Syrjintä on Suomen venäjänkielisten ongelma

Suomessa asuvilla venäjänkielisillä maahanmuuttajilla on oma yhdistys, SVK eli Suomen venäjänkielisten Liitto ry. , joka on perustettu vuonna 2015.

Sen toiminnan tarkoituksena on toimia maamme venäjänkielisten asukkaiden edunvalvojana ja näkökulman esiin tuojana viranomais- ja järjestötoimijoihin päin. Se on myös kattojärjestö erilaisille venäjän kieltä puhuville järjestöille sekä  tarjoaa runsaasti venäjänkielisyyteen liittyviä, yksilöille suunnattuja palveluja ja toimintoja.

SVK:n edustaja Olga Liukkonen kertoo, että sen jäseninä ovat Venäjältä, Baltiasta, Ukrainasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen maahan muuttaneet venäjänkieliset henkilöt.

”Mukaan lukien Baltian maiden venäjänkieliset, joille väestörekisterikeskuksessa äidinkieleksi on laitettu jonkin muu kieli, vaikka venäjä olisi heidän äidinkieli, meitä on yli satatuhatta ja lisäksi uutena asiana on vielä 50 000 ukrainalaista pakolaista”, Liukkonen sanoo.

Järjestöllä on eri puolilla Suomea 40 jäsenjärjestöä. Pääkonttori sijaitsee pienteollisuusalueella Helsingissä Heikinlaaksossa, jossa järjestöllä on hulppeat kerho- ja toimitilat. SVK:n tiimi on iso, työntekijät, osa-aikaiset ja harjoittelijat mukaan lukien.

”Monet lapset ovat kasvaneet aikuisiksi kerhoissamme”, Liukkonen kehaisee.

Yhteistyötä viranomaisiin

SVK on perustettu edistämään venäjänkielisten maahan muuttajien kotoutumista Suomeen.

”Päätyömme on tuottaa tietoa venäjän kielellä asiakkaillemme, edistää digiosaamista, terveyttä ja hyvinvointia”, Liukkonen tiivistää. 

Parhaillaan järjestö kääntää suomalaista sosiaalilainsäädäntöä venäjäksi. Tarve lisääntyy koko ajan. ”Sote- ja potilasjärjestöjen esitteet, kuten siitepölyallergiakin pitää kääntää venäjäksi”, Liukkonen havainnollistaa.

SVK on ainoa venäjänkielisten yhteisö, joka on mukana Suomen valtion työryhmissä kehittämässä venäläisten oloja Suomessa.

”Meillä on paljon sellaista ´salaista tietoa´ venäjänkielisten oloista Suomessa, jota ei muualta saa”, hän sanoo.

SVK on mukana muun muassa lukuisissa oikeusministeriön asettamissa työryhmissä.

Haasteena on edistää venäjänkielisten työllistymistä Suomessa. Liitto järjestää työllistymistä edistäviä kursseja ja työpajoja sekä koulutusta, joka suuntaa venäjää puhuvia suomalaiseen yhteiskuntaan. Asiakkaista suurin osa on työikäisiä. Monet ovat jääneet koronan aikana työttömiksi ja heitä autetaan tekemään sähköisiä hakemuksia.

”Meidän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka eivät ole vielä täysillä mukana digiajassa. Autamme tekemään hakemuksia ja annamme ohjausta ja neuvontaa sosiaalikysymyksissä”,  Liukkonen jatkaa.

Lapsia kiusataan

SVK:n toimistolla tiedetään hyvin suomalaisen ilmapiirin russofobia. Työntekijöiden sähköpostit täyttyvät uhkailuista ja postilaatikossa on törkyviestejä, joissa venäläisiä kehotetaan poistumaan maasta. Myös asiakaskunta viestittää syrjinnästä työpaikoilla Facebookin keskustelupalstoilla.

”Syrjintää on monitasoista. Lapsilta tivataan koulussa, kenen puolella he ovat Ukrainan kriisissä”, Liukkonen kertoo.

SVK:lla on Itä-Suomessa jäsenjärjestöjä, mutta se ei hoida Venäjän venäläisten asioita kuten kesämökin omistajien yhtiövastikemaksuja Suomeen.

”Meillä ei ole aikaa sellaiseen eivätkä he ole meidän asiakaskuntaa. Vain Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat asiakkaitamme”, Liukkonen sanoo.

Myöskään venäläisten turistien ongelmat eivät kosketa SVK:ta.

Suomessa virinnyt keskustelu kaksoiskansalaisuudesta kiinnostaa SVK:ta.

”Keskustelusta on pitkä matka lainvalmisteluun ja lakiin. Asia nousi esiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014”, Liukkonen muistuttaa.

Ukrainalaiset eivät ongelma

SVK on nimensä mukaisesti venäjänkielisten järjestö, joten Ukrainan pakolaiset sopivat venäjää puhuvina järjestön toiminnan piiriin sujuvasti.

”Muutama pakolainen on saanut meiltä töitä ohjaajana”, Liukkonen sanoo.

Järjestö auttoi pakolaisia heidän tultuaan Suomeen keräämällä heille vaatteita ja lapsille leluja.

”He ovat haaste järjestölle, sillä heille ei pelkkä ohjaus riitä”, Liukkonen kertoo.

SVK pyrkii järjestämään ukrainalaisille koulutusta ja työtä.

”Me olemme epäpoliittinen, monikulttuurinen järjestö. Toivomme rauhaa”, Liukkonen sanoo.

SVK saa projekti- ja kohdeavustuksia Suomen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Se ei ole missään tekemisissä Venäjän federaation kanssa.

SVK:lla on runsaasti kerhotoimintaa. Se järjestää suomen ja englannin kielen kursseja. Myös suomalaisille on venäjää puhuvien kanssa keskustelukerho, jossa suomalaiset voivat parantaa venäjänkielen taitoaan.

”Kulttuuritoimintamme on suurta koko pääkaupunkiseudulla”, Liukkonen lisää.

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen