Perussuomalaiset nousi kansansuosioon vahvasti EU-kriittisenä ja jopa EU-vastaisena puolueena, joka puolusti Suomen itsenäisyyttä ja sotilaallista liittoutumattomuutta. Sittemmin salonkikelpoisuuden kaipuu sai puolueen unohtamaan EU-kriittisyyden ja kannattamaan vahvaa sotilaallista länsiliittoutumista ja jopa ydinaseiden tuomista Suomeen.
Puolue on ottanut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ohjenuorakseen Yhdysvaltojen edut ja Naton tarpeet. Tämä näkyy myös suhtautumisessa ydinenergialain muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen. Perussuomalaiset kannattavat voimakkaasti lakimuutosta, joka sallisi ydinaseiden tuomisen Suomeen kriisitilanteessa, ehkäpä jo aikaisemminkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela, joka valittiin myöhemmin myös eduskunnan puhemieheksi, korosti hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa koskevassa ryhmäpuheenvuorossa toukokuussa 2013, että Suomen suhde Venäjään on tärkeä.
Lohelan mukaan Suomen tuli ymmärtää Venäjän moniulotteisuus ja asema suurvaltana ja pyrkiä kehittämään kahdenvälisiä suhteita ja hyötymään niistä erityisesti taloudellisesti. Lohela nosti myös esille, kuinka jo 1800-luvulla suomettarelaiset kauppamiehet totesivat: ”Kun hyvä Jumala kerran on antanut naapuriksemme suuren Venäjän, miksi emme siitä hyötyisi?”
Perussuomalaisten vuonna 2015 julkaistussa turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa puolue kannatti vielä kansallista puolustusratkaisua ja sotilaallista liittoutumattomuutta. Puolue korosti vielä vuonna 2015, että ”sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Suomea […] hyvin” ja että ”Nato-jäsenyydelle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteluja”.
Suomen poliittista ja tiedotuksellista eliittiä perussuomalaiset syytti pyrkimyksestä viedä ja hivuttaa Suomea kohti Nato-jäsenyyttä.
Puolueen linja kääntyi päälaelleen
Perussuomalaiset on tehnyt Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran johdolla täydellisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen suunnanmuutoksen. Puoluejohto otti uuden kurssin kohti länsiliittoutumista ja alkoi itse hivuttaa Suomea kohti Nato-jäsenyyttä.
Vääjäämätön tapahtui maaliskuun lopussa vuonna 2022, kun puheenjohtaja Purra ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Perussuomalaisten puheenjohtajana Halla-ahoa ja Purraa edeltänyt Timo Soini, joka hänkin oli kääntänyt kelkkansa ja tuki aktiivisesti Nato-jäsenyyttä, kritisoi nyt maaliskuun alussa julkaistussa blogikirjoituksessaan poikkeuksellisen voimakkaasti Orpon hallituksen uutta ydinaselinjausta ja myös entisen puolueensa roolia sen tukijana.
Soinin mukaan perussuomalaiset mahdollistivat kokoomuksen värisuoran ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tästä syystä kokoomuslaiset voivat hänen mukaansa ”tehdä mitä ja milloin lystää”. Soinin kritiikin kärki kohdistui siihen, että ”ydinaseeton Pohjola on pian muisto vain”. Hän viittasi näin ydinenergialakiin, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn.
Soinin kritiikki sai Purran raivostumaan. Purran mukaan ”Soini on jälleen kerran väärässä”. Perussuomalaisten puheenjohtajan mielestä ”ydinenergialain muutokset ovat sataprosenttisen perusteltuja Suomen oman täysimääräisen puolustuksen näkökulmasta”.
Yhdysvaltojen edut mielessä myös ydinenergialaissa
Purran tuki ydinaseiden maahantuonnin täyskiellon purkamiselle kuvastaa laajemminkin perussuomalaisissa vallitsevaa asenneilmapiiriä. Aikaisemmin puolueen edustajat vakuuttelivat suomalaisille, että Suomeen ei ydinaseita tulisi.
