Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, 23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki, oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti, vuosina 1994–2000.
Hän toimi kansainvälisenä rauhanvälittäjänä sekä ennen presidenttikauttaan, sen aikana että sen jälkeen, ja sai mainetta erityisesti rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.
Ahtisaaren ura alkoi vuonna 1960, kun hän aloitti työn Karachissa sijaitsevassa Ruotsin-Pakistanin instituutissa. Viisi vuotta myöhemmin hän liittyi Suomen ulkoministeriöön.
Ahtisaari toimi Suomen suurlähettiläänä Tansaniassa vuosina 1973–1977 ennen siirtymistään YK: n Namibian komissaariksi vuoteen 1981 asti. Hän toimi monien kansainvälisten järjestöjen ja säätiöiden hallituksen puheenjohtajana, mukaan lukien International Crisis Group, East-West Institute ja Interpeace. Hän oli myös Euroopan ulkosuhdeneuvoston perustajajäsen ja aktiivinen The Elders -järjestössä.
Ahtisaaren merkittävin saavutus
Martti Ahtisaari toimi välittäjänä Kosovossa vuosina 1999 ja 2005-07. Kosovon rauhanprosessiin liittyvät neuvottelut Jugoslavian kanssa olivat monimutkaisia ja sisälsivät useita vaiheita. Niissä Ahtisaarella oli aktiivinen ja näkyvä rooli EU:n ja läntisen liittoutuman, ns. ”halullisten liiton” edustajana.
Vuonna 1999 tilanteen ratkaisemiseksi neuvoteltiin Rambouillet’n rauhansopimus Jugoslavian liittotasavallan ja Kosovon etnisen albanialaisen enemmistöväestön edustajien välillä. Neuvotteluissa Ahtisaarella oli aktiivinen rooli. Ratkaisevasta neuvottelusta on video, jossa Ahtisaari esittää uhkavaatimuksen: jos hänen muotoilemaansa sopimukseen ei suostuta, Belgradia uhkaa pommitus, jossa saattaa kuolla satoja tuhansia ihmisiä.
23.2.1999 päivätty sopimus sisälsi useita ehtoja, kuten 30 000 NATO:n rauhanturvaajan sijoittamisen Kosovoon, NATO-joukkojen esteettömän liikkumisen Jugoslavian alueella ja koskemattomuuden Jugoslavian lakien suhteen. Jugoslavian kieltäytyminen allekirjoittamasta sopimusta johti NATO:n pommituksiin.
Pommitukset päättyivät 10. kesäkuuta 1999, kun Serbia suostui sopimukseen, joka vaati sen joukkojen vetäytymistä Kosovosta ja niiden korvaamista NATOn rauhanturvajoukoilla. Ns. Kumanovon sopimuksen perusteella Jugoslavian/Serbian turvallisuusjoukot vetäytyivät Kosovosta. Ne korvattiin NATOn joukoilla, jotka ovat siellä edelleen.
Kosovon asema on yhä kiistanalainen. YK:n päätöksen mukaan se on edelleen Serbian maakunta. Kosovon ja Serbian välillä ei ole saavutettu poliittista sopimusta Kosovon asemasta, ja jännitteet Balkanilla ovat korkealla. Vuonna 2023 EU julkaisi rauhansuunnitelmansa Serbialle ja Kosovolle. Suunnitelma ei kuitenkaan täysin ratkaissut maiden välistä tunnustuskysymystä.
Suunnitelman mukaan Serbia ei olisi nimenomaisesti tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, mutta sen olisi pitänyt lopettaa lobbaaminen Kosovon jäsenyyttä vastaan kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa. Molempien maiden olisi myös pitänyt avata edustustot pääkaupungeissaan. Tilanne on avoin.
Rauha ei pysynyt Balkanilla
Balkanilla vallitsee sotilaalliseen voimaan perustuva pakkorauha. Kosovossa sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohta nimeltä Camp Bondsteel. Se on sijoitettu sinne YK:n päätöksen vastaisesti, koska virallisesti Kosovo kuuluu yhä Serbiaan, jolta USA ei ole kysynyt lupaa tukikohdalle. Bondsteel sijaitsee lähellä Ferizajia kaakkois-Kosovossa.
