Lapissa tehty 2 300 miljoonan euron kaivoskauppa on synnyttänyt arvostelua. Kyse on Suomen historian suurimmasta kaivoskaupasta. Kanadalainen kaivosyhtiö on kaupalla laajentamassa toimintaansa Sodankylän kunnan alueelle. Yhtiö kaivaa nyt kultaa Kittilän kaivoksessa.
Kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines LTD:n kaupat ovat emeritusprofessori Vesa Puurosen mielestä uusi osoitus siitä, että Lappi on siirtomaa, josta ulkomaiset kolonialistit voivat hankkia omistukseensa tai hallintaansa suuria alueita.
”Ne voivat ryöstää maaperän rikkaudet ja jättää jälkeensä runnellun saastuneen maan ja vedet”.
Puuronen muisuttaa, että kotimaassaan Kanadassa Agnico Eagle on ollut jatkuvasti oikeudessa rikottuaan luonnonsuojelumääräyksiä, loukattuaan paikallisten asukkaiden oikeuksia ja mahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen saastutettuaan vesistöjä.
”Tällainen hyväntekijä laajentaa toimintaansa Lapissa”, sanoo Puuronen kertoen Agnico Eaglen olevan myös Rovaniemen ja Ylitornion rajamaille kultakaivosta suunnittelevan Goldsky-yhtiön suuri omistaja. Goldsky on entiseltä nimeltään Mawson.
Puurosen mukaan kaupassa on monia mielenkiintoisia piirteitä.
”Yksi on se, että Agnico Eagle Mines LTD kertoo omissa tiedotteissaan omistavansa yli 2 500 neliökilometrin alueen”.
Puurosen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Yhtiöllä on alueelle malminetsintälupa, mutta se ei omista aluetta. Maanomistaja ei voi kuitenkaan nykylain mukaan estää kaivoksen perustamista omille mailleen.
Malminetsintälupa ohittaa maan nykyisten omistajien oikeudet maahansa, sillä hallintaoikeus siirtyy kaivosyhtiölle. ”Omistusoikeus säilyy maanomistajalla, ellei maita myydä”, sanoo Puuronen.
Kaivosyhtiö voi Puurosen mukaan viime kädessä saada Suomen hallituksen päätöksellä myös lunastusoikeuden maahan.
Kuvat: Erbvdat, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0 ja Vesa Puurosen kotisivut.
6 kommenttia julkaisuun “Kaivoskauppa saa arvostelua: ”Lappi on ulkomaisten kaivosyhtiöiden siirtomaa””
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomi kuuluu suomalaisille eikä ulkomaisille yhtöille. Kohta saattaa tulla joku amerikkalainen kaivosyhtiö, joka sanoo ostaneensa koko Suomen, ja ilmoittaa ihmisille, että muuttakaa muualle. Entä sitten?
Tilanne joka nyt vallitsee johtuu Suomen liittämisestä Euroopan Unioniin. Tämä mahdollisti nykyisen käytännön. Ts. kaikki luonnonvarat ovat vapaata riistaa nyt kenelle hyvänsä.
Unionin säännöskokoelmasta löytyy lisäksi lähinnä ydinenergia-aineita koskeva sääntö, jonka mukaan kaikki halkeavia ytimiä sisältävät aineet kuuluvat ensisijaisesti E-unionille. Ne jotka kannattivat EU-liitäntää, eivät ole tilanteessa urputtamaan nykytilanteesta yhtään mitään. On vähän niinkuin poika joka tapettuaan ensin vanhempansa, valitti sitten, että oli jäänyt orvoksi..
Suomo oli aikoinaan kärkimaita kaivannaisteollisuuden high-tech maiden joukossa maailman mittakaavassa, mitä tule malminetsintään esiintymien hyväksikäyttöön, ja raaka-aineiden jatkojalostukseen, ja mikä tärkeintä myös teknologiasektorinsa koulutuksen suhteen.
”Puunjalostusteollisuus on Suomen teollisuuden mätäpaise”, lausui kerran eräs opettsjistani, akateemikko Erkki Laurila. Suhteessa energian käyttöön ja jalostustuotteista saatavaan taloudelliseen hyötyyn, tämä ajatus on helppo ymmärtää.
Vuosikausia Suomessa on loksuttettu leukoja aina presidentiaalisia tasoja myöten, että ei Suomessa ole merkittäviä mineraaliresursseja. Väite on täyttä disinformaatiota. Samoin se, että olisi puuttunut finansiaalisia resursseja investointeihin. On pakko kysyä tässä yhteydessä, että mitkä ovat finansiaaliset odotusarvot investoinneista Ukrainan sodan ylläpitämiseksi ja sen pitkittämiseksi, suhteessa aiheutettuihkn inhimillisiin kärsimyksiin, ja miten olisi, jos näitä satsauksia olisi tehty esim. kotimaiseen kaivannaisteollisuuden kehittämiseen.
