”Meillä on nyt sopimus”, totesi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa viime viikolla Etelä-Koreassa Busanissa pidetyn tapaamisen jälkeen. Presidentit vahvistivat tapaamisessaan vuoden mittaisen sopimuksen, jota Trump antoi ymmärtää jatkettavan vuosittain käytävissä neuvotteluissa.
Trump kuvasi sopimusta ”historialliseksi” ja ”suurenmoiseksi” kummallekin maalle. Hän nimesi presidenttien vajaan kahden tunnin keskustelun ”G2” huippukokoukseksi. Uudella termillä Trumpin otaksutaan haluavan korostaa Yhdysvaltain ja Kiinan johtavaa asemaa maailmanpolitiikassa.
Trump vakuutti uuden sopimuksen myös ”johtavan ikuiseen rauhaan ja menestykseen”. Toistaiseksi on kuitenkin vielä ennenaikaista sanoa, merkitseekö hyvin onnistunut tapaaminen tietä ”ikuiseen rauhaan” vai vain lyhyttä taukoa Yhdysvaltain keväällä aloitttamaan Kiinan vastaiseen kauppasotaan.
Molemmat maat pitivät kuienkin Busanin tapaamista edistysaskeleena, joka tuo kuitenkin ainakin joksikin aikaa liennytystä, vakautta ja ennustettavuutta maiden välisiin jännittyneisiin suhteisiin. ”Jumala siunatkoon sekä Kiinaa että Yhdysvaltoja”, totesi Trump vielä varmemman vakuudeksi.
Yhdysvallat luopui suurista rankaisutulleista
Presidenttien tapaaminen vahvisti joukon ratkaisuja, joista oli päästy yhteisymmärrykseen jo muutama päivä aikaisemmin Yhdysvaltain ja Kiinan pitkään jatkuneissa kauppaneuvotteluissa. Ratkaisut edistävät maiden välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä.
Yhdysvallat mm. alensi Kiinaan kohdistamiaan rankaisutulleja, jotka ankarimmillaan olivat peräti 147 prosenttia. Kiina oli vastannut asettamalla Yhdysvaltain tuonnille 125 prosentin tullit. Kiinasta tapahtuvan tuonnin viime aikoina voimassa olleet tullit alenevat nyt aikaisemmasta. Trump sanoi suostuneensa alennukseen mm. siksi, että Kiina oli luvannut ryhtyä ”voimakkaisiin toimiin” fentanyylin tuonnin valvomiseksi.
Trump kertoi Kiinan myös sitoutuneen välittömästi ostamaan ”suuria, valtavan suuria määriä soijapapuja” ja muita Yhdysvaltain maataloustuotteita. Tätä Yhdysvaltain presidentti sanoi arvostavansa ja pitävänsä sitä ”kauniina eleenä” Kiinan presidentin taholta.
Kiina oli toukokuussa pysäyttänyt soijapapujen ostamisen vastatoimena Yhdysvaltain aloittamalle rajuille tullien korotuksille. Kiinan päätös oli synnyttänyt Trumpia kannattavien maanviljelijöiden keskuudessa kovaa Yhdysvaltain tullipolitiikan arvostelua. Maanviljelijöille oli jäämässä varastoihin miljardien dollarien arvoiset soijapapusadot.
Kiina lupasi myös lieventää harvinaisten maametallien vientiin kohdistamiaan rajoituksia vuoden ajaksi. Rajoituksia ei kuitenkaan kokonaan poisteta. Yhdysvaltain teknologiateollisuus oli jo ehtinyt ilmaista Trumpille huolestumisensa rajoitusten merkittävistä kielteisistä vaikutuksista keskeisiin tuotannonaloihin.
Yhdysvallat puolestaan on valmis poistamaan eräitä investointirajoituksia, joita se on kohdistanut Kiinaan.
Kiina nyt vahvempi ja vaikutusvaltaisempi kuin ennen
Presidentit sopivat myös kahdesta uudesta tapaamisesta. Trump aikoo ensi vuoden huhtikuussa vierailla Kiinassa. Xi puolestaan sai kutsun vierailla Yhdysvalloissa ensi vuoden aikana. Presidentit tapasivat nyt ensimmäistä kertaa Trumpin tammikuisen virkaanastumisen jälkeen. Aikaisemmasta tapaamisesta Trumpin ensimmäisellä virkakaudella ehti kulua kuusi vuotta.
