Lapissa tehty 2 300 miljoonan euron kaivoskauppa on synnyttänyt arvostelua. Kyse on Suomen historian suurimmasta kaivoskaupasta. Kanadalainen kaivosyhtiö on kaupalla laajentamassa toimintaansa Sodankylän kunnan alueelle. Yhtiö kaivaa nyt kultaa Kittilän kaivoksessa.
Kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines LTD:n kaupat ovat emeritusprofessori Vesa Puurosen mielestä uusi osoitus siitä, että Lappi on siirtomaa, josta ulkomaiset kolonialistit voivat hankkia omistukseensa tai hallintaansa suuria alueita.
”Ne voivat ryöstää maaperän rikkaudet ja jättää jälkeensä runnellun saastuneen maan ja vedet”.
Puuronen muisuttaa, että kotimaassaan Kanadassa Agnico Eagle on ollut jatkuvasti oikeudessa rikottuaan luonnonsuojelumääräyksiä, loukattuaan paikallisten asukkaiden oikeuksia ja mahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen saastutettuaan vesistöjä.
”Tällainen hyväntekijä laajentaa toimintaansa Lapissa”, sanoo Puuronen kertoen Agnico Eaglen olevan myös Rovaniemen ja Ylitornion rajamaille kultakaivosta suunnittelevan Goldsky-yhtiön suuri omistaja. Goldsky on entiseltä nimeltään Mawson.
Puurosen mukaan kaupassa on monia mielenkiintoisia piirteitä.
”Yksi on se, että Agnico Eagle Mines LTD kertoo omissa tiedotteissaan omistavansa yli 2 500 neliökilometrin alueen”.
Puurosen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Yhtiöllä on alueelle malminetsintälupa, mutta se ei omista aluetta. Maanomistaja ei voi kuitenkaan nykylain mukaan estää kaivoksen perustamista omille mailleen.
Malminetsintälupa ohittaa maan nykyisten omistajien oikeudet maahansa, sillä hallintaoikeus siirtyy kaivosyhtiölle. ”Omistusoikeus säilyy maanomistajalla, ellei maita myydä”, sanoo Puuronen.
Kaivosyhtiö voi Puurosen mukaan viime kädessä saada Suomen hallituksen päätöksellä myös lunastusoikeuden maahan.
Kuvat: Erbvdat, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0 ja Vesa Puurosen kotisivut.
1 kommentti julkaisuun “Kaivoskauppa saa arvostelua: ”Lappi on ulkomaisten kaivosyhtiöiden siirtomaa””
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet” on lainaus Suomen kansallislaulun, Maamme-laulun, toisesta säkeistöstä. On erinomaista, että lainaus ei pidäkään paikkaansa. Joku on investoinut malminetsintään ja onnistunut siinä. Onnittelut! Bruttokansantuote kasvaa ja lisäarvoa syntyy.
Kaivoksien hyöty Lapin asukkaille on mittava. Määrää on vaikea mitata, sillä vaikutukset leviävät laajalle koko maakuntaan. Ympäristövaikutuksien mittaaminen on helpompaa, ja niistä kuulemme kyllä. Tiukkaa lupamenettelyä toki tarvitaan. Kaivostoiminnan ympäristöhaittoja pitää verrata esim. turismin, militarismin ja Venäjää vastaan sotimisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Asioiden suhteuttaminen keskenään ja myös niistä saataviin todellisiin hyötyihin lisää viisautta. Kadehtiminen ei sitä lisää.
Kaivostoiminnan yleinen vastustaminen Lapissa muuttuu mielekkääksi vasta sitten, kun siellä lopetetaan kokonaan muiden maiden kaivoksista saatavien metallien ja mineraalien käyttö kaikissa muodoissaan. Emme ole kolonialisteja.