Venäjältä varovaisia arvioita ja optimismia

Kun ajat hiljempää, pääset pitemmälle, kuuluu venäläinen sananlasku. Nyt näyttää siltä, että markkinoilla tämä viisaus on vaarassa unohtua. Näin ainakin Venäjän viranomaisten mielestä. Eräs ulkoministeriön johtaja totesi TASS:n mukaan, että Venäjän ja Yhdysvaltojen välisten neuvottelujen tulosten perusteella ei pidä vaipua epätoivoon eikä antautua euforiaan.

Venäjän ja muun maailman median toisilleen vastakkaiset arviot lienevät yksi syy tällaisille ”ohjeille”. Venäjän markkinoilla toimivien yritysten ja sijoittajien optimismille löytyy useita perusteita. Rupla vahvistuu, pörssikurssit nousevat, luottojen korot laskevat ja inflaatiokin on hidastumassa. Myös kullan historiallisen korkea hinta sataa Venäjän laariin. Se, että inflaatio on liian korkea hidastumisestaan huolimatta ja että reaalikorotkin ovat historiallisen korkealla pakkaa unohtumaan.

Venäjällä vallitseva varovaisuuden ja optimismin yhdistelmä poikkeaa aika tavalla Suomessa ja muualla Euroopassa vallitsevista mielialoista. Niitä leimaavat puheet laman väistämättömyydestä ja varustelumenojen kasvattamisen välttämättömyydestä. Mielialoja ruokkivat dollarin arvon aleneminen, pörssikurssien alamäki ja nousevat korot erityisesti Yhdysvalloissa.

Dollarin arvon alamäki ja ruplan näkymät

Trumpin hallinnon tariffipolitiikan ilmeisenä tarkoituksena on dollarin vaihtokurssin alentaminen. Vaihtokurssia kuvaa parhaiten dollari-indeksi. Sen muutokset ovat kytkeytyneet näkyvästi kansainvälisen talouden ja politiikan käänteisiin sen jälkeen, kun Nixonin hallinto päätti irrottaa dollarin arvon kultakannasta. Nyt näyttää siltä, että dollarin vaihtokurssin suunta on alaspäin riippumatta siitä, mitä Trumpin hallinto päättää.

Kun dollari irrotettiin kultakannasta, sen arvo päävaluutoissa aleni lähes 10 vuoden ajan. Sen jälkeen alkoi indeksin raju nousu, joka päättyi vuonna 1985. Tuolloin dollarin vaihtokurssi ylitti sen lähtöarvon 100 pistettä puolitoistakertaisesti. Kallis dollari vähensi Yhdysvaltojen vientiä niin, että presidentti Reagan pakotti Japanin ja Saksan revalvoimaan valuuttansa.

Vuoden 1988 loppuun mennessä dollari-indeksi putosi jälleen alle lähtöarvonsa, jota kuvataan indeksillä 100. Alimman arvon se saavutti vuonna 1992, jolloin indeksi arvo oli lähes 20 prosenttia alle lähtöarvonsa. Tämä alhainen dollari-indeksin arvo jatkui vuoteen 1995 saakka. Silloin Yhdysvaltojen vaihtotaseen vaje oli viimeistä kertaa alle 100 miljardia.

Uusi indeksin nousu saavutti huippunsa vuoden 2002 alussa. Nousu oli internetin ja informaatioteknologian siivittämä. Se päätyi Dot.com-kuplaan, joka suisti myös dollari-indeksin luisuun. Indeksi saavutti historiallisen pohjansa vuoden 2008 finanssikriisin ja kuplan puhkeamisen kynnyksellä. Tuolloin indeksin arvo oli lähes 30 prosenttia alle 100 pisteen.

Pohjan jälkeen alkoi hidas indeksinousu, joka saavutti 100 pisteen rajan vasta vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Luultavasti Ukrainan kriisin puhkeaminen sodaksi johti siihen, että dollarin turvasatama-asema kävi aikaisempaa suositummaksi. Vuoden 2022 syksyllä indeksi pysytteli jonkin aikaa 110 pisteen yläpuolella.