Kiina on viimeisten vuosien aikana vahvistunut sekä poliittisesti, taloudellisesti että sotilaallisesti. Kiina on nyt selvästi voimakkaampi ja vaikutusvaltaisempi kuin vielä Trumpin ensimmäisellä virkakaudella.
Etelä-Korean tapaamisessa Trump joutui tunnustamaan, ettei Yhdysvallat voi enää toimia ikään kuin Kiinaa ei olisi lainkaan olemassa. Tosiasiassa Kiina on nykyisin Yhdysvaltain suurin kumppani. Tapaaminen todisti myös, että maat voivat yhteistyössä saada aikaan merkittäviä asioita. Trump ilmaisi nyt haluavansa vahvistaa maiden keskinäistä yhteistyötä.
Kiinan presidentti Xi korosti ennen kaikkea sitä, että maiden pitäisi voivan toimia kumppaneina monimutkaisissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä. Yhdysvaltojen ei pitäisi nähdä Kiinaa uhkana tai vastustajana. Yhteistyön lähtökohtana pitää olla vakauden ylläpitäminen myös silloin, kun kyse on kahdenvälisistä suhteista.
Kiinan presidentti totesi myös, että kauppaan ja talouteen liittyvän yhteistyön pitäisi palvella sekä ankkurina ja moottorina maiden keskinäisissä suhteissa eikä kompastuskivenä ja erimielisyyksien aiheuttajana. Yhteistyön on oltava hyödyllistä myös molemmille maille. Kauppaa ei myöskään pitäisi käyttää aseena tai välineenä toisen maalittamiseen, pakottamiseen tai solvaamiseen.
Kiina on jatkuvasti myös korostanut, että kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevat ongelmat on ratkaistava neuvotellen eikä vastakkainasettelulla. Saattaa olla, että tapaamisen jälkeen presidentti Trump näkee asiat nyt aikaisempaa realistisemmin ja myös ainakin osin samalla tavalla kuin Kiina.
Aikaisemmille tapaamiselle on ollut luonteenomaista, että keskustelut ovat sujuneet hyvin ja yhteisymmärryksessä, mutta jatkossa tilanne on varsin nopeasti muuttunut. Asiantuntija-arvioissa on Etelä-Korean tapaamisen jälkeen kuitenkin voittopuolisesti tuotu esille, että Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ovat nyt todennäköisesti saavuttaneet suhteellisen vakauden kauden, joka jatkunee ainakin jonkin aikaa.
Kiina osoitti Trumpin toisen virkakauden alun aikana, ettei se aio jäädä altavastaajaksi eikä Yhdysvaltain hallinnon Kiinaan kohdistamien iskujen puolustautumaan kykenemättömäksi vastaanottajaksi. Yhdysvallat on yrittänyt mm. rajoittaa kehittyneimpien sirujen vientiä Kiinaan ja tavoitellut näin Kiinan teknologisen kehityksen hidastamsta.
Trumpin uusi hallinto oli ensi alkuun tehnyt selkeän virhearvion Kiinan kyvystä ja halusta vastata kauppasotaan. Yhdysvallat kuvitteli Kiinan taipuvan Yhdysvaltain härskiin painostukseen suurin piirtein antautumalla. Kiina vastasi Yhdysvaltain huhtikuussa aloittamaan kauppasotaan ja rajuihin tullimaksujen korotuksiin omilla korotuksillaan ja myöhemmin lokakuussa myös harvinaisia maametalleja koskevilla vientirajoituksilla. Myös soijapapujen ostamisen lopettaminen Yhdysvalloista tuli Trumpin hallinnolle yllätyksenä.
Yhdysvallat odottaa Kiinan tukevan rauhan saavuttamista Ukrainaan
Erityisen selvästi Kiinan aiempaa merkittävämpi kansainvälinen asema kävi selväksi presidenttien keskustellessa näköaloista Ukrainan sodan lopettamiseksi. Trump sanoi puhuneensa Xi Jinpingin kanssa Ukrainasta pitkään.
