Kenraali Harald Kujat: Biden ei halua Ukrainan sodan laajentamista

Naton sotilaskomitean johtajana aikaisemmin toiminut saksalaiskenraali evp. Harald Kujat arvioi, ettei Ukrainan sodan laajentuminen ole presidentti Joe Bidenin etujen mukaista. Yhdysvallat on kenraalin mielestä hitaasti kypsymässä kompromisille. Kujat kertoo näkemyksistään lauantaina kirjoituksessaan saksalaisessa Berliner Zeitung-lehdessä.

Kujatin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky hakee tukea Sveitsissä tänään alkavassa ns. rauhankonferenssissa viime vuonna julkistamalleen ”rauhan formulalle”. Saksalaiskenraali muistuttaa Zelenskyn äskettäin Saksan parlamentissa todenneen, että Ukraina haluaa lopettaa sodan ”omilla ehdoillaan”. Tämä merkitsee Kujatin mukaan sitä, että Ukrainan presidentti sulkee pois neuvotteluratkaisun rauhan aikaansaamiseksi. 

Sveitsin järjestettävään konferenssiin on kutsuttu osallistujia 160 maasta ja useasta kansainvälisestä järjestöstä. Venäjää ”rauhankonferenssiin” ei ole kutsuttu. Venäjä pitää Zelenskyn ”formulaa” uhkavaatimuksena, ei rauhanehdotuksena.

Kujat toteaa kirjoituksessaan Brasilian ja Kiinan julkistaneen toukokuussa yhteisen ehdotuksensa, jonka lähtökohtana ovat Venäjän ja Ukrainan keskinäiset neuvottelut. Saksalaiskenraali muistuttaa molempien maiden korostavan ehdotuksessaan dialogia ja neuvotteluita ”ainoana toiveita herättävänä ratkaisuna Ukrainan kriisiin”. 

Kujat toteaa, etteivät vain ukrainalaiset ole väsyneitä sotaan. ”Eurovaalit osoittavat, että myös Saksassa yhä useampi äänesti rauhan puolesta ja sodan väistämätöntä jatkumista vastaan, jos asetoimitukset jatkuvat”. Saksalaiskenraalin mukaan saksalaiset ymmärtävät yhä selvemmin sen, että on olemassa sodan leviämisen ja laajentumisen uhka, joka aiheuttaa vaaroja myös Saksalle.

Kenraali muistuttaa myös, ettei Saksan nykyinen hallitus ole toistaiseksi tehnyt ainoatakaan aloitetta rauhasta, vaikka maan perustuslakikin vaatii saksalaisia toimimaan maailman rauhan puolesta.

 Kujat arvostelee Naton pääsihteeriä

Kujat arvostee kirjoituksessaan Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä linjauksista, jotka hänen mielestään syventävät vastakkainasettelua.

Saksalaiskenraali sanoo sotilasliiton pääsihteerin menneen liian pitkälle ehdottaessaan, että Nato alkaisi vastata Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen koordinoinnista. Ukrainaa tuettaisiin lisäksi sadan miljoonan euron rahastolla. Ehdotus on suunniteltu hyväksyttäväksi Naton huippukokouksessa heinäkuussa. Kujat kehottaa Saksaa torjumaan esitykset, jotka aiheuttavat jännitteitä myös sotilasliiton sisällä.

Kujat muistuttaa presidentti Bidenin torjuneen aikaisemmin kategorisesti Yhdysvaltain aseilla Venäjän maaperälle tehtävät Ukrainan hyökkäykset, ”jotta vältettäisiin kolmas maailmansota”. Mutta nyt Biden on avustajiensa ja joidenkin liittolaistensa painostamana ensi kertaa sallinut ”rajoitetut iskut” eräisiin Venäjän sotilaskohteisiin, vaikka maa on ydinasevalta. Biden on rajoittanut iskuja alueellisesti ja kieltänyt tekemästä hyökkäyksiä ATACMS-ohjuksilla ja eräillä muilla pitkän kantaman asejärjestelmillä syvälle Venäjän alueelle.

Kenraali huomauttaa, että Saksa seurasi heti Yhdysvaltojen esimerkkiä ja salli omien aseidensa käytön myös iskuihin Venäjän alueelle.

Macron muutti ehdotustaan sotilaiden lähettämistä Ukrainaan

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on mennyt Kujatin mukaan vielä pidemmälle eikä ole sulkenut pois Ranskan taistelujoukkojen lähettämistä Ukrainaan, jos Venäjä murtautuu Ukrainan rintamalinjojen lävitse ja Ukrainan presidentti pyytää apua. 

Ranskan asevoimien komentaja puolestaan sanoo, että Ranska on kykenevä saamaan 20 000 sotilasta lähtökuntoon kuudessa viikossa ja johtamaan tarvittaessa 60 000 sotilaan kansainvälistä liittoutumaa, toteaa Kujat.

