Brasiliaan presidentti vasemmalta – Lula da Silva neljännelle kaudelle

Työväenpuolueen ehdokas Luiz Inacio Lula da Silva valittiin viikonvaihteessa neljättä kertaa Brasilian presidentiksi. Hän sai vaalien toisella kierroksella 51,79 prosenttia annetuista äänistä ja yli 64 miljoonaa ääntä.

Oikeiston ehdokas, senaattori Flavio Bolsonaro sai äänistä 48,21 prosenttia. Vaalien ensimmäisellä kierroksella Bolsonaro voitti da Silvan, mutta nyt ero jälkimmäisen hyväksi oli yli neljä miljoonaa ääntä.

Kaikkiaan äänioikeutettuja oli miltei 159 miljoonaa ja äänestysprosentti 80,78. Kuluvan viikon tiistaina 81 vuotta täyttänyt da Silva on Brasilian historian vanhin presidentti. Hänen uusin virkakautensa alkaa 5. tammikuuta 2027.

Vaalit hävinnyt Flavio Bolsonaro kieltäytyi tuoreeltaan hyväksymästä vaalitulosta. Hänen mukaansa vaaliviranomaiset pidensivät laittomasti äänestysaikaa. Kuitenkin molempien ehdokkaiden edustajat olivat esittäneet pidennystä.

Bolsonaron puoli vetosi eräiden äänestysalueiden rankkasateisiin, da Silvan puolueen mukaan eräille vaalipaikoille ei oltu järjestetty riittävästi julkista kuljetusta, vaikka vaalien säännöt edellyttävät sitä.

Lukuisat valtionjohtajat onnittelivat da Silvaa jo vaaliyönä. Meksikon presidentti Claudio Sheinbaum sanoi tuloksen olevan demokratian ja Brasilian kansan voitto. Myös Kanadan pääministeri Mark Carney onnitteli da Silvaa, kuten myös mm. Uruguayn, Paraguayn ja Bolivian presidentit.

Brasilian tärkeän kauppakumppanin Argentiinan presidentti Javier Milei ilmoitti jo hyvissä ajoin ennen vaaleja tukevansa Bolsonaroa. Sen sijaan Argentiinan oppositiopuolueet ja kansalaiset järjestivät juhlia da Silvan voiton kunniaksi ympäri Argentiinaa jo heti tuloksen selvittyä.

USA:n presidentti Donald Trump on toistaiseksi ilmoittanut vain ”seuraavansa tilannetta”. Trump on useaan otteeseen aiemmin hyökännyt da Silvaa ja hänen politiikkansa vastaan ja määrännyt Brasilialle rangaistukseksi jopa ylimääräisiä tulleja.

Trump on myös vaatinut Flavio Bolsonaron isän, entisen presidentin Jair Bolsonaron vapauttamista kotiarestista, johon tämä on tuomittu vallankaappausyrityksen vuoksi. Bolsonaro vanhemman vapauttaminen oli myös hänen poikansa keskeisiä vaaliteemoja ”lain jä järjestyksen” palauttamisen lisäksi.

Lula da Silvan nousu vaalien loppumetreillä selvään voittoon on herättänyt monia kysymyksiä siitä, mitkä seikat loppujen lopuksi ratkaisivat vaalituloksen.
Selvää ainakin on se, että työväenpuolue pystyi saamaan da Silvan kannattajat huomattavasti paremmin liikkeelle kuin Bolsonaro omansa.

Ensimmäisen kierroksen yhteydessä da Silvan tukijoukkoja arvosteltiin siitä, että he osaavat huomattavasti vastapuolta heikommin käyttää hyväkseen sosiaalista mediaa ja uusinta tekniikkaa. Tuloksesta päätellen tässä suhteessa toiminta parani, mutta ainakin jossain määrin kuvaavaa on, että da Silva suostui itse hankkimaan älypuhelimen vasta aivan vaalien alla.

Vaaliohjelmassaan da Silva korosti hänelle perinteiseen tapaan sosiaalisen oikeudenomaisuuden ja tasa-arvon teemoja. Vasta kampanjan loppuvaiheessa esille nousivat myös globaalit kysymykset ja erityisesti Amazonin alueen tilanne.

