Professori Jeffrey Sachs on vastikään (https://x.com/i/status/1892091097817415924) pohtinut mahdollisuutta, että Donald Trumpin ja Vladimir Putinin käynnistynyt vuoropuhelu on paljon enemmänkin kuin yritys lopettaa sota Ukrainassa.
Sachsin mukaan 30 vuoden ajan Yhdysvaltain hallinnot ovat presidenteistä riippumatta ajaneet yhtenäistä ulkopoliittista linjaa suhteessa Venäjään, ja tuo linja on tähdännyt geopoliittiseen piiritykseen, jonka tuloksena Venäjä on taloudellisesti ja sotilaallisesti nurkassa ja sitä myöten poissa Yhdysvaltain hegemonian tieltä.
Sachs sanoo suoraan, että ennen taannoista puhelinkeskustelua kahden suurvallan johtajat eivät olleet keskustelleet yli kolmeen vuoteen kertaakaan. On liian aikaista tehdä vahvoja johtopäätöksiä, mutta jos nyt käynnistynyt prosessi – joka tuli EU:n johdolle ilmeisesti täytenä yllätyksenä – ei jostain syystä tyssää alkuunsa, se voi merkitä toiseksi kylmäksi sodaksi kutsutun aikakauden päättymistä.
Kylmä sota 2.0 käynnistyi 1994, kun Yhdysvallat totesi, että venäläiset oligarkit olivat ehtineet ennen länsimaiden yritysvaltaajia, eikä mahdollisuutta Venäjän talouden valtaamiseen enää ollut. Venäjän heikentäminen päätettiin aloittaa, luultavasti monista eri syistä.
On mahdollista, että Trumpin aktiivisuus Venäjän suuntaan on vain yritys vastata vaalilupaukseen lopettaa Ukrainan sota 24 tunnissa. Yhdysvaltain tuoreiden ulko- ja puolustusministerien (Marco Rubio ja Pete Hegseth) puheet ovat kuitenkin kuulostaneet sen verran johdonmukaisilta (ja tylyiltä), että kyse voi olla myös Trumpin taustajoukkojen harkitusta ulkopoliittisesta käännöksestä. Sitä on voinut motivoida kiihkeä halu ”kostaa” Joe Bidenin hallinnolle käymällä erään keskeisen poliittisen ”perinnön” kimppuun.
Mutta taustalla voi olla myös strateginen tavoite välttää joutuminen BRICS-maiden yhtenäisen rintaman kohteeksi. Jos Trump ja Putin tulevat toimeen, Venäjä tuskin lähtee aktiivisesti keikuttamaan esimerkiksi dollarin asemaa.
Jeffrey Sach näyttää ajattelevan, että oli kyseessä tapahtunut muutos tai pelkkä mahdollisuus, se on historiallinen. Trump, Vance, Rubio ja Hegseth ovat ensimmäisen kerran myöntäneet Venäjän piirittämisen politiikan olemassaolon, kun tähän asti kaikki on kiistetty kolmen vuosikymmenen valehtelulla.
Ehkä tämän jälkeen myös EU:n aktiivinen rooli Venäjää ympäröivien valtioiden hallinnon valvojana ymmärretään realistisemmalla tavalla. Eihän joku Georgia sinällään EU:ta kiinnosta, mutta koska sekin on ollut osa piirityspeliä, EU on ollut valmis menemään uskomattoman pitkälle saadakseen Yhdysvalloille suosiollisen hallinnon valtaan.
On selvää, että jos seuraamme nyt historiallista muutosta Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, Ukrainan sota ei jää ainoaksi konfliktiksi, jonka perusta muuttuu. Myös Naton rooli ja Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa (joka on suoraa perua Saksan miehittämisestä Hitlerin tappion jälkeen) tulevat keskusteltaviksi.