Nyt indeksi on ollut jo jonkin aikaa alle 100 pisteen. Indeksin heikkeneminen on johtanut dollarin rupla-arvon vajoamiseen lähelle lukemia, jotka olivat ominaisia ennen Ukrainan sotaa noteeratuille arvoille. Rupla on vahvistunut suhteessa dollariin ja juaniin yli 30 prosenttia vuoden 2024 lopun pohja-arvostaan. Sen sijaan ruplan euroarvo on noussut ”vain” 22 prosenttia.

Trumpin auttava käsi

Nykyisen valtavirran taloustieteen eräs tukijalka on teoria näkymättömästä kädestä. Se on skottilaisen moraalifilosofi Adam Smithin lanseeraama käsite. Näkymättömällä kädellä Smith tarkoitti markkinoita, jotka suuntaavat yksilön vaurastumispyrkimykset siten, että ne auttavat koko kansantaloutta kasvamaan. Nyt Trump yrittää tehdä tästä kädestä erityisen näkyvän.

Tullien korotuspäätökset sekä uhkailut Grönlannin ja Ukrainan mineraalivarojen haltuunotosta ovat tehneet näkyviksi Trumpin kädenjäljen. Käänteet Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat osoittaneet, että käden liikkeet seuraavat reaalimaailman muutoksia suhteellisen nopeasti.

Kun Trump haukkui Yhdysvaltojen keskuspankkijärjestelmän FED:n johtajaa hidastelijaksi ja luuseriksi, hänen kätensä tuli entistä näkyvämmäksi. Dollari-indeksin vajoaminen kiihtyi entisestään. Yhdysvaltojen tärkeimmät pörssi-indeksit lähtivät uuteen laskuun. Kun hän sitten tarkensi, ettei ole erottamassa pääjohtajaa, kurssit lähtivät nousuun.

Trumpin kädenjälki on pantu merkille myös Venäjällä. Ruplan vahvistumisen lisäksi Venäjän tärkeimpien pörssien indeksit ovat reagoineet Trumpin ulostuloihin. Erityisesti pörssikurssit ovat seuranneet suhteellisen uskollisesti Trumpin sanomisia ja uutisia Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten neuvottelujen etenemisestä. Maailman johtavien pörssien käyttäytyminen ei juuri poikkea Venäjän pörssien liikkeistä.

Tavallaan paradoksaalisena voidaan pitää sitä, että pahimmin Trumpin politiikasta ovat kärsineet ne yhtiöt, joiden johtajat ovat tukeneet Trumpin vaalikampanjaa ja hallintoa eniten. Näitä yhtiöitä kutsutaan M7-yhtiöiksi. Markkina-arvoltaan suuruusjärjestyksessä ryhmään kuuluvat Apple, Microsoft, Nvidia, Alphabet, Amazon, Meta ja Tesla.

Näiden yhtiöiden markkina-arvo on sulanut vuoden alusta lähes 4 000 miljardilla dollarilla. Summa on lähes yhtä suuri kuin Britannian tai Ranskan vuotuinen bruttokansantuote. Eniten arvoaan on menettänyt Trumpin näkyvimmän kannattajan Elon Muskin yhtiö Tesla. Sen markkina-arvosta on jäljellä enää 60 prosenttia siitä, mikä se oli vuoden alussa. Keskimäärin M7-yhtiöiden markkina-arvo on pudonnut 25 prosenttia.

Toisaalta on niin, että nämä yhtiöt selviävät kilpailusta sitä paremmin, mitä vaativammiksi käyvät markkinoiden olosuhteet. Näin siksi, että pahimpien kotimaisten kilpailijoiden konkurssivaara kasvaa ympäristön vaikeutuessa. Myös M7-yritysten neuvotteluvoima kasvaa suhteessa niille palveluja ja muita panoksia tuottaviin yrityksiin. Todellinen uhka M7-yritysten asemaan kohdistuu kiinalaisten ja muiden aasialaisten kilpailijoiden taholta.