Trump totesi Yhdysvaltain ja Kiinan olleen samaa mieltä siitä, että sodan osapuolet ovat lukkiutuneet asemiinsa ja jatkavan taistelua. ”Ja joskus on vain annettava heidän jatkaa sotaa”, sanoi Trump, vaikka sanoikin pitävänsä tätä hulluutena. Trump viittasi Kiinan presidenttiin ja sanoi heidän molempien aikovan nyt työskennellä yhdessä. ”Katsomme, jos saamme jotakin aikaan”.
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matt Whitaker totesi myöhemmin Kiinalla voivan olla käänteentekevä rooli Venäjän suostuttelemiseksi rauhaan. ”Jos Kiina alkaisi puhua sotaa ja Venäjän agressiivista hyökkäystä Ukrainaa vastaan, se muuttaisi mielestäni koko tilanteen”.
Whitakerin mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että Kiinan presidentillä on ratkaisevan tärkeä asema Ukrainan sodan lopettamiseksi. Sotahaukkana tunnettu Nato-suurlähettiläs viittasi Kiinan ostavan nyt öljyä Venäjältä ja varustavan Venäjää kaksoiskäyttöön tarkoitetulla elektroniikalla ja sodassa käytettävien droonien komponenteilla.
Suurlähettiläs kertoi Trumpin ehdottaneen Busanin tapaamisessa, että Kiinan presidentti painostaisi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Whitaker piti rohkaisevana sitä, että Trumpin mukaan Kiinan presidentti on valmis toimimaan rakentavasti. ”Jos Kiina vastustaisi julkisesti sotaa, se voisi muuttaa Putinin strategista näkemystä merkittävästi”. Whitakerin toiveiden toteutumiseen ei juuri kukaan kuitenkaan usko.
Yhdysvaltain sotaministeri Pete Hegseth ja Kiinan puolustusministeri, amiraali Dong Jun kykenivät Busanin tapaamisen jälkitunnelmissa sopimaan kuuman linjan käyttöönotosta pitkän tauon jälkeen maiden sotilasviranomaisten kesken. Hegseth jopa sanoi päätöksen olevan seurausta Yhdysvaltain ja Kiinan presidenttien tapaamisen luomasta positiivisesta ilmapiiristä.
Kuuman linjan avulla pyritään estämään jo edeltä käsin sotilaallisen vastakkainasettelun mukanaan tuomat mahdolliset yhteenotot ja ylipäänsä vähentämään vastakkainasettelua maiden kesken.
Hegsethin agressiiviseen kielenkäyttöön Busanin rakentava henki ei sitä vastoin näyttänyt vaikuttavan, sillä päivää ennen tapaamista sotaministeri syytti Kiinaa ”epävakauttavien toimien lisäämisestä” Etelä-Kiinan merellä ja lupasi Yhdysvaltain auttavan alueen valtioita vastaamaan ”Kiinan uhkaan”.
Päivä Kiinan puolustusministerin tapaamisen jälkeen Hegseth tapasi Australian, Japanin ja Filippiinien puolustusministerit. Heille sotaministeri arvosteli Kiinaa ”kunnioituksen puutteesta” ja naapuriensa alueellisen suvereenisuuden uhkaamisesta. Hegseth väitti myös, että ”meitä kaikkia koskettaa Kiinan hyökkäyksen uhka”.
Trump ei puhu totta ydinasekokeista
Myös Trump tuntui maanantaina jo unohtaneen Busanin rakentavan ilmapiirin. Yhdysvaltain presidentti väitti totuudenvastaisesti sekä Kiinan että Venäjän tehneen ydinasekokeita. Perättömällä väitteellään hän puolusti muutama päivä aikaisemmin tekemäänsä päätöstä antaa Yhdysvaltain sotaministeriölle Pentagonille määräyksen aloittaa ydinasekokeet uudelleen 33 vuoden jälkeen.
Trump väitti Kiinan ja Venäjän tehneen ydinkokeita, vaikka eivät kerrokaan niistä. Trump sanoi amerikkalaisen uutiskanavan CBS:n ohjelmassa, ettei hän halua Yhdysvaltojen olevan nyt ainoa maa, joka ei testaa ydinaseita. Kaikki toistaiseksi haastatellut läntiset ydinasealan asiantuntijat ovat pitäneet Trumpin puheita Kiinan ja Venäjän ydinasekokeista perättöminä.
