Sergei Shoigu

Shoigu ei saanut potkuja, vaan ylennyksen

Ulkopoliittisen instituutin tutkijat lainaavat usein ”tietonsa” Venäjästä suoraan läntisten tiedustelupalvelujen ”asiantuntijoilta”.

”Venäjällä kuohuu”, kertoi Iltalehden toimittaja Anniina Sonerva sunnuntaina ja väitti maan presidentin Vladimir Putinin ehdottaneen potkuja puolustusministeri Sergei Shoigulle

Iltasanomien toimittaja Kirsi Jääskeläinen meni vielä pitemmälle väittäen Shoigun ”pään olevan vadilla”. Hänkin kertoi Putinin antaneen potkut ministerille.

Kumpikaan toimittaja ei näyttänyt tietävän, että Venäjän lain mukaan presidentin virkaanastujaisten jälkeen maan hallitus eroaa ja jatkaa toimitusministeriönä sen jälkeen kunnes uusi hallitus on muodostettu.

Iltasanomat myös lainasi jutussaan jo aikaisemmin haastattelemaansa Ulkopoliittisen instituutin Jussi Lassilaa, joka sanoi Putinin ”tietävän, kuinka lähipiiri pidetään varpaillaan”. Asiallisesta Venäjä-tietoudesta suorastaan neitseellisen puhtaana usein irtipysyvä Lassila kertoo myös, että Putin pyrkii pitämään yllä ”yleistä epätietoisuutta ympäristössään, koska se on tehokas hallitsemisen tapa”.

Lassilan varsinaista työtä – Venäjä-tutkimusta – on jo pitkään varjostanut halu esiintyä mahdollisimman usein julkisuudessa silloinkin kun mitään tutkittua tietoa ei ole kerrottavaksi. 

Lassilan innokkuus esiintyä puutteellisin tiedoin perustuu pääosin pohjattomaan Putin-vihaan, jota hän ei edes osaa peitellä. Tässä suhteessa Lassila ei poikkea useista muista Ulkopoliittisen instituutin ”tutkijoista”.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sentään osasi kertoa, ettei puolustusministeri Shoigu saanut potkuja, vaan ylennyksen Venäjän turvallisuusneuvoston johtoon sen sihteeriksi.

Tosin Mosheskin väläyttää tutkijan sijasta spekulantin roolia arvaillessaan, että turvallisuusneuvostoa aiemmin johtaneesta Nikolai Patrusevista ”tuli liian vaikutusvaltainen”.

Ulkopoliittisen instituutin useat tutkijat lainaavat usein virheelliset ”tietonsa” Venäjästä suoraan läntisten tiedustelupalvelujen kanssa yhteistyössä tai niiden palkkalistoilla olevilta ”asiantuntijoilta”. Oma tutkimustoiminta jää sitä vastoin usein vähäiseksi.

12 kommenttia julkaisuun “Shoigu ei saanut potkuja, vaan ylennyksen

  1. UPI on tyypillinen propagandakoneiston osa. Kansan enemmistön mielestä sen nimi jo kuulostaa arvovaltaiselta ja sen levittämää valhetta pidetään totuutena. Valitettavasti. Valtamedia saa UPI:sta aina jonkun ”asiantuntijan” haastateltavaksi ja kertomaan valheita. Ja kaikki vaikuttaa asialliselta ja pätevältä, mikä mahdollistaa propagandan hyvän uppoamisen. Tietysti Suomessa valloillaan olevassa propagandan levityksessä käytetään vanhaa hyväksi havaittua aivopesun menetelmää, eli toistamista. Joka päivä toistetaan samaa asiaa medioissa. Lisäksi kaikkien eriävän mielipiteen omaavien leimaaminen viholliseksi hiljentää tehokkaasti monen suun vaikka ajatuksia ihmisillä olisikin kaiken järjettömyydestä.

    1. Otan osaa. Mediapoolin pitkään jatkunut rummutus on saanut heikkopäisemmät alamaiset oudon kiihkeän tunnetilan valtaan jossa ko. alamainen näkee kaikkialla venäläisiä ja putineita ja ties mitä olentoja. En tiedä tälle sairaudelle hoitokeinoa mutta toivon tietysti että paranet siitä joskus, arv. Joutomies.

  2. UPI:n ja iltapäiväroskalehdistön rooli ja Venäjää koskevan tiedotuksen laatu näyttävät olevan jokseenkin samalla tasolla eli puhtaasti kielteisen propagandan puolella. Näin on ollut jo pitkään, eikä asia näytä haittaavan suomalaista mediaa tai lukijoita millään tavalla (no, Mika Aaltolalle kävi kyllä presidenttihaaveissaan huonosti).

    Vaikka tässä asiallisen tiedotuksen korvaamisessa poliittisella propagandalla ei ole mitään uutta, (se käynnistyi lokakuun vallankumouksena 1917), nousee kyllä esiin vakava kysymys UPI:n asenteellisuudesta ja yksiselitteisestä asiantuntemattomuudesta. Tällaisenaan UPI kuitenkin palvelee erinomaisesti Yhdysvaltain yleisempää Eurooppaan suunnattua propagandaa, joten mitään korjausta UPI:n laatutasoon en odota, valittiin laitoksen johtoon kuka tahansa (virkaa 6.5. mennessä hakeneiden nimilista on julkaistu https://www.fiia.fi/ajankohtaista/upin-johtajan-virkaan-21-hakemusta).

    Näin juhlavasti laitos määrittelee tehtävänsä: ”Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista. Tehtäväänsä instituutti toteuttaa tekemällä tutkimusta sekä järjestämällä kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja julkaisemalla raportteja tutkimustuloksistaan ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Instituutti julkaisee myös Ulkopolitiikka-lehteä sekä ylläpitää alan erikoiskirjastoa.” Jonkun Jussi Lassilan puhetavasta voinee päätellä, mitä ilmaisulla ”korkeatasoinen” tässä yhteydessä tarkoitetaan.

Vastaa