EU:n jäsenmaat, jotka haluavat kieltää kaasuntuonnin Venäjältä kokonaan.

EU:n nyt suunnitteleman tuontikiellon saisi asettaa vain määräajaksi. Inkoon terminaaliin venäläisen LNG-kaasun tuonti on jo muilla syillä kielletty. 

EU:n jäsenmaat ostivat Venäjältä viime vuonna lähes 16 miljoonaa tonnia LNG-kaasua. Toimitukset Espanjaan, Ranskaan, Belgiaan ja Hollantiin ovat kasvaneet samanaikaisesti kun venäläisen maakaasun virta kaasuputkissa EU:n alueelle on voimakkaasti vähentynyt. 

Myös Suomi osti viime vuonna suurin piirtein yhtä paljon Venäjältä LNG-kaasua kuin vuonna 2021 eli Ukrainan sotaa edeltävänä vuonna. Kaasu tuodaan Suomeen venäläisillä laivoilla.

Orpon hallituksen mahdollinen päätös tuontikiellosta voi synnyttää tilanteen, jossa Suomi kuitenkin voisi joutua maksamaan kaasusta, vaikka ei ottaisikaan sitä vastaan. 

---