NATSIEN TAHTO MURRETTIIN STALINGRADISSA

Vladimir Putinin puhe Stalingradin taistelun 80-vuotistilaisuudessa

Tänään juhlimme yhtä maamme ja koko maailman historian tärkeimmistä ja kohtalokkaimmista päivistä. Tasan 80 vuotta sitten täällä Stalingradin kamaralla, suuren Venäjän Volga-joen rannalla pysäytettiin vihattu ja julma vihollinen, ja pakotettiin se kääntymään takaisin lopullisesti. Pitkä ja ankara taistelu Stalingradista päättyi.

Se ei ollut vain taistelu tästä kaupungista. Kidutetun, mutta valloittamattoman maan olemassaolo oli vaakalaudalla. Täällä ei ratkaistu vain suuren isänmaallisen sodan tulosta vaan myös koko toisen maailmansodan lopputulos. Jokainen tunsi ja tajusi sen sekä juoksuhaudoissa että taaempana selustassa. Kuten useamman kerran historiamme aikana, me yhdistyimme ratkaisevassa taistelussa ja voitimme.

Stalingradin taistelu jäi oikeutetusti historiaan suuren isänmaallisen sodan käännekohtana.  Wehrmachtin valtavan ryhmittymän ja sen satelliittien murskaamisen myötä koko natsiliittouman tahto murrettiin. Natsi-Saksan eurooppalaiset vasallit ja kätyrit, joista monet taistelivat Stalingradin seudulla ja edustivat melkein kaikkia valloitetun Euroopan maita, ryhtyivät kuumeisesti etsimään tapoja paeta ja keinoja välttää vastuu ja syyttää kaikesta entisiä isäntiään. Kaikille kävi täysin selväksi se, minkä Neuvostoliiton kansa tiesi alusta alkaen: natsien suunnitelmat maamme tuhoamiseksi on tuomittu epäonnistumaan, aivan kuten kaikki heidän maailmanherruusideansa.

200 päivän ajan kaksi armeijaa kävi kuoleman taistelua lähellä Stalingradia ja legendaarisen kaupungin raunioilla. Hengeltään vahvempi voitti. Sotilaiden ja komentajien ankara, joskus inhimilliset kyvyt ylittävä vastarinta voidaan ymmärtää vain heidän uhrautumisellaan ​isänmaalle – lujalla ja varauksettomalla uskolla siihen, että totuus on meidän puolellamme. Valmius kulkea loppuun asti, tehdä mahdoton Isänmaan ja totuuden puolesta oli ja on monikansallisen kansamme veressä ja luonteessa. Juuri se kukisti natsismin.

Stalingradista tuli ikuisiksi ajoiksi kansamme voittamattomuuden ja elämän voiman symboli. Tämä kaupunki ympäristöineen ja kylineen rakennettiin uudelleen koko maan voimin kirjaimellisesti tyhjästä, koska helmikuussa 1943 täällä ei ollut käytännössä yhtään puuta pystyssä eikä yhtään ehjää rakennusta.

Stalingradin puolustajien ja asukkaiden poikkeuksellinen kestävyys ja itsensä uhraaminen silloin ja nyt hämmästyttää sielua syvimpään saakka ja herättää mitä vilpittömimmän kiitollisuuden ja kunnioituksen tunteen. Moraalinen velvollisuutemme ennen kaikkea voittaneita sotilaita kohtaan on vaalia huolellisesti tämän sankarityön muistoa, välittää se tuleville sukupolville antamatta kenenkään vähätellä tai vääristää Stalingradin taistelun merkitystä natsismista saavutetussa voitossa ja koko maailman vapauttamisessa tästä hirvittävästä pahuudesta.

”Meitä uhataan jälleen saksalaisilla panssarivaunuilla”

Valitettavasti me näemme nyt, että natsismin ideologia uudessa asussaan ja modernina ilmiönä luo jälleen suoraa uhkaa maamme turvallisuudelle. Me olemme uudelleen pakotettuja torjumaan kollektiivisen lännen aggressiota.

On uskomatonta mutta totta: meitä uhataan jälleen saksalaisilla panssarivaunuilla, joiden kyljissä on ristitunnukset. He aikovat taas taistella Venäjää vastaan ​​Ukrainan maaperälläHitlerin jälkeläisten, Banderan ihailijoiden voimin.

Tiedämme, että huolimatta epäystävällisen lännen eliittien propagandan virallisista, mutta pohjimmiltaan korruptoituneista yrityksistä, meillä on paljon ystäviä kaikkialla maailmassa. Heitä on myös Amerikan mantereella, Pohjois Amerikassa ja Euroopassa.

Mutta ne, jotka vetävät Euroopan maat – Saksa mukaan lukien – uuteen sotaan Venäjää vastaan ja laskevat voittavansa Venäjän taistelukentällä, eivät ilmeisesti tajua, että nykyinen sota tulee olemaan niille täysin erilainen. Emme lähetä tankkejamme niiden rajoille, mutta meillä on millä vastata eikä vastaus lopu panssareihin. Kaikkien pitäisi
ymmärtää tämä.

Ne jotka uhkaavat meitä, eivät ilmeisesti käsitä yksinkertaista totuutta: koko meidän kansamme kasvoi ja sai jo äidinmaidossa voittajien sukupolven perinteet, heidän jotka ovat työllään, hiellään ja verellään luoneet maamme ja antaneet sen meille perintönä.

Stalingradin puolustajien horjumattomuus on mitä tärkein moraalinen ja eettinen suuntaviiitta Venäjän sotaväelle ja meille kaikille. Sotilaamme ja upseerimme ovat tälle suunnalle uskollisia. Sukupolvien, arvojen ja perinteiden jatkuvuus – kaikki tämä tekee meistä vahvoja, itseemme, oikeuteemme ja voittoomme luottavia.