Venäjän keskuspankin tässä kuussa julkaiseman tilaston mukaan dollarin osuus tavara- ja palveluviennin laskutuksessa oli enää kolmannes, kun ruplan osuus oli kasvanut neljäänkymmeneen prosenttiin ja muiden valuuttojen osuus lähes kolmeenkymmeneen prosenttiin.
Muutos sotaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna on huomattava. Silloin Yhdysvaltain dollarin ja euron osuus viennin laskutuksessa oli noin kahdeksankymmentäviisi prosenttia ja ruplan osuus kymmenen prosenttia. Muiden valuuttojen, eli mm. juanin, rupian ja dirhamin, yhteenlaskettu osuus on sodan aikana kasvanut lähes nollasta reiluun neljännekseen. Muiden valuuttojen osuus on erityisen suuri Venäjän viennissä Aasian (34 %) ja Afrikan maihin (32 %).
Keskuspankin rahoitusmarkkinoiden vakausraportin yhteydessä julkaistuista tiedoista käy ilmi, että Kiinan juanin osuus ”muilla valuutoilla” tehtävistä maksuista on hallitseva. Toukokuussa juanin osuus viennin laskutuksessa oli jo 25 %.
Juanin osuus on kasvanut myös tuonnin laskutuksessa
Venäjän tuonnin painopiste on siirtynyt Aasiaan. Tuonti EU-maista on puolittunut. Juan laskutusvaluuttana on kasvanut merkittävästi. Ennen sotaa dollarin osuus tuonnissa oli noin 35 %, euron osuus noin 30 % ja muiden valuuttojen osuus muutama prosentti. Tämän vuoden toukokuussa euron ja dollarin osuus tuonnin laskutuksessa oli enää vain reilun kolmanneksen ja juanin osuus noin 30 %.
Juan on suurelta osin korvannut dollarin Venäjän ja Kiinan välisessä kaupassa. Vuonna 2021 vielä seitsemänkymmentä prosenttia kaupasta käytiin dollareissa, nyt enää kolmannes. Lähde: Bofit 29/2023.
Dollarista irtautuminen on pysyvää, sillä se on yleinen trendi BRICS-maiden kaupassa, mutta myös muut maat ovat siirtymässä laskennallisesti oman valuutan käyttöön. Brics-maiden huippukokouksessa ensi kuussa valuuttapolitiikan uusintaminen on keskeinen asiakohta. (Issuj)
Ruplan ja juanin osuus on sodan aikana kasvanut merkittävästi.
Lähde: Venäjän keskuspankki, maksuvaluuttatilastot ja rahoitusvakausraportti 6/2023.
