Venäjän tavoitteena on saada ensimmäiset täysin kotimaisilla komponenteilla valmistetut Suhoi Superjet 100 -koneet tuotantoon jo ensi vuoden aikana.

Pakotteista uusi alku Venäjän siviili-ilmailulle

Sami Heikkilä

Lännen pakotteet antoivat yllättäen Venäjän siviiili-ilmailun kehittämiselle uutta potkua vuonna 2022. Koko 2000-luvun alun suurimmat venäläiset lentoyhtiöt Aeroflot, Rossiya Airlines ja S7-airlines olivat turvautuneet vuosikymmeniä Boieng ja Airbus-kalustoon.

Sota Ukrainassa toi mukanaan sekä lentoliikenteeseen että sen käyttämään lentokalustoon kohdistuvat pakotteet, jotka synnyttivät äkillisen ongelman. Kuinka korvata vanhenevat koneet, koneiden huolto ja varaosat?

Venäjä oli jo 2010-luvulla aloittanut kunnianhimoisen hankkeen maan oman siviili-ilmailuteollisuuden modernisoimiseksi. Tavoitteena oli rakentaa satapaikkainen Suhoi Superjet-100 ja vielä suurempi Irkut MC-21. Superjet pääsi jo hyvään tuotantovauhtiin, mutta vuoden 2022 pakotteet aiheuttivat uuden ongelman. Merkittävä osa uudesta lentokoneesta moottoreista alkaen perustui tuontiin länsimaista.

Nyt kun hanke on loppusuoralla kaikki tuhannet eri osat on korvattu Venäjän teollisuuden valmistamilla kotimaisilla osilla. Ensimmäiset Suhoi Superjet-100 koneet täysin kotimaisilla komponenteilla valmistuvat vuonna 2027.

MC-21 osalta hanke on viivästynyt, vaikka 160-200-paikkainen matkustajakone esiteltiin jo 2010-luvun lopulla. Myös tämä hanke nojautui liikaa länsimaisiin komponentteihin. Tällä hetkellä suunnitelmissa on saada MC-21-kone liikennekäyttöön tämän vuosikymmenen lopulla.

Myös 160-200 -paikkainen MC-21 kone on tarkoitus saada liikennekäyttöön tämän vuosikymmenen puolella.

Kaikessa hiljaisuudessa kuitenkin pienempi, 60-70-paikkainen potkuriturbiinikone Iljušin Il-114-30 on saanut kirjaimellisesti tuulta alleen. Tämän hetken arvion mukaan ensimmäiset koneet valmistuvat jo loppuvuodesta tai alkuvuonna 2027.

Koneen ensilento tapahtui 2020 ja lopullisen sertifioinnin myötä tarkoituksena on ensi vuonna valmistaa kuusi konetta, ja jatkossa 12 konetta vuodessa. Venäläiset yhtiöt ovat kuitenkin tilanneet uutta konetta toistaiseksi vain alle 50 kappaletta.

Intian syyskuisessa Wings India-ilmailutapahtumassa kolme intialaista alueellista lentoyhtiötä oli kiinnostunut hankkimaan Il-114-koneita. Mahdollinen sopimus voisi koskea jopa 105 koneen tilausta. Tämä mahdollistaisi samalla koneiden valmistamisen lisenssillä myös Intiassa.

Myöhemmin voisi tulla mahdolliseksi myös Suhoi Superjet-koneiden laaja maahantuonti ja mahdollinen lisenssivalmistus Intiassa. Lisenssisopimus mahdollistaisi molempien venäläiskoneiden laajemman ulkomaanviennin BRICS-maihin, vaikka pakotteet Venäjää vastaan jatkuisivatkin.

 

Otsikkokuva: Katsuhiko Tokunaga, Suhoi Superjet 100. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC0 1.0

Kuva tekstissä: Vadim Grishhankin, MC-21. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-4.0

 

9 kommenttia julkaisuun “Pakotteista uusi alku Venäjän siviili-ilmailulle”

  1. Hakukone Yandexin AI on optimistisempi ja sanoo kaupallisten lentojen MC 21 koneella alkavan jo ensi vuonna eli 2027. Toinen kysymys on, pitääkö koneesta kertoa tunnuksella MC 21 vai MS 21. MC 21 perustuu venäjän kielen aakkosiin.

