Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kannattaa sotaa Venäjää vastaan. Ylen Ykkösaamussa lauantaina 24.10 haastatellun perussuomalaisen poliitikon mukaan ”kova kovaa vastaan merkitsee tappelua”.
Valtakunnan kakkospoliitikon Halla-ahon mukaan vaihtoehtona sille, että valmistautuu sotaan Venäjää vastaan on, ”että kääntää toisen posken ja sitten ottaa turpaansa yksipuolisesti”.
Ylen haastattelu osoittaa perussuomalaisten aatteellisen ja poliittisen johtajan edustavan Suomessa kovinta ja aggressiivisinta linjaa Venäjää vastaan.
Halla-aho patisti haastattelussaan myös Euroopan unionin läntisiä ja eteläisiä jäsenvaltioita lisäämään tukea Ukrainalle ja myös Suomelle sekä muille EU:n itäisille jäsenvaltioille. Hän ilmaisi oman ja puolueensa halun myös vahvistaa EU:ta.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Halla-aho on pitänyt tiukasti kiinni Venäjän vastaista sotaa kannattavista näkemyksistään. Hän ehdotti jo 27. helmikuuta 2022 julkaisemissaan twitter -kannanotoissaan sotilaallista väliintuloa Länsi-Ukrainaan ja Ukrainan ilmatilan ottamista haltuun.
Halla-aho pettyi Yhdysvaltoihin ja Trumpiin
Suomen valtavirtamedia on viime vuosina ylistänyt Halla-ahoa ”analyyttisena” ja ”realistisena” ulkopoliittisena ajattelijana. Ylen Ykkösaamun haastattelussa Halla-ahon logiikka ontui pahasti.
Halla-aho ei onnistunut selittämään, miksi Yhdysvallat haluaa ottaa etäisyyttä Ukrainan sotaan juuri nyt, kun hänen mukaansa Venäjän presidentti ”on ajanut Venäjän talouden kohti seinää, kuilun partaalle”.
Eduskunnan puhemies kritisoi Ylen haastattelussa poikkeuksellisen voimakkaasti Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja presidentti Donald Trumpin Ukrainan sotaa koskevia linjauksia.
Halla-aho on pettynyt erityisesti siihen, että ”Yhdysvaltojen apu ja materiaalinen tuki Ukrainalle on hiipunut presidentti Trumpin toisen kauden alusta lähtien.” Halla-ahon mielestä Trumpin hallinnon aikana ”näyttää yhä epäselvemmältä kenen puolella Yhdysvaltojen hallinto tässä sodassa on”.
Halla-aho pyrki löytämään syyn Yhdysvaltojen kompromissihalukkuudelle presidentti Trumpin persoonasta ja mielenlaadusta. Hän kertoi, kuinka sekä Trump että presidentin erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner ”vilpittömästi ihailevat ja pitävät” Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.
Puhemies Halla-aho paljasti pettyneensä ennen muuta Yhdysvaltojen nykyhallinnon valmiuteen neuvotella Venäjän kanssa. Samalla Halla-aho paljasti tahattomasti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon täydellisen virhearvion Trumpin hallinnosta.
Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä perustui ennen muuta virheelliseen väitteeseen Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan puolustamiseen ja Euroopalle antamaansa sotilaalliseen tukeen. Yhdysvaltojen väitettiin puolustavan myös Suomea ja sitoutuneen antamaan Suomelle sotilaallista tukea.
Perussuomalaisten ideologinen johtaja piti kuitenkin itsepintaisesti kiinni Suomen länsiliittoutumisesta ja toivoi EU:n koventavan Venäjä-linjaansa entisestään. Halla-aho vahvisti senkin, että hän itse ja perussuomalaiset ovat valmiita kannattamaan EU:n liittovaltiota, kunhan unioni tukee sotaa Venäjää vastaan.
Halla-aho ylistää Euroopan unionia
EU:n arvo on noussut Halla-ahon silmissä siksi, että eurooppalaiset eivät enää voi ”luottaa aikaisempaan tapaan siihen, että Yhdysvallat hoitaa länsimaailman roolin Ukrainan tukemisessa”. Tämän takia ”Euroopan itsensä on otettava suurempaa roolia”.
Halla-aho jakaa haastattelussa EU:n jäsenvaltiot kahteen ryhmään.