Yhdysvaltain presidentin puheet ja teott ovat viime päivinä olleet muutenkin yllättävän agressiivisia. Lauantaina Trump uhkasi Afrikan väkirikkainta maata eli Nigeriaa sotilaallisilla iskuilla. Yhdysvallat saattaa Trumpin mukaan lähettää maahan myös amerikkalaisjoukkoja.
Viime viikkojen aikana Trump on määrännyt Karibianmerelle Venezuelan läheisille merialueilla lisää amerikkalaisia sota-aluksia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA on saanut uudet ohjeet toiminnasta Venezuelan hallitusta vastaan ja Yhdysvaltain asevoimat jatkavat laitttomia iskuja kansainvälisellä merialueella liikkuvia venezuelaisia pienaluksia vastaan.
Kaiken kaikkiaan ”rauhanruhtinas” Trump on ehtinyt pommittaa jo seitsemää maata tammikuussa alkaneen toisen virkakautensa aikana.
9 kommenttia julkaisuun “Trump ja Xi tapasivat – Tauko kauppasodassa vai tie ikuiseen rauhaan?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Olen kuullut väitteitä, että niin Trump, kuin Starmer, Macron ja Merz`kin käyttävät aikansa propagoidakseen sodan jatkamista, sillä he ovat tajunneet valta-asemansa olevan ”yhteneväisen” nykytilan kanssa.
”Pojat” eivät nähtävästi ole koskaan kuulleet/lukeneet Kekkosen sanontaa:”Jos politiikan joku osa saa olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka”. Nyt vaan on niin hullusti, että kaikkien heidän sisäpolitiikkakin on rempallaan.
Uskallan arvella, että USA ei ole edennyt Venezuelan ahdistelussa nykyistä pidemmälle ennen muuta siksi, että Venäjän ohella myös Kiina on ilmaissut hyvin selkeästi tukensa Maduron hallinnolle. Trumpin sotaministeriössä (Hegseth on nykyään virallisestikin sotaministeri) joudutaan vakavasti punnitsemaan mahdollisuutta, että Venezuelassa on vastassa erittäin modernia ja tehokasta aseistusta. Muistettakoon, että Kuuban yli 60 vuotta jatkunut armoton saarto on käytännössä ollut seurausta siitä, ettei USA kyennyt sotilaallisesti valloittamaan Kuubaa, ei murhaamaan sen poliittisia johtajia eikä edes lietsomaan merkittävää eripuraa maan sisällä. Venezuelan on samanlaisen kostopakotteiston alainen, ja se saattaa myös siellä jäädä USA:n tärkeimmäksi painostuskeinoksi. Molemmissa maissa saarto on heikentänyt merkittävästi kansalaisten oikeuksia ja perustarpeiden tyydyttämistä.
Trump on solminut tilapäistä kauppasopimusta Kiinan kanssa vapaaehtoisesti, vaan koska hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta. Naurettava tariffisota kääntyi omille kintuille ja IT-lobby pakotti Trumpin perääntymään, koska Kiinan vastatoimet olivat niin tehokkaat ja bisnekselle vaarallisia. Aselobbykaan ei ilmeisesti halua uutta sotarintamaa Kiinaa vastaan, kun ostajia riittää muutenkin Ukrainan, Gazan ja muisen kriisipesäkkeiden takia (eivät Sudanin kapinalliset UAE:n valmistamilla aseilla sodi).
Kuten jyrkistä puheista voi päätellä, kauppasopimus ei tarkoita vihamielisen retoriikan lopettamista. Sitä tarvitaan sisäpoliittisista syistä, pelottelevathan New Yorkin sionistiset oikeistovoimat Zohran Mamdanin olevan Kiinan kommunistisen puolueen rahoittama ehdokas. Kyllä Kiina tulee pysymään viholliskuvien valikoimassa, hetken kauppasopu ei asiaa muuta. Vastuullisia, rauhaan ja dialogiseen, moninapaiseen maailmaan kuuluvia virallisia puheenvuoroja on turha odottaa Washingtonin suunnalta. Koska Trump on myös patologinen valehtelija, mitään hänen sanomaansa ei kannata pitää totena ilman tekojen tukea.
”Sitä tarvitaan sisäpoliittisista syistä, pelottelevathan New Yorkin sionistiset oikeistovoimat Zohran Mamdanin olevan Kiinan kommunistisen puolueen rahoittama ehdokas.”
Lisättäköön, että hän on demokraattien ehdokas New York`in pormestariksi.
