Yhdysvallat painostaa sotilaallisesti Venezuelaa

Yhdysvallat syyttää Venezuelan hallintoa huumeiden salakuljetuksesta. Se on luvannut 50 miljoonaa dollaria Venezuelan presidentti Nicolás Maduron pidättämiseen johtavista tiedoista.

On kuitenkin epäselvää, onko Yhdysvaltojen tavoitteena täysimittainen sotilaallinen interventio ja hallinnon vaihto Venezuelassa vai ainoastaan Maduron hallinnon painostaminen myönnytyksiin.

Sota-aluksia Karibialle

Yhdysvaltain viranomaiset syyttivät sekä Maduroa että Venezuelan sisäministeriä Diosdado Cabelloa yhteistyöstä Cartel de los Solesin eli ns. ”Aurinkokartellin” kanssa. Kyse on huumekartellista, jonka Washington on nimennyt terroristiryhmäksi.

New York Times raportoi 8. elokuuta – viitaten asiaan perehtyneisiin lähteisiin – presidentti Donald Trumpin allekirjoittaneen salaisen päätöksen, joka määräsi Pentagonin aloittamaan sotilaallisen voimankäytön Washingtonin terroristijärjestöiksi nimeämiä Latinalaisen Amerikan huumekartelleja vastaan.

Viikkoa myöhemmin, 15. elokuuta, Yhdysvaltain laivasto vahvisti Iwo Jiman maihinnousuryhmän lähettämisen alueelle. Muutama päivä sen jälkeen, 18. elokuuta, hävittäjät USS Gravely, USS Jason Dunham ja USS Sampson olivat matkalla Karibian vesille lähelle Venezuelaa. Sotalaivaston mukana alueelle siirtyi myös noin 4 500 laivaston ja merijalkaväen sotilasta, useita P-8-meripartiolentokoneita ja ainakin yksi taistelusukellusvene.

Seuraavana päivänä Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt totesi, että Yhdysvallat tekisi kaiken mahdollisen pysäyttääkseen huumeiden virtaamisen alueelleen.

Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino ilmoitti vastatoimena, että maa lähettää sota-aluksia ja droneja turvavyöhykkeen luomiseksi aluevesilleen.

Useat maat osoittaneet tukensa Venezuelalle

Kiina on tuominnut Yhdysvaltojen asevoimien sijoittamisen Venezuelan rannikolle huumekartellien vastaisten toimien verukkeella. Kiina syytti Washingtonia myös puuttumisesta Venezuelan sisäisiin asioihin.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Mao Ning totesi Kiinan vastustavan kaikkia toimia, jotka loukkaavat YK:n peruskirjan tavoitteita ja periaatteita sekä maan itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta. ”Vastustamme voimankäyttöä tai sillä uhkaamista kansainvälisissä suhteissa ja ulkoisten voimien puuttumista Venezuelan sisäisiin asioihin millä tahansa verukkeella”.

Myös Kiinan suurlähettiläs Lan Hu ilmaisi Kiinan tuen Venezuelalle tavatessaan äskettäin presidentti Maduron.

Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vahvisti maan tuen jatkuvan Venezuelan hallitukselle ja presidentti Madurolle. Venezuelan varapresidentti Delcy Rodríguez totesi Lavrovin olevan Venezuelan hyvä ystävä ja ilmaisi kiitollisuutensa Venäjän tuesta Yhdysvaltojen uhkausten edessä.

Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum tuomitsi hänkin Yhdysvaltain laivaston sijoittamisen alueelle. Kolumbian presidentti Gustavo Petro puolestaan varoitti, että Kolumbia pitäisi Yhdysvaltojen sotilaallista väliintuloa Venezuelaan hyökkäyksenä myös sitä itseään vastaan. Kolumbian presidentti on myös kiistänyt ”Aurinkokartellin” olemassaolon.

Oikeistolaisten hallitusten johtamat Argentiina, Ecuador ja Paraguay ovat asettuneet Yhdysvaltojen puolelle. Ne ovat Yhdysvaltain tavoin nimenneet ”Aurinkokartellin” terroristijärjestöksi. Niiden lisäksi Guyana on ollut huolissaan kartellin uhasta alueelle.

Interventio vai pelkkää pullistelua?

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ei ole antanut minkäänlaista konkreettista tietoa Yhdysvaltojen asevoimien sijoittamisesta Karibialle. Myös puolustusministeri Pete Hegseth on pysynyt vaiti. Hiljaisuus on korvia huumaavaa.

Yhdysvallat pelaa yhtä aikaa kaksilla korteilla.

Trumpin erityislähettiläs Richard Grenell ja MAGA-leirin ”influensseri” Laura Loomer puhuvat sen puolesta, että Yhdysvaltojen pitää hyödyntää Venezuelan öljyvaroja. Ulkoministeri Marco Rubio ja muut Floridan keskeiset republikaanit sitä vastoin korostavat pakotteita, jolla Venezuelan hallintoa painostetaan. He kannattavat myös tukea ja liittoutumista Venezuelan opposition kanssa.

Yhdysvaltojen sotalaivojen ohella Venezuelan edustalle on lähetetty myös Chevron-yhtiön öljytankkereita, jotka ovat valmiita kuljettamaan Venezuelan raakaöljyä Yhdysvaltojen jalostamoihin.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on kehottanut venezuelalaisia värväytymään bolivariaaniseen miliisiin, joka on asevoimien alainen siviilijoukko. Maduro on puhunut turvallisuussuunnitelmasta, johon kuuluisi 4,5 miljoonaa miliisin jäsentä. Sadat tuhannet venezuelalaiset ovat myös kokoontuneet Bolívarin aukioille ympäri maata puolustaakseen kansakuntaa ja liittyäkseen miliisiin.

Myös oppositiopoliitikko Henrique Capriles, joka hävisi Madurolle vuoden 2013 presidentinvaaleissa, on varoittanut voimankäytöstä Venezuelaa vastaan. Capriles sanoo vastustavansa kaikkea voimankäyttöä Venezuelaa vastaan. ”Maamme itsemääräämisoikeus on pyhä ja sitä on kunnioitettava ehdoitta. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja ja kansainvälinen oikeus määräävät selvästi, ettei mikään valtio voi hyökätä toista vastaan, koska se johtaisi ihmishenkien menetykseen”, hän kirjoitti X:ssä.

Geopolitiikan analyytikko Mariano De Alba arvioi presidentti Maduron hyötyneen viimeaikaisista tapahtumista, sillä Maduro voi nyt jatkaa amerikkalaisten syyttämistä maan ongelmista. Venezuelan media korostaa analyytikon mukaan Maduron hallituksen tarvetta lujittaa maan sisäistä yhtenäisyyttä.

Yhdysvaltojen johdon uskottavuus saattaa olla vaakalaudalle, jos ja kun sen syytökset Venezuelan johdon sekaantumisesta huumeiden salakuljetukseen osoittautuvat täysin perättömiksi. Monet muistavat vielä Yhdysvaltojen hyökkäyssodan Irakiin joukkotuhoaseiden hävittämisen verukkeella. Väitteet joukkouhoaseista paljastuivat myöhemmin täydelliseksi valheeksi.

Venezuelan varapresidentti Delcy Rodríguez paljasti äskettäin, ettei Yhdysvaltojen huumepoliisin huumeuhkaraportissa mainita Venezuelaa merkittävänä tekijänä Yhdysvaltoihin suuntautuvassa huumekaupassa viimeisen kahden vuoden aikana.