Kuinka auttavaksi Trumpin näkyvä käsi loppujen lopuksi osoittautuu, onkin sitten toinen kysymys. Jos asiaa tarkastellaan Yhdysvaltojen tavara- ja palveluviennin näkökulmasta, niin positiivisia merkkejä löytääkseen pitää mennä aina 1920-luvulle. Silloin suurin osa Yhdysvaltojen liittovaltion tuloista kerättiin tulleilla. Niillä rahoitettiin julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Nixonin ja Reaganin päätökset eivät johtaneet toivottuun tulokseen. Dollari-indeksin laskusta huolimatta investoinnit ovat suuntautuneet muualle kuin teollisuuteen tai infrastruktuuriin. Dollarin arvon aleneminen ei ole johtanut myöskään Yhdysvaltojen vaihtotaseen alijäämän häviämiseen. Se on ollut positiivinen vuositasolla viimeksi vuonna 1975.

Öljyn ja elektroniikan hinnat

Trumpin vaikutus Venäjän talouteen on johtanut myös siihen, että ruplan vaihtokurssi ei ainakaan toistaiseksi ole ollut entiseen tapaan riippuvainen öljyn hinnasta. Öljyn maailmanmarkkinahintojen  lasku on yleensä heikentänyt ruplaa suhteessa dollariin. Nyt rupla on vahvistunut vaikka Brent-öljytynnyrin maailmanmarkkinahinta on laskenut marraskuun lopun 74 dollarista nykyiseen runsaaseen 67 dollariin.

Brent-öljyn markkinahinta on tärkeä, sillä sen tasosta riippuu, millainen merkitys 60 dollarin hintakatolla on Venäjälle. Yhtiöiden tosiasialliset tulot riippuvat Urals-öljyn hinnasta. Siitä riippuu myös se, kuinka suuri osa öljy-yhtiöiden tuloista verotetaan liittovaltion budjettiin. Urals-öljyn hinta on laskenut marraskuun lopusta 11 prosenttia.

Ruplan vahvistumisen johdosta venäläiset maahantuojat maksavat tuontitavaroistaan 30 prosenttia pienemmän ruplahinnan kuin marraskuussa 2024. Näin siinä tapauksessa, että ulkomaiset myyjät ovat pitäneet hinnat ennallaan omassa valuutassaan. Trumpin hallinnon lopullisista tulleista riippuu, kuinka paljon myyjät joutuvat laskemaan omia vientihintojaan jatkossa.

Venäjän kansalaisten ja yritysten kannalta elektroniikkatuotteiden hinta on yksi tärkeimmistä. Niiden tuontihinnat lähtivät huomattavaan laskuun maaliskuussa.

Izvestijan haastattelemien elektroniikan maahantuojien mukaan hinnat ovat laskeneet maalis- ja huhtikuun aikana 10–20 prosenttia. Eniten ovat halventuneet kannettavien tietokoneiden hinnat. Niiden ruplahinta on nyt 20 prosenttia pienempi kuin vuoden alussa. Myös älypuhelimien ja muiden elektroniikkatuotteiden hinnat ovat pudonneet yli kymmenen prosenttia.

Globaalin talouden muutoksista ja Venäjän omista päätöksistä riippuu se, kuinka pitkään Venäjällä kuluttajat voivat nauttia laskevista tuontitavaroiden hinnoista. Venäjän oma tuonnin korvausohjelma saattaa tulla yhdeksi esteeksi. Ohjelma määrittelee sellaisten tuotteiden luettelon, joiden maahantuonti on sallittua. Ne ovat yleensä tuotteita, joita ei voida valmistaa Venäjällä. Nyt teollisuus- ja kauppaministeriö on jättämässä HP:n ja Fujitsun kannettavat tietokoneet ja palvelimet rinnakkaistuontiluettelon ulkopuolelle.

Ruplan kurssia voivat nostaa edessä olevat verojen maksut. Koska maksuihin käytetään ruplaa, sen kysyntä voi nousta ja kurssi kohota. Toisaalta esimerkiksi Iranin ja Yhdysvaltojen meneillään olevat neuvottelut saattavat niiden onnistuessa lisätä Iranin öljyn tarjontaa, joka laskisi öljyn maailmanmarkkinahintaa.