Trumpin hallinto ei halua syytää valtavia rahasummia Euroopassa käytäviin geopoliittisiin painostussotiin, joten EU:lla jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Helpointa on jälleen kerran totella Yhdysvaltain oikukasta, mutta aina yhtä vaarallista hallintoa ja muuttaa oma politiikka sen mukaiseksi. Se kirpaisee ja moni joutuu kääntämään takkinsa perusteellisesti valta-asemansa säilyttääkseen. Mutta vanha atlanttinen allianssi säilyy.
Toinen vaihtoehto on, että EU irtautuu sekä Yhdysvaltain että Naton ensisijaisen palvelemisen politiikasta ja rakentaa itsenäisen ulkopolitiikan, joka ei perustu sotilaalliseen aktiivisuuteen, vaan talouden ja kaupan menestykselliseen tukemiseen. Se on huikea näköala, varsinkin jos strategiaan liittyy yhteistyö globaalin etelän maiden eli käytännössä BRICS-maiden kanssa. Valitettavasti se on vain mahdollisuus, joka ei välttämättä valikoidu EU-eliitin piirissä voittajaksi.
Jeffrey Sachsin kymmenminuuttinen puheenvuoro on toistaiseksi tarjolla vain tekstittämättömässä muodossa, mutta Sach puhuu selkeästi ja tietää, että osalle kuulijoista englanti ei ole äidinkieli. Vahva kuuntelusuositus. Ilmassa on historian siipien havinaa.
11 kommenttia julkaisuun “Lopettaako Trump vahingossa toisen kylmän sodan?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kovasti näyttää siltä, että Eurooppa haluaa jatkaa vanhaan malliin..
Vahingossa tai ei, ihan sama. Pääasia, että sota loppuu.
Ajatellaanpa, että ko.sota on tappanut jo 1-2 miljoonaa ihmistä, monessa perheessä on suuri suru. Ja viha.
Tuo mitä kirjoitit, on aivan liian vähän esillä pidetty vakava totuus. Sikälikin Trump osui ongelman ytimeen, kun puhui tappamisen lopettamisesta. Putin taisi olla hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Suomen päättäjät sen sijaan haluaisivat tappamisen jatkuvan; joko pahuuttaan, ymmärtämättömyyttään tai jopa tietämättömyyttään (Ukrainan kriisin kokonaisuudesta).
Markku Siira kirjoittaa toisinaan hyviä blogeja. Tämänpäiväinen päättyi osuvasti: ”Asennemuutos on välttämätön, mutta kuka poliitikoistamme uskaltaa puhua siitä ensimmäisenä – ja toimia sen mukaisesti?”
Jutun otsikon ”kolmas kylmä sota” ei ole minulta peräisin, kirjoitin lähettämässäni tekstissä siitä tutummasta TOISESTA kylmästä sodasta, jonka yleisesti katsotaan käynnistyneen 1990-luvulla, kun Venäjästä ei tullutkaan Yhdysvaltain siirtomaata, vaan itsenäinen toimija.
Mitä tulee sanaan ”vahingossa”, viittaan sillä harkiten siihen monen Trumpin alaisen kuvailemaan tosiasiaan, että Donald Trump on usein lyhytjännitteinen ja oikukas hankalissa asioissa, jotka tulevat eteen, halusi tai ei. Emme tiedä varmuudella, ketkä kaikki henkilöt tällä hetkellä ovat Yhdysvaltain ulkopoliittisen strategisen suunnittelun linjoja muovaamassa. Itse en usko, että Trump osallistuu aktiivisesti tuohon suunnitteluun, mutta hän päättää, mitä ja miten asioista sanotaan ääneen. Siinä ääneen sanomisen vaiheessa on aina mahdollisuus spontaaneihin ideoihin, jollaisiin luen itse esimerkiksi Trumpin innostuksen tehdä Gazan kaistasta haluttu kiinteistökeinottelun keskus varakkaille lomailijoille. Se idea näytti yllättävän myös Netanjahun, joka ei voinut hillitä ilahtunutta virnistelyään.