Trumpin ajoittain osoittama kunnioituksen kasvaminen Venäjää ja Kiinaa kohtaan kertoo toiveikkaimpien mielestä siitä, että Yhdysvallat alkaa tunnustaa maailman moninapaistuvan. Ja moninapaistuuhan se, mutta pyristeleekö – ja kuinka voimakkaasti – Yhdysvaltojen seuraava presidentti vääjäämätöntä kehitystä vastaan.
Venäjä kokee ymmärrettävästi tavoitteensa Ukrainan suhteen jopa eksistentiaalisen tärkeinä. Putinin kannattaisi pitää ainakin sen verran kiirettä, että rauha Ukrainaan syntyisi Trumpin kaudella. Ilman edelleen Venäjän kaatamiseen tähtääviä Euroopan sotakiihkoilijoita sota ei olisi edes alkanut tai olisi päättynyt heti keväällä 2022. Stubbin ja muiden halukkaiden tähtäimessä saattaa olla sodan pitkittäminen kunnes Yhdysvaltoihin saadaan suorempiin sotatoimiin halukas presidentti. Nykytilanne Ukrainassa sataa taloudellisesti Yhdysvaltojen laariin, mihin rahanahne ja omien geopoliittisten tavoitteidensa suhteen tasapainoileva Trump lienee kovinkin tyytyväinen.
Katsoin yhden Stubbin haastattelun ja huomioni kiinnitti Stubbin puhe siitä kuinka Trump on tarjonnut keppiä ja porkkanaa Venäjälle/Putinille. Eihän Venäjä tai Venäjän presidentti mikään hevonen ole, mutta nuo puheet paljastavat miten Stubb asemoi itsensä ja muut ’halukkaat’ suhteessa Venäjään. Ja tuollaisten kepistä ja porkkanoista puhuvien hölmöjenkö kanssa Venäjän pitäisi neuvotella ja sopia asioista? Kun tämä meidän presidentti tärkeilee tuolla medioissa, niin miettisi nyt vähän mitä siellä puhuu.
Stubb on itsekin, ei kauaa sitten, julkisesti maininnut, että ”nyt olisi tarjottava Putin`ille keppiä…
Niin, Suomen poliittinen, sotilaallinen ja mediajohto eivät selvästikään ottaneet huomioon sitä mahdollisuutta, että Ukraina-projektinsa epäonnistuu. Tai jos ottivat, niin ovat ilmeisesti asennoituneet jatkamaan yrityksiään kaataa Venäjä muilla keinoin ja muuta kautta. Jos Ukrainaan tulee rauha, nämä varmaan tukevat edelleen kaikkea Ukrainastakin käsin tapahtuvaa Venäjä-vastaista, vaikka se olisi jopa suoraan rauhansopimuksen vastaista.
Tarkoitan sitä, että oman käsitykseni mukaan Venäjä-vihan ylläpitäminen ja jos mahdollista sen toteuttaminen käytännössä – ja nythän se on ollut mahdollista – on näille elämäntehtävä, tyydytystä tuottava intohimo. Tuskin he luopuvat koskaan russofobiastaan (joka on liian lievä ilmaus kuvaamaan mielentilaansa), vaikka olosuhteet pakottaisivat heidät hillitsemään puheitaan ja tekojaan.
Taustalla heillä on itseihailun kulttuuri ja läntisen ylivallan ideologia. Heille varsinkin vahva Venäjä (mutta myös vahva Kiina, mutta kaukaisempana se koetaan lievemmin) on punainen vaate. He siis vihaavat Venäjää (ja tosiasiassa pitävät venäläisiä alempiarvoisina), mutta saisivat elämälleen täyttymyksen, jos onnistuisivat pyrkimyksissään alistaa Venäjä ja venäläiset. Sellaista Venäjää he eivät vihaisi.
Elokuussa 2009 Stubb kommentoi Suomen kirkon sponsoroiman klinikan pommitusta Gazassa ”kaikkiin kännykkävarkauksiin minun pitäisi puuttua”. Lue tästä: yle.fi/a/3-5861963
Tämä keppihevosella ratsastava, porkkanamiekkaa heiluttava surullisen hahmon ritari voi vielä tulla kalliiksi Suomelle mikäli aidot ratsumiehet oikeine aseineen ottavat hänet vakavasti.