    Kiina on tehnyt samat johtopäätökset, että on parempi rakentaa oma konesarja josta keskimatkan koneensa on jo kaupallisessa liikenteessä.

    Innostusta sanktioihin voi vain ihmetellä. Palloa potkitaan omaan maaliin ihan urakalla. Ensimmäinen oire oli ns. Magnitskin sanktiot joista Paavo Lipponen eräällä luennollaan ei kyennyt peittelemään innokkuuttaan todeten ”että Suomi toteuttaa viimeistä piirtoa myöten”. Tästä innosta alkoi Suomen polku kohti tätä päivää. Lipponen luennoi ”Pohjoisesta ulottuvuudesta” joka koski arktisen alueen taloudellista hyödyntämistä. Kaikki hänen piirroksensa ja karttansa osoittivat, ettei Venäjää ollut otettu mukaan. Ja tällöin oltiin vuodessa 2014 tai niillä main. Magnitski-sanktiot olivat oligarkki William Browderin lobbauksen ansiota jonka hän vei läpi Yhdysvaltain kongressissa. Lipposta sen paremmin kuin Suomen silloista hallitusta ei kiinnostanut selvittää, että ne lepäsivät tyhjän päällä ja perustuivat Browderin valheisiin.

    1. Hienoa, että sinä tuot esille asioita, joista tällaisella tavan tallaajalla ei ole hajuakaan. Matkustajakoneista meinasinkin kirjoittaa, että eikö Kiina valmista niitä ja jos valmistaa, niin eikö niitä riitä sieltä myytäväksi Venäjälle.

    2. Alunperin MC-21 oli englanniksi MS-21,mutta jossain vaiheessa valmistaja päätti keskityä MC-21 nimeen sekä kyrillisillä että latinalaisilla kirjaimilla. MC-21 kaupallinen ensilento on useaan otteeseen viivästynyt,ja omien viimeisten lähdetietojen mukaan aikaisintaan loppuvuodesta 2027,toivotaan toki,että näin tapahtuisi. Myös TU-214 on kohdannut haasteita,mutta pitäisi olla laajemmin liikenteessä ennen MC-21 konetta. Kuten artikkellissani ilmeni,on ensimmäinen täysin venäläiskomponenteista lähtien valmistettu nimenomaan Il-114,ja näitä pitäisi olla jo tänä vuonna kaupallisessa käytössä.-kirjoittajan kommentti.

  2. Nämä ”pakotteet” ovat antaneet potkua myös muihinkin tuotantoihin. Maatalous on kasvanut ja kehittynyt valtavasti. Suomessa luultiin, että osallistumalla näihin pakotteisiin kurjistetaan venäjä. Mutta toisin kävi, suomi kurjistuu ja venäjällä esimerkiksi matkailu karjalassa on huipussaan. Voiko enää tyhmempiä päätöksiä tehdä? Onko enää paluuta hyvinvoinnin aikaan?

    1. Niin, jatketaanko Venäjä-vihanpitoa Suomesta käsin senkin jälkeen, jos ja kun Ukrainaan saadaan rauha. Tietenkin suhteita pitäisi ruveta palauttamaan, mutta onnistuuko se, jos puheet eivät muutu radikaalista ja jos samaan aikaan ylläpidetään tai jopa kasvatetaan Suomesta käsin Venäjään kohdistuvaa sotilaallista uhkaa.

  3. Ymmärrykseni mukaan suurin ”päänvaiva” on ollut suunnitella ja vlmistaa täysin omaperäisen suihkumoottori, joka on sekä tehokas, että polttoainentaloudellinen. Kuten NL, niin myöskin Venäjä, tähyää mahdollisuuksia myydä koneita myös länsimaille, mutta ”kantona kaskessa” on ollut Amerikan ilmailuviranomainen, FAA, jonka hyväksyntä on ollut tarpeen niin koneiden, ja kuin myös moottoreiden kaupoille. Nyt näyttää siltä, että Venäjän oman ilmailuviraomaisen
    sana riittää.
    Alla linkki videoon kyseisen koneen yhdestä testilennosta.

    https://www.youtube.com/watch?v=fwk_09vWeaU

Vastaa