Camp Bondsteel on Kosovon KFOR-joukkojen toimintakeskus Balkanilla. Tällä hetkellä 27 valtiota osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston UNSC-päätöslauselman 1244 mukaan KFOR:iin. Sen yhteisvahvuus on noin 4 800 sotilasta ja siviilihenkilöä.
Tukikohta tukee joukkoja Kreikasta, Italiasta, Suomesta, Unkarista, Puolasta, Sloveniasta, Sveitsistä ja Turkista. Se voi majoittaa jopa 7 000 sotilasta, mikä tekee siitä suurimman amerikkalaisen tukikohdan Balkanilla.
Yhdysvaltojen sotilastukikohta Balkanilla on presidentti Martti Ahtisaaren rauhantyön näyttävin dokumentti Euroopassa.
Kirjallisuutta:
Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina; Katri Merikallio ja Tapani Ruokanen
Lupa olla julma; Pirkko Turpeinen-Saari
5 kommenttia julkaisuun “Martti Ahtisaari, Suomen presidentti ”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ahtisaari oli ensimmäinen johtotehtävissä oleva joka avoimesti alkoi liputtaa Nato-jäsenyyden puolesta. Ahtisaari oli aina valmis asettumaan Israelin puolelle käyttämällä vakiofraasia, että sillä on oikeus puolustaa itseään. Ja Ahtisaari oli ensimmäisenä lanseeraamassa Suomeen uutta käsitettä ”rules based order” sääntöjen mukainen järjestys. Tämä josta sanotaan, että kyseessä ovat Yhdysvaltain kirjoittamat säännöt muulle maailmalle, joita kaikkien tulee noudattaa, Yhdysvaltoja itseään lukuun ottamatta. Käsitekummajainen oli syntynyt koska oli ilmeistä kaikille, ettei Yhdysvallat noudattanut kansainvälisiä lakeja joten niistä oli ikävä muistuttaa.
Ikäviä asioita pitää tasapainottaa kevennyksillä. Suomen medialta jäi täysin huomaamatta, että Israel kärsi merkittävän sotilaallisen vastaiskun v. 2006 kun sen piti tunkeutua Libanoniin mutta sen joukot torjuttiin. Tästä on olemassa kunnianosoitus Libanonin vastarinnalle musiikin muodossa. Libanonilainen laulajatar Julia Boutros ja suuri klassinen orkesteri esiintyvät suurille katsomoille Beirutissa. Etsikää YouTubesta sanalla Julia Boutros, upeita esityksiä haltioituneelle yleisölle.
Ja Kosovosta puheen ollen sattui seuraavaa: Venäjä haluttiin häätää pois vaikuttamasta ja siltä haluttiin sulkea lentokentät. Yksi sijaitsi Kosovossa, ehkä Pristiinassa. Serbian avulla Venäjän joukot suorittivat kilpajuoksun johon ei ollut varauduttu. Ne saavuttivat Naton huomaamatta kentän ensimmäisenä. Kun Naton joukot tulivat paikalle he joutuivat toteamaan, että kenttä oli jo miehitetty. Mitä tehdä ? Soitettiin Naton aluejohtoon jossa istui Wesley Clark. Avatkaa tuli, kuului Clarkin käsky. Vaan toisinpa kävi. Nuori brittiupseeri James Blunt kieltäytyi, vaikka tiesi, että sotaoikeus saattoi olla edessä. Onneksi hän sai oman kenraalinsa tuen, joka totesi Clarkille, ettei halua aloittaa kolmatta maailmansotaa moisen takia. Ja tämäkin tarina päättyy musiikkiin. James Blunt aloitti siviilissä muusikon uran suurella menestyksellä. Senkin voi todeta asettamalla hakusanaksi James Blunt tai You’re beautiful, joka oli hänen suuri hittinsä ja joka tarinan mukaan oli saanut alkunsa sotaretkellä.
Joo, varsinainen ”rauhan presidentti”…
Samanlainen on tulossa nykyisestäkin, ja ehkä seuraajasta vielä pahempi.
Suomen huonoin presidentti toiseksi kiilaa sale molemmat halusivat myydä suomen itsenäisyyden sale sitten onnistui.
Ahtisaari – kuka Ahtisaari – Suomen mitättömimpiä presidenttejä (oikeistodemari Lasse lehtisen luomus). Enpä muista hänen presidenttikaudestaan juuri muuta kuin, että kompasteli (muistaakseni) usein ja syytti siitäkin läskipohjakenkiään.