Sijoitustuottojen nykyinen taso vaatii tuottavuuden kasvattamista

Venäläisten pankkien maksamat korkeat korot ja ruplan vahvistuminen samanaikaisesti ovat johtaneet siihen, että sijoitusten vuosituotot voivat nousta jopa 50–75 prosenttiin. Ne, jotka vaihtoivat dollarit, juanit tai eurot rupliksi joulukuun alussa ja tallettivat ruplavarat esimerkiksi puoleksi vuodeksi pankkeihin, saivat lähes puolitoista kertaisen tuoton. He pääsivät hyödyntämään sekä ruplan yli 30 prosentin vaihtokurssin nousua että yli 20 prosentin talletuskorkoja. Venäjän suurimmat pankit lupasivat joulukuun alussa kuuden kuukauden talletuksille 22 prosentin vuosikorkoja.

Pitkään jatkuessaan sijoittajille herkulliset korot vaarantavat investoinnit reaalitalouteen. Jos pankit vaativat myöntämistään luotoista jopa 25 prosentin korkoja, niin tällaisella luotolla rahoitetun investoinnin täytyy olla todella kannattava. Pitkällä aikavälillä Venäjällä on edellytykset tällaisillekin tuotoille. Sen ovat monet yritykset todistaneet viimeisen 20–30 vuoden aikana. Mutta samanaikaisesti korkeat korot karsivat suuren määrän investointeja, joilla voisi kehittää täysin elinkelpoisia hankkeita.

Perimmältään taloudellinen kasvu on luonnonvarojen jalostamisen ja työvoiman osaamisen summa. Teknologia ja toimitusketjuun sisältyvät konejärjestelmät ovat tärkein keino tehostaa luonnonvarojen jalostusta tarpeiden määrittämään muotoon. Venäjällä riittää sekä luonnonvaroja että työvoimaa. Jotta työvoimasta ei tulisi rajoite, tuottavuutta on nostettava niin, että investointien kannattavuus kestää kalliitkin rahoitusratkaisut.

Venäjän talous kasvaa tänäkin vuonna euroalueen taloutta nopeammin

Venäjän talouden haasteisiin vastaaminen ei riipu pelkästään Venäjän omista päätöksistä. Vastausten tehokkuus riippuu oleellisesti myös koko globaalin talouden tilasta. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n julkaisema globaalin talouden huhtikuinen päivitys osoittaa, että talouskasvu on hiipumassa. IMF on alentanut vuoden 2025 globaalin talouden kasvuennustetta tammikuun 2025 ennusteeseen verrattuna puolella prosenttiyksiköllä 2,8 prosenttiin.

Valuuttarahaston vertailussa Venäjä on ainoa suuri talous, jonka kasvuennustetta rahasto on nostanut tammikuun ja lokakuun ennusteisiin verrattuna. Venäjän bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia.Euroopan unionin talouden IMF olettaa kasvavan 1,2 prosenttia ja   euroalueen vain 0,8 prosenttia. Suurimpien euroalueen maiden kasvuennuste on alle prosentin.

Venäjän kannalta tärkeiden kauppakumppaneiden Kiinan ja Intian kasvuennusteet ovat 4,0 ja 6,2 prosenttia.

Valuuttarahaston selvityksistä käy ilmi, että geopoliittinen pirstoutuminen yhdessä talouskasvun hidastumisen kanssa horjuttaa jo globaalin rahoitusjärjestelmän tulevaisuuden näkymiä. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden arvo on nykyisin 55 prosenttia globaalien osakemarkkinoiden  arvosta. Kun niiden arvo on pudonnut parissa kuukaudessa yli kymmenen prosenttia, niin sillä on merkittävä vaikutus globaaleihin pääomamarkkinoihin.

Venäjän asema on siinä mielessä edullinen, että sen riippuvuus Yhdysvaltojen pääomamarkkinoista on lähes olematon. Myös Yhdysvaltojen ns. korkean tuoton obligaatioiden arvo on tullut rytinällä alas.  Silläkään ei ole kovin suurta merkitystä Venäjän taloudelle. Ulkomaisten sijoitusten paluu Venäjälle vaikuttaisi positiivisesti Venäjän korkotasoon ja sijoitusten rahoitukseen. Niiden vaikutuksen ennustaminen on kuitenkin vielä lähes mahdotonta.