Nato-jäsenyysprosessin aikana Jussi Halla-aho vähätteli Naton ydinaseisiin liittyviä suomalaisten huolia sanomalla, että ei ole olemassa syytä, miksi Naton ydinaseita haluttaisiin sijoittaa Suomeen.
Lokakuussa 2023 puolueen presidenttiehdokkaana ollut Halla-aho puolestaan vakuutteli suomalaisille, ettei kenelläkään olisi intressiä tuoda Suomeen ydinaseita. Presidentinvaalien alla tammikuun alussa 2024 ehdokas Halla-ahon kanta oli kuitenkin jo muuttunut.
Halla-aho kertoi Naton pelotteen perustuvan Yhdysvaltojen ydinaseisiin. Hän piti tekopyhänä sitä, että Suomi haluaisi nauttia Nato-pelotteen tuomasta turvallisuudesta samalla kuitenkin kieltäytyen ydinaseista maaperällään. Halla-aho kuitenkin väitti, ettei Yhdysvalloilla kuitenkaan ollut intressiä sijoittaa ydinaseita Suomeen.
Ydinaselain muutoksesta keskusteltaessa perussuomalaisten kansanedustajien näkemykset ovat olleet poikkeuksetta ydinaseiden maahantuonnin sallimista puoltavia.
Maaliskuussa 2026 tehtyyn Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneen puolueen kansanedustajan Rami Lehdon mukaan nykyinen laki estää ydinaseen käytön myös silloin, jos Suomeen hyökättäisiin ydinaseita käyttäen. Lehdon mielestä rajoitteiden poistaminen mahdollistaisi sodan uhatessa ydinaseen pelotevaikutuksen täyden hyödyntämisen.
Puoluetta Ilta-Sanomien ja Atlantti-Seuran suuressa Nato-keskustelussa edustaneen Joakim Vigeliuksen mukaan epävarmuus Yhdysvalloista korostaa sen tärkeyttä, että Suomen ei tulisi rajoittaa ydinaseita ainakaan enempää kuin muutkaan Euroopan maat.
Käsky ydinaserajoitusten poistamisesta Suomen lainsäädännöstä on tullut sotilasliitto Natolta, kuten Naapuriseuran Sanomat on tuonut aikaisemmin ilmi (NSS 16.3.2026). Perussuomalaisten tuki ydinenergialain muutokselle ilmentää siis laajemmin sitä muutosta, joka perussuomalaisissa on tapahtunut. Kyse on ennen muuta suhtautumisesta Yhdysvaltoihin ja sotilasliitto Natoon.
Perussuomalaiset tukevat Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä Iraniin
Perussuomalaiset poliitikot puolustavat myös Yhdysvaltojen hegemonisia tavoitteitaja jopa hyökkäystä Iraniin. Esimerkiksi perussuomalaisten europarlamentin jäsen Sebastian Tynkkynen puolsi jo tammikuussa 2026 vallanvaihtoa Iranissa ja kehotti Natoa muodostamaan halukkaista jäsenvaltioista liittouman sotilaallisen intervention toteuttamiseksi Iraniin.
Huhtikuussa julkaistulla videolla Tynkkynen sanoo Yhdysvaltojen hyökkäyksen Iraniiin olevan ainoa oikea vaihtoehto.
Perussuomalaisten tie on kulkenut unohdetun Suomen kansanosan puolustajasta Yhdysvaltojen sotien puolestapuhujaksi. Pitkään puolueen poliitikkojen suosikkiaiheena ollut maahanmuuttokin näyttää jääneen sivuosaan Yhdysvaltojen sotien vietyä siltä mielenkiinnon.
Iranilaisten pommittamista tukeva Sebastian vakuutteli kannattajilleen Helsingin Sanomien haastattelussa maaliskuussa, että hän ei usko vuoden 2015 kaltaiseen turvapaikanhakijoiden vyöryyn Eurooppaan, vaikka sota Irania vastaan pitkittyisikin.
Kuva: Belgian Presidency/Julien Nizet, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 2.0