Valmisteleeko Yhdysvallat hyökkäystä Afganistaniin?

”Jos Afganistan ei luovuta Bagramin lentotukikohtaa takaisin niille, jotka sen rakensivat – Yhdysvalloille – pahoja asioita tulee tapahtumaan”, ilmoitti presidentti Donald Trump lauantaina. Kun Trumpilta kysyttiin, lähettäisikö hän joukkoja ottamaan tukikohdan haltuunsa, Trumpin vastaus oli moniselitteinen. ”Me emme puhu siitä. Mutta tulette huomaamaan, mitä aion tehdä”.

Trumpin uhkausta on jopa pidetty lähtölaukauksena mahdollisen uuden sotilaallisen intervention valmistelulle Afganistania vastaan.

”Haluamme tukikohtamme takaisin”, sanoi Trump viime viikolla Lontoossa pidetysssä  lehdistötilaisuudessa. Trump totesi tukikohdan sijaitsevan strategisesti lähellä Kiinaa. ”Tukikohta on vain tunnin etäisyydellä sieltä, missä Kiina valmistaa ydinaseitaan”, väitti Yhdysvaltain presidentti.  Asiantuntijoiden mukaan Kiinan ydinasetestaamiseen ja myös aseiden tuotantoon liittyvät laitokset sijaitsevat kuitenkin aivan muualla, pitkällä Afganistanista.

Lauantaina Trump täsmensi keskustellessaan toimittajien kanssa, että ”haluamme tukikohdan takaisin pian, ja heti”.

Afganistanin hallitus ja maata hallitseva islamilainen Taleban-liike eivät aio suostua Trumpin uhkavaatimukseen ja luovuttaa maan pääkaupungin Kabulin lähellä olevaa Bagramin lentotukikohtaa Yhdysvalloille.

Bagramin jättiläismäinen tukikohta palveli Yhdysvaltain ja useiden Nato-maiden asevoimia kahden vuosikymmenen ajan maan käydessä historiansa pitkäaikaisinta sotaa Afganistanin talibaneja vastaan kymmenien liittolaistensa kanssa. Myös Suomi oli Yhdysvaltain kanssasotija, vaikka ei vielä silloin ollutkaan Naton jäsenmaa.

Trump piti viime viikkoisen lehdistötilaisuutensa yhdessä Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa. Starmer ei esittänyt poikkipuolista sanaa Trumpin uudesta Afganistania koskevasta vaatimuksesta. Myös Britannian asevoimat käyttivät Bagramin lentotukikohtaa Afganistanin sodan aikana. Tukikohdassa oli mm. Britannian erikoisjoukkoja.

Afganistan ei aio neuvotella tukikohdan luovuttamisesta

Taleban ilmoitti jo viime viikolla, ettei se aio neuvotella Yhdysvaltain kanssa Bagramin tukikohdan luovuttamisesta Yhdysvalloille. Afganistanin hallinnon edustaja Hamdullah Fitrat kehotti Yhdysvaltoja lopettamaan uhkailut ja muistutti Afganistanin torjuneen kaikissa kahdenkeskisissä neuvotteluissa Yhdysvaltain vaatimukset, jotka ovat ristiriidassa maan itsenäisyyden ja alueellisen yhtenäisyyden kanssa.

Amerikkalainen CNN väitti nimettömiin lähteisiinsä viitaten, että Yhdysvallat on käynyt epävirallisia keskusteluja Afganistanin johdon kanssa tukikohdasta maaliskuusta alkaen, mutta niissä ei ole tapahtunut minkäänlaista edistystä. Myös presidentti Trump väitti Yhdysvaltojen käyneen tukikohdasta uusia neuvotteluja.

Afganistanin ulkoministeriön edustaja Zakir Jalal muistutti maansa torjuneen jo Dohan neuvotteluissa Qatarissa vuonna 2020 vaatimukset tukikohdan pysymisestä Yhdysvalloilla. ”Afganistanilaiset eivät ole koskaan hyväksyneet ulkomaista sotilaallista läsnäoloa ja torjuivat tätä koskevat esitykset suoraan myös neuvotteluissa”, totesi Jalal.

Presidentti Trump sopi ensimmäisellä virkakaudellaan Taleban-liikkeen edustajien kanssa Dohan neuvotteluissa, että Yhdysvallat kunnioittaa maan alueellista yhtenäisyyttä ja vetää  Yhdysvaltain asevoimat pois Afganistanista vuoteen 2021 mennessä.