Ensimmäiseen kuuluvat Halla-ahon mukaan ”Suomi, Baltian maat, muut EU:n itäisen sivustan maat, Puola, muut Pohjoismaat”, jotka ”tekevät tässä asiassa osansa, ja voidaan sanoa, että taloutensa suorituskykyyn ja väestönsä määrään nähden ne tekevät enemmän kuin oman osuutensa”.
Toiseen ryhmään Halla-ahon mukaan kuuluvat Länsi- ja Itä-Euroopan EU-jäsenmaat, joiden tukeen hän on pettynyt.
Halla-ahon viesti eurooppalaisille kollegoilleen on koko Ukrainan sodan ajan ollut ”se, että me tarvitsemme enemmän eurooppalaista solidaarisuutta myös Länsi-Euroopan ja Etelä-Euroopan mailta sitäkin suuremmalla syyllä, että Etelä-Euroopan maat ovat esimerkiksi finanssikriisin, siirtolaiskriisin ja koronapandemian aikana peräänkuuluttaneet Euroopan-laajuista solidaarisuutta silloin, kun ne itse ovat olleet saavana osapuolena”.
Halla-aho jatkaa pettyneenä:
”Nyt kun kyse on Euroopan unionin ja Naton itärajasta, meidän omasta turvallisuudestamme, niin kyllä meillä on lupa odottaa samanlaista solidaarisuutta ja taakanjakoa myös Länsi- ja Etelä-Euroopan mailta.”
Halla-aho syyttää Länsi- ja Etelä- Euroopan EU-maiden maiden solidaarisuuden näkyvän vain puheissa, mutta konkreettiset panokset ovat jääneet kovin vaatimattomiksi. Puhemies toteaa eurooppalaisten yhä ostavan venäläisiä fossiilisia polttoaineita ja vaatii tämän lopettamista. Mitään ei ole myöskään saatu aikaan Venäjän lännessä olevien varojen takavarikoimiseksi.
”Moni Länsi- ja Etelä-Euroopan maa edelleen myöntää avokätisesti turistiviisumeja.”
Halla-aho tuo esille oman ja perussuomalaisten myönteisen suhtautumisen EU:hun.
”Me kannatamme Euroopan laajuisia toimenpiteitä silloin, kun ne palvelevat sekä koko Euroopan intressejä että meidän kansallisia intressejämme. Venäjän aggressiivisuuden, venäläisen imperialismin torjunta ja siihen vastaaminen ja puolustautuminen on ilman muuta myös meidän kansallinen intressimme ja näin ollen myös Ukrainan tukeminen on meidän kansallinen intressimme.”
Halla-aho antaa myös täyden tukensa EU:n panoksen vahvistamiseksi erityisesti sotateollisuudessa. Halla-aho ja perussuomalaiset ovat liittyneet EU:n liittovaltion kannattajien joukkoon vastustaessaan Venäjää.
Halla-aho samastaa Putinin Hitleriin
Ylen haastattelussa Jussi Halla-aho kuvailee manikealaista maailmankuvaansa
maailmanpolitiikasta. Hänestä kyse on hyvää edustavan lännen ja pahaa edustavan Venäjän välisestä taistelusta.
Halla-aho samastaa Venäjän presidentti Putinin suoraan Natsi-Saksan johtajaan Adolf Hitleriin.
”Sen kaltaisia johtajia kuin Hitler ja Putin ei pysäytetä myöntyväisyydellä, koska he tulkitsevat sen ainoastaan heikkoudeksi. Venäjä on sellainen opportunistinen saalistaja, joka kokeilee eri suunnissa missä on vähiten vastarintaa ja sinne hän sitten puskee.”
Ylen haastattelussa käy moneen otteeseen ilmi, että Halla-ahon maailmankuva vastaa yhdysvaltalaisten neokonservatiivien maailmankuvaa. Yhdysvaltojen neokonservatiivit pitävät Venäjää uhkana, joka vaatii tiukkaa vastustusta, Naton laajentamista ja Ukrainan tukemista ilman myönnytyksiä Venäjälle.
Ykkösaamun haastattelusta käy myös ilmi, että amerikkalaisvaikutteinen neokonservatiivinen maailmankuva kerää nykyään kannatusta Suomen eduskunnan puolueissa oikealta vasemmalle. Halla-aho kehuu esimerkiksi entisen pääministerin Sanna Marinin (sd) kommenttia siitä, että kaikki ilmatilaan tulevat venäläiset lentokoneet tulisi heti ampua alas.