Biden kuitenkin ilmoitti heti, etteivät amerikkalaiset sotilaat aio olla mukana Ukrainan sodassa eikä hän aio tehdä toisenlaista päätöstä. Kujat arvelee, että ehkäpä juuri tästä syystä Macron on muuttanut puheitaan ja ilmoittanut aikomuksestaan kouluttaa ja varustaa 4 500 ukrainalaista sotilasta ja tehdä sen Ukrainan alueella. Macron on ilmoittanut myös toimittavansa Mirage- hävittäjiä Ukrainaan ja aloittavan ukrainalaisten lentäjien koulutuksen koneisiin.

Kujat huomauttaa Putinin todenneen luvan käyttää lännestä annettuja aseita hyökkäyksiin Venäjän aluetta vastaan vaaralliseksi askeleeksi. Venäjä on nyt varannut itselleen oikeuden toimittaa aseita sellaisille maailman alueille, joissa Ukrainalle aseita toimittavat maat voivat itse joutua kohteiksi. Putin näyttää kuitenkin Bidenin tavoin haluavan välttää suoraa yhteenottoa, kirjoittaa saksalaiskenraali.

Yhdysvallat sallii nyt myös Venäjän laivaston harjoitella Karibian merellä. Kujat toteaa, että sotaharjoituksiin lähellä Kuubaa osallistuu laivaston fregatin lisäksi myös ydinsukellusvene, joissa on aseistuksena hypersoonisia SS-N-23 risteilyohjuksia. Venäjän länsiosissa on myös harjoiteltu taktisilla ydinaseilla.

Kujat kirjoittaa Macronin ja eräiden muiden eurooppalaisten poliitikkojen olevan valmiita eskaloimaan Ukrainan sotaa ja eroavan tässä suhteessa Yhdysvaltojen ”pienten askelten eskalaatiostrategiasta”, jolla minimoidaan omat riskit. 

Sekä Stoltenbergin ehdotuksilla että ehdotuksilla sijoittaa Ukrainaan länsimaiden joukkoja näyttää Kujatin mukaan olevan tavoitteena ”eurooppalaistaa” Ukrainan sota. Aloitteen siirryttyä Venäjälle ja Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistuttua on eurooppalaisia alettu saksalaiskenraalin mukaan myös henkisesti valmistella sotaan Venäjää vastaan.

Venäjällä ei ole aikomusta hyökätä Natoa vastaan

Kujat muistuttaa, että Saksassa spekuloidaan Venäjän hyökkäyksellä, joka voisi tapahtua jo muutaman vuoden kuluttua. ”Valloitettuaan koko Ukrainan, Venäjä hyökkäisi Baltian maihin ja Puolaan ja aloittaisi sodan Natoa vastaan”.

Saksalaiskenraalin mielestä sen paremmin Venäjän hallituksen turvallisuutta ja strategiapolitiikkaa koskevat asiakirjat kuin presidentti Putinin julkiset esiintymisetkään eivät kerro minkäänlaisista suunnitelmista hyökätä Natoa vastaan. Putin itse on torjunut lännessä esitetyt syytökset hölynpölynä. Kujat toteaa, etteivät myöskään Yhdysvaltain arviot – nekin jotka on tehty tänä vuonna – tue väitettä, että Venäjällä olisi tällaisia aikomuksia.

Yhdysvallat on ilmoittanut uhka-arviossaan, ettei Venäjä mitä suuremmalla todennäköisyydellä halua suoraa sotilaallista yhteenottoa Yhdysvaltain ja Naton asevoimien kanssa.

Kujatin mielestä eurooppalaisen suursodan vaara on kuitenkin olemassa. Ukrainan asemien heikentyminen osoittaa sodan olevan saavuttamassa kliimaksinsa. Jotta estettäisiin Ukrainan häviö sodassa, Euroopan valtiot purkavat saksalaiskenraalin mukaan omaan osallistumiseensa kohdistuvia rajoituksia ja ovat vain askeleen päässä suorasta osallistumisesta taisteluihin.

Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja mannertenvälisistä ohjusiskuista ensi varoituksen antaviin tutkajärjestelmiin ovat Kujatin mukaan aiheuttaneet Yhdysvaltain hallituksen piirissä hermostumista. Zelenskyllä ei ole saksalaiskenraalin mukaan mitään hävittävää, jos hän jatkaa yrityksiä eskaloida sotaa ja saada Nato vedetyksi konfliktiin. Ei edes silloin, jos näin syntyy Kuuban ohjuskriisin verrattava tilanne.