Maanomistajalla ei ole ollut paljoakaan sanomista maa-alueensa hyväksikäytölle kaivostoiminnan suhteen, Sillä on aikoinaan haluttu lainsäädännöllisesti varmistaa se, että yksittäinen peltotilkun tai metsäalueen omistaja ei voi asettua jarruksi toimille joiden on katsottu olevan laajempia yhteiskunnallisia intressejä palvelevia. EU liitännän myötä tämä intressi siirtyi myös globaalitoimijoille hyödynnettäväksi. Tässä suhteessa kaivostokminnan tuotto menee ulkomaille. Suomen osaksi jäävät työllisyysvaikutukset ja loppusiivous , mikäli asiat hoidetaan huonosti.
Tässä yhteydessä on todettsva myös se, että ei oli kännyköitä tms. nykyajan hyödykkeitä ilman kaivoksia. Lisäksi on todettava se, että tämän hetken teknologian kehyksissä entisistä raakkukasoista tulee tulevaisuuden malmioita.
Mitä sitten tulee saasteisiin, ja ylipäätönsä ympäristökatastrofeihin, niin kysymys on aina rahasta, huonosta suunnittelusta ja/tai töiden toteutuksesta. Esim. Talvivaarassa tämä kaiketi oli odotettavissakin halpatyövoiman käytöstä johtuen. Talvivaarassa siis mokasivat.
Enemmänkin voisi aihepiiriin liittyen vielä sanoa. Tärkeintä olisi pyrkiä objektiivisuuteen, sekä syy ja seuraussuhteiedn ymmäftämiseen oikeassa kontekstissaan.
”On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet” on lainaus Suomen kansallislaulun, Maamme-laulun, toisesta säkeistöstä. On erinomaista, että lainaus ei pidäkään paikkaansa. Joku on investoinut malminetsintään ja onnistunut siinä. Onnittelut! Bruttokansantuote kasvaa ja lisäarvoa syntyy.
Kaivoksien hyöty Lapin asukkaille on mittava. Määrää on vaikea mitata, sillä vaikutukset leviävät laajalle koko maakuntaan. Ympäristövaikutuksien mittaaminen on helpompaa, ja niistä kuulemme kyllä. Tiukkaa lupamenettelyä toki tarvitaan. Kaivostoiminnan ympäristöhaittoja pitää verrata esim. turismin, militarismin ja Venäjää vastaan sotimisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Asioiden suhteuttaminen keskenään ja myös niistä saataviin todellisiin hyötyihin lisää viisautta. Kadehtiminen ei sitä lisää.
Kaivostoiminnan yleinen vastustaminen Lapissa muuttuu mielekkääksi vasta sitten, kun siellä lopetetaan kokonaan muiden maiden kaivoksista saatavien metallien ja mineraalien käyttö kaikissa muodoissaan. Emme ole kolonialisteja.
Montako tonnia kultaa lappilaiset käyttävät vuosittain ja mihin hyötytarkoitukseen?
Kommentti on muullakin tavoin asian vierestä. Artikkeli ei kyseenalaistanut kaivostoimintaa sinänsä vaan sitä kenen taskuihin kansallisvarallisuutemme tuotto päätyy. Haittojen maksajasta ei ole epäselvyyttä.
Voisi myös pohtia sitä vaihtoehtoa, että mineraalit jätetään ainakin toistaiseksi maan alle odottamaan varsinaisia kriisiaikoja. Tällä hetkellä Lapin ”kulta” on turismi.
”Joku on investoinut malminetsintään ja onnistunut siinä. Onnittelut!”
Hyvä.
Investoknnit on tehty jo paljon ennen nykyisten toimijoiden aktiviteetteja.
Suomi on kansakuntana panostanut malminetsintään merkittävässä määrin aikanaan, ja erityisesti julkisin varoin.
Ensimmäisenä maailmassa, Suomi sai koko territorionsa kartoitetuksi lentokoneesta käsin suoritettujen aerogeofysikaalisten mittausten osalta, joiden pohjalta valmistunut karttamateriaali oli kohtuulliseen hintaan, (kopiokulut) kaikkien kansalaistensa saatavilla. Tämä aineisto yhdessä geologisten karttojen kanssa oli merkittävä lähtökohta kaikelle steategiselle malminetsinnälle. Kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin, niin tätä aineistoa kannettiin laatikkokaupalla alhaalla Geologisen tutkimuslatoksen (GTK) pihassa odottaviin pakettiautoihin. Ts. Julkisin varoin kansakunnan hyvinvoinnin tueksi hankittu tietämys avattiin pilkkahintaan globaalitoimijoille. Siltä pohjalta jatkitutkimuksliin oli ammatti-ihmisten velppo ryhtyä. Ei siis tarvinnut huitoa umpimähkään. Jo tunnetut vielä hyödyntämättömätkin esiintymät oli myös dokumentojtu. Samaan yhteyteen kuului myös kaivossektorin hyvin organisoidun korkeakouluopetuksen HTKK alasajo. Näin siis hölmöläisten Suomi. Onnittelutko?
Tämä asia täytyy nähfä kokonaisuutena siitä aiheutuneiden kansallusten menetysten ymmärtämiseksi koko perspentiivissään.
Pitää paikkansa!
https://www.finna.fi/Record/sim.M016-24338