Uusliberalistinen taloustiede ja siitä osin johdettu Yhdysvaltain ulkopolitiikka, jota Suomen ”herra” noudattaa, on suomalaisuudelle, suomalais-ugrilaisten kansojen yhteydelle ja erikseen vielä suomalais-karjalaisen kanssakäymisen kannalta tuhoisa.
Itäisen Suomen kuten myös Karjalan Tasavallan elinvoimalle rajan yli käytävä taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen yhteistyö oli tärkeä ja tulevaisuuden piti olla yhä tärkeämpi. Nyt suomen kielen asema Karjalan Tasavallassa horjuu samalla kun Itä-Suomen elinkeinoelämä jää Nato-Suomen sotilaallisesti vaarallisella itärajalla kituliaaksi. Sen sijaan Venäjällä keskushallinto varmistaa, että Karjalan Tasavallassa elinkeinoelämä vahvistuu.
Kun Suomen ”herroja” ohjasi Saksa, Suomi oli kiinnostunut rajantakaisista maista jopa väkivalloin sinne rynnäten, mutta ”herrojen” ohjaajien vaihtuessa rapakon takaisiksi, Suomi vetää rajahihnat kiinni Karjalan Tasavallan suomenkielisten edessä.
Karjalan Sanomien päätoimittaja Mikko Nesvitski kirjoittaa huolestuneena pääkirjoituksessa 27.12.2023:
”Suomen kieli on pitänyt tänä vuonna entistä matalampaa profiilia. Syitä on monia. Kielen puhujien määrä on vähennyt luonnollisista syistä ja Väestöliikkeen seurauksena. Kun Suomi liittyi Venäjän vastaisia pakotteita kannattaneiden maiden joukkoon, tuli siitä Venäjälle epäystävällinen valtio. Kun se liittyi sotilasliitto Natoon, kuilu maiden välillä syveni entisestään. Kansainväliset sopimukset on purettu, pienikin ruohonjuuritason yhteistyö lopetettu, nyt myös raja suljettu.
Kieleenkin on alettu suhtautua jotenkin varauksella, ja kielestä on ilmassa vastakkaiset mielipiteet. Toisaalta korostetaan kielenopetuksen merkitystä ja tärkeyttä. Vastakohtana on tyly näkemys, ettei suomen kieltä tarvita lainkaan. Kuvastavan esimerkin kertoi kuukausi sitten yhden paikallisen koulun varajohtaja. Rehtorin puheilla kävi oppilaan isä, joka sanoi, että haluaa poikansa opiskelevan vierasta kieltä, muttei halua sen kielen olevan suomi. Siinä missä aiemmin puhuttiin yhtäläisesti karjalasta, vepsästä ja suomesta, nyt useimmiten puhutaan vain karjalasta ja vepsästä, ainakin virkakielessä. Todellisuudessa totuus löytyy, kuten vastaavissa tapauksissa kuuluukin olla, jostain siltä väliltä. Tänä lukuvuonna suomen kieltä lukee tasavallan kouluissa yli 3 500 oppilasta. Suomeksi ilmestyy lehtiä, televisio- ja radio-ohjelmia ja teatteriesityksiä.”
3 kommenttia julkaisuun “SUOMEN KIELI AHTAALLA KARJALASSA”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Japanilaisen animaatioelokuvien tekijän Miazakin elokuvassa (muistaakseni ”Henkien kätkemä”) henkien linnaa hallitseva noita nimeää alaisensa uudelleen poistamalla näiden nimestä kirjaimia. Kun alaisilta viedään heidän kokonainen identiteettinsä, heistä tulee helpompia hallita.
En tiedä, kuinka paljon tässä rajojen sulkemisessa on kyse siitä, että tietoisesti halutaan hankaloittaa ihan tavallisten kansalaisten ja kulttuurintutkijoiden mahdollisuuksia ylläpitää valtioiden rajat ylittäviä perhesiteitä, tutustua sukulaiskansojen perinteisiin tai tai tutkia suomalaisten kulttuurisia juuria – vai onko kyseessä enemmänkin vain ymmärtämättömyys ja välinpitämättömyys?
Ihan henkilökohtaisestikin olen kokenut tämän Suomen mielivaltaisen rajapolitiikan omaa identiteettiäni kohtaan väkivaltaisena, vaikkei minulla enää olekaan elossa olevia sukulaisia Venäjällä.
Suomen kieli on joutunut ”ahtaalle” myös Suomessa, johtuen amerikkalaisen viihdeteollisuuden ylivallasta. Se alkoi levitä Eurooppaan heti toisen maailmansodan jälkeen, vallaten yhä enermmän alaa varsinkin nuorison keskuudessa..
Monikulttuurisuus ts. lännen kulttuurimarxilaisuus työntää myös suomen kieltä ahtaammalle.