Presidentti da Silvan hallinto on pystynyt jonkin verran vähentämään sademetsien hakkuita. Samalla uudeksi kysymykseksi on noussut, mihin sijoittaa maaseudulta vapautuva köyhä työvoima.

Suurkaupunkien laitamille vuosikymmenten varrella nousseet jättiläismäiset hökkelikylät ja köyhyys ovat alusta, joka tuottaa myös erään oikeiston suosikkiperusteen kurin ja järjestyksen luomiseksi eli rikollisryhmät.

Köyhyydestä sikiävät suuret rikollisorganisaatiot, jotka pitävät hallussaan kokonaisia kaupunginosia. Juuri tämän ilmiön pohjalta Brasilian oikeisto on pystynyt – kansalaisten perusteltua turvattomuuden tunnetta hyväksi käyttäen – vaatimaan yhä tiukempaa järjestystä, välillä jopa suoranaista sotatilaa rikollisjärjestöjen kitkemiseksi.

Samalla oikeisto on syyttänyt vasemmistoa liian lepsusta suhtautumisesta asiaan, vaikka rikollisuuden syynä todellisuudessa on juuri köyhyys eikä kurin tai lainsäädännön puutteet.

USA antoi tukensa Bolsonarolle

Brasilian vaalikampanjaa luonnehti myös USA:n aktiivinen puuttuminen. Presidentti Trump antoi lukuisia lausuntoja, jotka voitiin tulkita tueksi Bolsonarolle. Myös yhdysvaltalaisen Meta-yhtiön väitettiin suosivan hakutuloksissaan Bolsonaroa tukevia henkilöitä ja teemoja. Metan toiminta meni niin pitkälle, että Brasilian oikeusviranomaiset joutuivat puuttumaan asiaan.

Vaaliyönä pitämässään puheessa da Silva ilmoitti hallintonsa olevan kaikkien brasilialaisten asialla. Hän myös lupasi työskennellä entistä tehokkaammin ilmastoasioissa ja sitoutui lisäämään Brasilian kansainvälistä painoarvoa. Hän arvosteli ankarasti vastaehdokastaan ja arvioi voittonsa olevan ”voitto valheesta”. Jo aiemmin da Silva oli arvioinut, että vaaleissa ratkaistaan ”liehuuko Brasiliassa oma vaiko USA:n lippu”.

Ulkoisen sekaantumisen lisäksi Brasilialla on edessään suuri joukko ongelmia ja tehtäviä. Maan julkinen velka on noussut da Silvan nykyisellä kaudella kymmenen prosenttia ja on nyt 85 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Velan kasvun ovat aiheuttaneet pakolliset menot ja Brasilian budjetista vain alle kymmenesosa on harkinnanvaraisia menoja. Julkisen velan lisäksi huomattava osa brasilialaisista kotitalouksista ja yrityksistä on hyvin velkaisia, vaikka ennätyksellisen alhainen työttömyys ja ansiotason nousu ovat jonkin verran paikanneet tilannetta.

Brasilian kansalliskokous eli senaatti ja edustajainhuone ovat tiukasti konservatiivien hallussa ja siksi da Silva tulee uudistuksia ja henkilönimityksiä tehdessään törmäämään todennäköisesti ylittämättömään esteeseen.

On melkoinen paradoksi, että kun brasilialaiset nyt valitsivat itselleen radikaalina ja vasemmistolaisena pidetyn presidentin, he vain muutamaa viikkoa aikaisemmin äänestivät valtaan konservatiivisimman parlamentin vuosikymmeniin.

Otsikkokuva: Ricardo Stuckert, Brasilian presidentinvaalien voittaja Luiz Inácio Lula da Silva  São Paulossa järjestetyssä voitonjuhlassa. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.0

Kuva Tekstissä Ricardo Stuckert, Lula voitonuhlassa. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.0

Kuva tekstissä: Trump Social Truth / Dondald Trump Valkoisen talon työhuoneessa. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: BY-SA 4.0