Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: Idänkaupan tyrehtyminen heikentää Suomen taloutta

”Keskusteluyhteys pitäisi olla, ja etenkin silloin, kun ollaan erimielisiä”

Eduskuntaan kansanedustajaksi palaavan Johannes Yrttiahon (vas) mielestä Ukrainan sodan takia Venäjään kohdistettujen pakotteiden vaikutus ei ole ollut se, mitä on toivottu. 

”On kuitenkin selvää, että Venäjään kohdistetut pakotteet haittaavat kaikkia Euroopan maita”, sanoo Uudessa Suomessa 13.6.2024 haastateltu Yrttiaho. 

”Ja idänkaupan tyrehtyminen heikentää Suomen taloutta”, lisää Yrttiaho.

”Jos Suomen taloutta katsotaan, läntisen Euroopan talouden heikkeneminen eli pitkälti Saksan vaikeudet heijastuvat vientiteollisuuden huonoihin näkymiin. Toisaalta vähän pidemmällä ajallakin on idänkaupan tyrehtyminen ollut Suomen taloutta heikentävä asia”.

Yrttiaho muistuttaa, miten suomalaisilla korkean teknologian vientiyrityksillä on ollut vaikeuksia ulkomaankaupan kanssa ja kauppoja on jäänyt saamatta. 

”Pitää ajatella, että ei tämä maailma voi tällaiseen lukkoon jäädä ja jos jää, todella surkea on ihmiskunnan kohtalo”.

Venäjä ei uhannut Suomea

Yrttiaho arvostelee Uuden Suomen haastattelussa myös sitä, että Nato-keskustelu jäi Suomessa lyhyeksi ja kiireiseksi, eikä siinä huomioitu kriittisiä näkökohtia. ”Venäjä ei uhannut Suomea”, sanoo tuleva kansanedustaja.

”Ei haluttu huomioida, että käytännössä Nato-jäsenyyspäätös ja ratkaisu tehtiin ei niinkään Suomen turvallisuuden takia, vaan on ilmeistä, että Suomi liitettiin sotilasliittoon osana kiristyvää suurvaltakamppailua”, arvioi Yrttiaho.

Tulevaa kansanedustajaa on haastateltu myös Kansan Uutisissa ja Ylellä.

”Amerikkalaishävittäjät olivat Nato-jäsenyyden kymmenien miljardien kynnysraha”, totesi Yrttiaho Kansan Uutisten haastattelussa päivää aikaisemmin.

Uudessa Suomessa Yrttiaho sanoo suhtautuvansa edelleen valittuun ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan kriittisesti.

”Yhdysvallat sijoittaa asevoimiaan Suomeen”

Tuleva kansanedustaja arvostelee haastattelussa myös Suomen ja Yhdysvaltain ns. tukikohtasopimusta, joka luo kehykset yhdysvaltalaisjoukkojen sijoittamiselle Suomeen. Yrttiaho toteaa Suomen luopuvan osasta valtiosuvereniteettiaan USA:n asevoimien hyväksi.

Yrttiaho sanoo Yhdysvaltain kanssa tehdyn sopimuksen menevän vielä pitemmälle kuin Nato-jäsenyys.

”USA voi tuoda joukkonsa Suomeen jo pelkän sopimuksen nojalla ilman erillisiä päätöksiä tai Suomen suostumuksia ja perustaa tänne tukikohtia”.

”Suomi ei voi kontrolloida tätä eikä esimerkiksi tarkastaa alueita, joissa on asevarastoja ja joukkoja”.

Yrttiahon mukaan sopimus vie ison osan Suomen suvereenisuudesta. 

”Suomen ulkopolitiikka ei ole enää itsenäistä, vaan siitä päätetään Washingtonissa. Tämä ei lisää turvallisuutta vaan päinvastoin”, sanoo Yrttiaho Kansan Uutisissa, joka muistuttaa tulevan kansanedustajan varoitelleen sopimuksesta jo aikaisemmin.

”Rauhasta puhuminen on kielletty”

Uuden Suomen haastattelussa Yrttiaho sanoo hämmästyneensä siitä, ”miten vähän tai ei juuri lainkaan” Suomessa puhutaan Ukrainan rauhasta. 

”Ihmettelen, eikö Suomesta tosiaan löydy enempää rauhasta puhuvia, kun tarve sille on suurimmillaan”, Yrttiaho totesi jo aikaisemmin Kansan Uutisissa.

”Taustalla on ilmapiiri, jossa rauhasta puhuminen on ikään kuin kielletty. Se on erittäin huolestuttavaa, eihän mikään sota lopu sotimalla ja aseilla, vaan päinvastoin eskaloituu. Ainahan sodat päättyvät tulitaukoihin, aselepoihin ja rauhanneuvotteluihin”.

Yrttiaho korostaa Uudessa Suomessa, että rauhanneuvotteluiden pitää olla sellaiset, että sinne on kutsuttu kaikki osapuolet ja niillä on myös todellinen mahdollisuus osallistua. Myös kaikkia esillä olleita rauhansuunnitelmia pitäisi neuvotteluissa käsitellä.

Ylen haastattelussa 11.6.2024 Yrttiaho muistuttaa, että Ukrainan ja Venäjän välisen rauhan tielle ovat tulleet Britannia ja Yhdysvallat, jotka kaatoivat sodan alkuvaiheessa Istanbulissa laaditun rauhansopimusluonnoksen.