Toivon itse, että kylmä sota 2.0:n konseptin hylkääminen EI ole päähänpisto, vaan vakaan mietinnän tulos. Trump on liikemies ja sekin on aina parempi kuin ideologinen sodanlietsonta. Jos Trump muuttaa – edes neljäksi vuodeksi – Yhdysvaltain militarismin hallitseman ulkopolitiikan neuvotteluihin perustuvaksi moninapaisen maailman tunnustamiseksi, on se maailmamme tuhoa ennustavan kellon viisareiden kulkua hidastava teko.
Toivokaamme parempia aikoja. Toivottavasti Trump ei yritä käänteistä Nixonia, eli lyödä kiilaa Kiinan ja Venäjän väliin. Ei tule onnistumaan. Sen sijaan Venäjällä on tarjottavanaan valtavia projekteja joissa Yhdysvallat voi olla mukana, win-win.
Jos JD Vance ehtii lukemaan europpalaisten älykköjen juttuja voitaneen olettaa, että he tarkkaan ovat kuunnelleet Alastair Crooke’a. Crooke on lisäksi äskettäin käynyt Moskovassa ja tavannut korkean tason päättäjiä. Hänen ehdotuksensa oli varhain, että Trumpin pitää nousta ylemmälle tasolle ja tehdä sopimuksia uudesta turvallisuusarkkitehtuurista.
Joku ehti jo sovitella maapallolle kaksinapaisen maailman kaapua. Olisi Aasia (jonka yksi osa olisi vanha Eurooppa) ja Amerikka (koko paketti Gröönlannista Etelä-Amerikan eteläkärkeen). Ajatus ei ole mahdoton. Eurooppa on tällä hetkellä niin heikossa hapessa ja surkeasti johdettu että sille on vaikea kuvitella itsenäistä tulevaisuutta.
Euroopalle on aiemmin kai suunniteltu sitä kolmatta lohkoa, jota johtaisi Saksa. Saksan ollessa rähmällään voisi sektorin vetäjänä toimia Venäjä.
Käsittääkseni kyse ei ole vahingosta, vaan yrityksestä muuttaa USA:n turvallisuuspoliittinen paradigma modernia aikaa vastaavalle tasolle. Siinä Eurooppa ja Venäjä saavat uuden geopoliittisen roolin ja paikan. https://naapuriseura.fi/villakoiran-ydin/
Minäkin takerruin heti tuohon vahinko-sanaan. Trump on arvaamaton, mutta on hänellä omat suunnitelmansa, joista emme taida syvällisemmin tietää niin hölö kuin Trump suustaan onkin. Venäjä-suhteiden normalisoiminen näyttää joka tapauksessa olevan suunniteltua. Mikä parasta, se perustuu Ukrainan kriisin melko hyvään ymmärtämiseen.
Varmaan Trump ymmärtää senkin, että USA-Nato on pitkään yrittänyt alistaa Venäjää mm. piiritystaktiikalla. Kuolettava isku oli kaiketi tarkoitus saada aikaan juurikin Ukrainan kautta. Onko Trump tullut siihen päätelmään, että eipä onnistunut Ukrainaa hyväksi käyttäen vai haluaako hän kokonaan luopua yrityksestä kukistaa Venäjä. Toivotaan jälkimmäistä, jolloin Suomenkin asema voisi tulla agendalle Suomelle edullisella tavalla.
Voi olla niinkin, että Trump on yksinkertaisesti laskenut Venäjän olevan Yhdysvalloille hyödyllisempi ystävänä kuin vihollisena. Kunpa omatkin päättäjämme tulisivat samaan tulokseen.
Maailma olisi hyvä paikka elää ilman Nato/USA:a, johon paikalliset publikaanit ovat rähmällään!!
Samaa miettinyt itsekin, mutta pitää mennä syvemmälle. Kasaarimafia on se paha ytimessä.
Kannattaa lukaista linkin artikkeli. Senhän saa käännettyä helposti suomeksi, jos ei enkuksi jaksa lukea.
https://veteranstoday.com/2022/03/10/the-hidden-history-of-the-incredibly-evil-khazarian-mafia/