Marin on Halla-ahon mielestä ymmärtänyt oikein sen, että ”Venäjän teot muuttuvat aina pahemmiksi ja ennen kuin huomaammekaan, olemme todella syvässä liemessä”.
* * *
Suomenlinnan Kuninkaanportin marmoritauluun on hakattu teksti ”Jälkipolvi, seiso täällä omalla perustallasi, äläkä luota vieraaseen apuun ”.
Nyt kuitenkin Suomen johdon koko ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaikuttaa perustuvan hatariin toiveisiin ulkovaltojen avusta. Onko Suomen nykyinen rooli lännen idässä olevana eteen työnnettynä sotilastukikohtana parempi kuin vanha puolueettomuuden malli,i jolloin Suomi oli itsenäinen, vauras ja turvallinen maa?
Otsikkokuva: Houses of the Oireachtas / Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY 2.5
Kuva tekstissä: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia. Jussi Halla-aho, Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: CC-BY-2.0
Kuva tekstissä: Philip Romano. Sanna Marin. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: CC-BY-SA-4.0
2 kommenttia julkaisuun “Halla-aho on valmis sotaan Venäjää vastaan”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
– Halla-aholla on viisi lasta, ja mies on valmis uhraamaan kaiken sodalle Venäjää vastaan. Vai uskooko hän perheensä selviävän sodasta ehjänä?
– Pelkääkö Halla-aho kuitenkin eniten oman poliittisen uransa puolesta veikattuaan jo vuosia sitten väärää hevosta vihaisen tunnekuohunsa vallassa? On nimittäin selvää, että Halla-aholla ei hävityn sodan jälkeen voi olla poliittista tulevaisuutta Euroopassa.
– Halla-aholla on syy pelätä tuomitsemansa Afd-puolueen tulevaa vaalivoittoa Saksassa. Näyttääkin siltä, että Ukrainan sodan vääjäämätön lopputulos tulee hajottamaan EU:n lopullisesti, mikä ei ennen niin EU-kriittistä Halla-ahoa enää miellyttäisi. Niin kääntyivät miehen asenteet, mutta niin kääntyi hänen maineensakin.
Halla-ahon ja vastaavien asenne on tietenkin rasistista russofobiaa, minkä seurauksena he ovat haluttomia tai kyvyttömiä ajattelemaan asioita Venäjän ja venäläisten näkökulmasta. Tai onhan sitäkin ajattelua jos sitä ajatteluksi voi sanoa; esimerkiksi puheet Venäjän ”imperialismista”, ”aggressiivisuudesta” ja uhkasta Suomea kohtaan.
Oikeasti Ukrainalla ja sitä kaikessa Venäjä-vastaisuudessa tukevalla USA-Natolla olisi ollut vuosikaudet tai vuosikymmenet (viittaan mm. vastoin lupauksia suoritettuihin Nato-laajentumisiin) aikaa ja tilaisuuksia tehdä Venäjän kanssa sovinnollista yhteistyötä ja onhan sitä tehtykin. Kaiken aikaa on kuitenkin hivuttauduttu sotilaallisesti Venäjän rajoille ja lopulta voitolle pääsi aggressiivinen Yhdysvaltojen ja vasalliensa mahtia tukeva ja Venäjän vahingoittamiseen tähtäävä geopolitiikka, mistä Ukrainan tapahtumat ovat näkyvin esimerkki.
Luonnollisesti normaali ystävyys kaikkien naapureidemme kanssa olisi Suomelle ylivoimaisesti hyödyllisin ja tehokkain turvatakuu. Kuninkaanportin neuvo on hyvä, koska sitä noudattaen emme uhkaisi Venäjää eikä näin ollen myöskään Venäjä meitä. Jos emme olisi ns:sti päästäneet pirua irti – eli kansassamme uinunutta russofobiaa (tosin aikoinaan tarkoituksellisesti kylvettyä) – puheet Naton tuesta tai sen puutteesta olisivat olleet tarpeettomia. Nyt ongelmia on ainakin mikäli jatketaan Halla-ahon linjalla.
Stubbilla olisi – huolimatta syvästä russofobiastaan ja länsi-ihailustaan sekä syyllisyydestään Suomen saattamisesta tähän tilanteeseen – tuhannen taalan paikka kääntää takkia ja osoittautua vielä oikeaksi valtiomieheksi.