Biden kuitenkin haluaa Kujatin mukaan välttää sodan vaarallisen eskaloitumisen. Hänellä on paljon pelissä presidentinvaalikampanjan aikana. Viime viikkojen aikana tapahtunut kehitys osoittaa saksalaiskenraalin mielestä Euroopan ja Yhdysvaltojen olevan ajautumassa eri suuntiin päätettäessä siitä, mitä pidetään ensisijaisena.

Kujat mainitsee, että vastahyökkäyksen epäonnistuttua Yhdysvallat kehotti Ukrainaa omaksumaan puolustuksellisen strategian, jotta se voisi säilyttää ne alueet, mitä se vielä toistaiseksi kontrolloi. Ja samalla vähentää omia suuria tappioitaan. Käytännössä tämä merkitsisi myös sitä, että Ukraina luopuisi alueista, joita Venäjä nyt hallitsee. Ukrainan kannalta tulitauko olisi tarpeellinen, mutta ei riittävä tae rauhanomaiselle ratkaisulle, jos tulitauko ei tuo mukaan myös rauhanneuvotteluiden aloittamista, arvioi saksalaiskenraali.

Kujat muistuttaa Putinin kuvanneen Kiinan viime vuoden alussa julkistamaa 12-kohtaista rauhanohjelmaa  ja maan presidentin Xi Jinpingin myöhemmin esittämiä periaatteellisia lähtökohtia ”realistisiksi ja rakentaviksi askeleiksi”. Saksalaiskenraali sanoo pitävänsä Kiinan esittämiä näkökantoja ainoana realistisena ehdotuksena lopettaa sota. Kujat toteaa Kiinan ehdottavan keväällä 2022 Istanbulissa käytyjen tuloksellisten rauhanneuvotteluiden jatkamista. 

Kujat huomauttaa Putinin viitanneen muutama päivä sitten sekä Minskissä että Istanbulissa runsaat kaksi vuotta sitten saavutettuun yhteisymmärrykseen ja ehdottaneen keskusteluja rauhasta tältä pohjalta, ”jos Yhdysvallat ja Ukraina ovat valmiit hyväksymään nykyiset realiteetit ja ottamaan huomioon myös Venäjän turvallisuusedut”.

Saksalaiskenraali arvioi kirjoituksessaan, että Ukraina voisi parhaimmillaan puolustaa vielä hallussaan olevia alueita, mutta se ei kykene valtaamaan takaisin alueita, jotka ovat nyt Venäjän hallussa tai jotka se on jo liittänyt omaan alueeseensa.

Kujat sanoo panneensa merkille Yhdysvaltain presidentin Time-lehdelle 4.6.2024 antaman haastattelun. Biden sanoi, ettei Ukrainasta tule osa Natoa. Suhde Yhdysvaltoihin kuitenkin terästäytyisi ja Yhdysvaltain antamalla sotilaallisella tuella se voisi tulevaisuudessa puolustaa itseään muiden maiden tapaan. Saksalaiskenraali toteaa Bidenin näin tunnustaneen Venäjän keskeiset turvallisuusintressit ja parantaneen merkittävästi diplomaattisen ratkaisun aikaansaamisen näköaloja.

Kesäkuun 14. päivänä Putin jälleen vahvisti Venäjän ehdot rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi. Hän vaati Ukrainan asevoimien vetäytymistä kokonaan neljältä osittain Venäjän hallussa jo nyt olevalta alueelta ja Ukrainan pysymistä sotilasliitto Naton jäsenyyden ulkopuolella. Jos Ukrainan hallitus on valmis hyväksymään ehdot, ”me tulemme välittömästi, kirjaimellisesti samalla minuutilla lopettamaan tulituksen ja aloittamaan keskustelut”, sanoi Putin.

Saksalaiskenraalin mielestä Ukrainan presidentillä on nyt avain, joka voisi avata tien vihollisuuksien lopettamiseen ja rauhan neuvotteluihin. Zelenskystä riippuu Kujatin mukaan se, haluaako hän säästää kansalaisensa lisäkärsimyksiltä, estää tuhannet uudet kuolemat ja ehkäistä yhä laajempi maan tuhoutuminen. ”Vai haluaako Ukrainan presidentti jatkaa kuvittelua kaikkien jo Venäjän nyt hallussa olevien alueiden takaisinvaltaamisesta”.

Kujatin mielestä länsi on syyllistynyt liian kauan sellaisten kuvitelmien ruokkimiseen, että Ukraina voitaisiin auttaa voittamaan sota käyttämällä yhä uudempia ja tehokkaampia aseita. ”Tosiasiassa sotilaallinen tilanne on yhä epätoivoisempi mittavasta taloudellisesta ja materiaalisesta tuesta huolimatta”, sanoo kenraali. Hänen mielestään on korkea aika lopettaa vihollisuudet ja raivata tie neuvotellulle rauhalle.