Myös Afganistanin armeijan esikuntapäällikkö Qari Fasihuddin Fitrat totesi, ettei Afganistan ole valmis luovuttamaan tuumakaan maaperästään. Fitrat totesi, että sellainen on mahdotonta eikä tule missään tapauksessa kysymykseen. Fitrat kehotti Yhdysvaltoja ”pysymään uskollisena” Dohassa antamilleen sitoumuksille, hyväksymään realistisen ja järkevän kannan eikä toistamaan aiempia epäonnistuneita lähtökohtiaan.

Afganistanin puolustusministeri Mohammad Yaqoob Mujahid sanoi vielä varmemman vakuudeksi, että he ovat valmiit taistelemaan toiset 20 vuotta, jos se on tarpeen.

Trump ei puhunut totta Kiinasta

Trump on toisella presidenttikaudellaan arvostellut useampaan kertaan edeltäjäänsä Joe Bidenia Bagramin lentotukikohdan hylkäämisestä.  Lentotukikohdan pitäminen Yhdysvalloilla olisi Trumpin mielestä vahvistanut Yhdysvaltain vaikutusvaltaa suhteessa Kiinaan ja mahdollistanut ”terrorisminvastaisten operaatioiden” jatkamisen alueella. ”Kyse ei ole Afganistanista. Kyse on Kiinasta”, sanoi Trump maaliskuussa. ”Meidän ei olisi koskaan pitänyt lähteä Bagramista”.

Kun Trumpilta kysyttiin, lähettäisikö hän joukkoja ottamaan tukikohdan haltuunsa, Trumpin vastaus oli moniselitteinen. ”Me emme puhu siitä. Mutta tulette huomaamaan, mitä aion tehdä”.

Trump väitti keväällä 2025 kiinalaisten ”miehittäneen” Bagramin tukikohdan, mutta ei saanut tukea väitteelleen ainoaltakaan Afganistanin asioita tiiviisti seuraavalta asiantuntijalta.

Myöskään brittiläisen BBC:n tekemä selvitys ei löytänyt minkäänlaisia todisteita Trumpin väitteelle. Kiina on todennut yksiselitteisen selvästi, ettei sillä ole minkäänlaista sotilaallista toimintaa Bagramissa. Kiina ilmoitti vastauksena Trumpin väitteisiin myös kunnioittavansa Afganistanin alueellista yhtenäisyyttä ja suvereenisuutta.

BBC:n heinäkuisessa selvityksessä, joka oli tehty satelliittikuvien analyysin pohjalta, ei löydetty minkäänlaisia merkkejä Kiinan sotilaallisesta läsnäolosta eikä myöskään minkäänlaista muuta epätavallista toimintaa tukikohta-alueella koko aikana sen jälkeen, kun talebanit ottivat tukikohdan haltuunsa vuonna 2021.

Afganistania hallitseva Taleban-liike, jota vastaan Yhdysvallat liittolaisineen taisteli pitkään jatkuneessa verisessä sodassa, valtasi Bagramin lentotukikohdan vuoden 2021 heinäkuussa. Talebanin joukkojen eteneminen ja mm. maan  pääkaupungin Kabulin valtaus kymmenessä päivässä elokuun puolivälissä pakotti presidentti Bidenin tekemään päätöksen vetäytyä Afganistanista kaaosmaisissa olosuhteissa. Viimeinen Yhdysvaltain asevoimien lentokone poistui Kabulin kansainväliseltä lentokentältä elokuun viimeisenä päivänä.

Bagram ehti Afganistanin sodan aikana majoittaa yli sataa tuhatta amerikkalaissotilasta. Bagramia käytettiin myös dronien tukikohtana. Siellä sijaitsi myös Yhdysvaltain pahamaineinen pidätys- ja kuulustelukeskus, jossa pidätetyiltä hankittiin tietoja kidutuksen avulla. Osa pidätetyistä lähettiin kansainvälistä lainsäädäntöä rikkoen CIA:n salaisilla vankikuljetuslennoilla pahamaineiseen Quantanamon tukikohtaan, joka sijaitsee laittomasti Kuuban alueella. Joitakin pidättettyjä on pidetty keskitysleirin kaltaisissa olosuhteissa ilman oikeudenkäyntiä jopa parisenkymmentä vuotta.

Alunperin Bagramin lentokentän rakensi Neuvostoliitto yhteistyössä Afganistanin silloisen hallituksen kanssa jo 1950-luvulla. Myöhemmin Neuvostoliiton käydessä vuosina 1979 – 1989 sotaa Yhdysvaltain tukemia islamistitaistelijoita vastaan lentokenttä oli keskeisessä asemassa sodan pommitusoperaatioissa. Yhdysvalloille Bagramin lentokenttä siirtyi vuonna 2001 talebanien johtaman hallituksen kaaduttua Yhdysvaltojen sotilaallisen intervention tuloksena.