Venäjän kanssa on tehtävä yhteistyötä

Yrttiaho muistuttaa Uudessa Suomessa, että erimielisyyksistä huolimatta Suomen on tehtävä tietyissä asioissa yhteistyötä Venäjän kanssa. Hänen mukaansa asiasta on puhunut myös presidentti Sauli Niinistö.

”Esimerkiksi rajaturvallisuus, ympäristönsuojelu ja arktisen alueen asiat. Keskusteluyhteys pitäisi olla, ja etenkin silloin, kun ollaan erimielisiä”.

Uuden Suomen haastattelussa Yrttiaho kummeksuu presidentti Alexander Stubbin vaalikampanjansa aikana antamia lausuntoja.

Yrttiaho pitää ”melkoisen erikoisena lausuntona” sitä, Stubb olisi valmis keskustelemaan venäläisten kanssa vain, jos Yhdysvaltain presidentti erikseen antaa keskustelulle luvan.

Ylen haastattelussa Yrttiaho sanoo, että Suomen valtiovallalla pitäisi olla jonkinlaiset suhteet Venäjän kanssa.

”Hämmästelen presidentti Stubbin linjausta, että hän ei edes vastaisi puhelimeen”.

Turkulainen Yrttiaho nousee eduskuntaan vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersson tultua valituksi europarlamenttiin. Yrttiaho toimi kansanedustajana vuosina 2019 – 2023 ja saa uuden valtakirjansa heinäkuun puolivälissä.


 

13 kommenttia julkaisuun “Yrttiaho: Idänkaupan tyrehtyminen heikentää Suomen taloutta

  1. Minkälä inen huuto ja meteli olisi syntynyt, jos Venäjä tulisi Suomeen ja tekisi 20 tukikohtaa tänne?
    Pelättäisiinkö, että USA uhkaa ja hyökkää Suomeen? Paras tilanne olisi, jos Suomi ja Venäjä tekisivät uuden YYA-sopimuksen ja Suomi jättäisi Brics-hakemuksen. Sitä ennen ero Natosta.

  2. Ei Venäjän uhkaa.

    Päinvastoin, ensin NL ja sitten Venäjä halusivat kanssamme ystävyyttä ja kanssakäymistä. Samalla Suomi toimi Venäjän kannalta katsoen turvallisuutta lisäävänä puskurina mahdollisia USA-Naton vihamielisiä pyrkimyksiä vastaan. Eli Venäjälle ystävyys Suomen kanssa sopi kuin nappi kauluspaitaan kaiken muun hyvän lisäksi rajaturvallisuuden tuojana.

    Mutta Suomelle ei sopinut ystävyys Venäjän kanssa. Suomi vaihtoi oman turvallisuutensa ja taloudellisesti hyödyllisen kanssakäymisensä Venäjän kanssa vihollisuudeksi valehtelemalla muutaman vuoden ajan suurin piirtein kaiken Venäjään ja Ukrainan kriisiin liittyvän. Miksi?

    Olen arvellut syyksi mm. rasismia ja Venäjän luonnonvaroja, mutta itseäni viisaammat ja tietävämmät osannevat kertoa paremmin. Viimeksi Suomi haaveili suur-Suomesta, olisiko siitä vinkiksi miksi taas on ryhdytty näihin talkoisiin. Viime sota on sopivasti unohdettu paitsi muistettu se, mitä halutaan muistaa.

    Nyt kun eliitti on tehnyt hartiavoimin työtä saadakseen kansankin taas vihaamaan Venäjää ja venäläisiä (sekä onnistunut yli odotusten) ja haalinut tänne varmemmaksi vakuudeksi vieraan vallan sotilaatkin aseineen ja tukikohtineen – ja kaikki siis perustuu valheisiin, vääristelyihin ja vaikenemiseen – on se Venäjän uhkakin vihdoin todellisuutta. Sitä saa mitä tilaa.

    USA ei sietäisi mitään vastaavaa rajoillaan ja jos USA olisi Ukrainan tilanteessa Venäjän housuissa, ylistäisi eliittimme yhdestä suusta kuinka oikeutettua USA:n sodankäynti on ja kuinka sen oli pakko tehdä se minkä teki. Kaikki tuki USA:lle, kun se taistelee meidän puolestamme maailman pahuutta vastaan, jne.

    1. Stybbin – tunnetaan myös amerikanpellenä – puhelinlinjaukset on koplattu suoraan Wossingtoniin, josta ei enää kuulla Aarne Tannisen ääntä, joten Stybbi ei voisi edes teoriassa vastata soittoon, johon Putin käytännössä ei koskaan alentuisikaan.

  3. Tulee mieleen, että olipa hyvä, että Li lähtee Eurooppaan. En ole vasemmistolainen, mutta pakko sanoa, että tämän miehen ajatuksia voi arvostaa. Se vaan on niin, että nämä pienet äänet hukkuu massaan.

  4. Kun Yrttiaho palaa eduskuntaan, siellä on enää 199 aivotonta sopulia. Toivoton tilanne. Toivoa paremmasta ei voi asettaa edes seuraaviin vaaleihin koska kansa on myrkytetty. Meillä taitaa olla edessä PIMEÄ KESKIAIKA.

    1. Eduskunnassa ovat edelleen myös Vasemmistoliiton edustajina Nato-sopimusta vastaan äänestäneet Veronika Honkasalo ja Anna Kontula. Kukaan muu vastaan äänestänyt mistään puolueesta ei tullut uudelleen valituksi 2023. Kuten sanottua Yrttiaho palaa eduskuntaan. Siis 3 edustajaa itsenäisen ja puolueettoman Suomen puolesta 197 vastaan.

Vastaa