Pääministeri Sanna Marin ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapasivat pohjoismaiden pääministerikokouksessa. Marin totesi tuolloin, ettei Suomi aio asettaa mitään ennakkoehtoja Nato-jäsenyydelleen, ei myöskään ydinaseisiin liittyen.

Marin ydinasemannekiinina – Entinen pääministeri povaa Venäjän ja Euroopan sotaa

Jaakko Laakso

Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd) vaati haastattelussaan Euronewsissä keskiviikkona 22.4.2026 ”eurooppalaisen ydinasepelotteen” vahvistamista. Hän kehotti Euroopan unionia myös parantamaan omaa sotilaallista voimaansa. Marin ei myöskään sulkenut pois Venäjän ja Euroopan välistä laajempaa sotaa, vaan piti sitä mahdollisena.

Marin antoi jo maaliskuun alussa myös tukensa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ydinaseita koskevien lainsäädännöllisten rajoitusten poistamiselle Suomen lainsäädännöstä. Kun hallitus ilmoitti poistavansa lainsäädännöstä kaikki rajoitteet ydinaseiden tuomisesta Suomeen, kiirehti Marin yhtenä ensimmäisistä ilmoittamaan kannattavansa ydinasekiellon purkamista.

”Mielestäni on syytä tarkastella nykylainsäädäntöä, enkä pidä järkevänä sitä, että meillä on turhia esteitä”, sanoi Marin viitaten ydinenergialakiin, joka kieltää ydinaseiden tuonnin ja sijoittamisen Suomeen ja myös ydinaseiden kauttakulun.

Marin sai tukea puheilleen ydinaserajoitusten poistamisesta vasemmistoliiton entiseltä puheenjohtajalta Suvi-Anne Siimekseltä, joka ihmetteli nykyisen demarijohdon kielteistä linjausta ydinaserajoitusten purkuun.

Jo aikaisemmin, tämän vuoden helmikuussa puolalaismediassa haastateltu Marin kaipasi enemmän keskustelua eurooppalaisesta ydinaseesta. Hän viittasi myös siihen, että Euroopan on pakko kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Marin samalla linjalla jo Suomen hakiessa Nato-jäsenyyttä

Monilta Marinia nyt arvostelleilta poliitikoilta tuntuu kokonaan unohtuneen, että Marin esitti kielteisen kantansa ydinaserajoituksiin jo Suomen hakiessa Nato-jäsenyyttä. Silloinen pääministeri oli sitä mieltä, ettei Suomella ole syytä panna minkäänlaisia ydinaseita koskevia ennakkoehtoja tai rajoitteita Nato-jäsenyydelle.

Marin esitti kantansa esimerkiksi Kauppalehdessä 3.4.2022 eli jo aivan Nato-prosessin alussa. Myöhemmin demaripääministeri toisti kantansa mm. pohjoismaiden pääministerikokouksen yhteydessä saman vuoden marraskuussa yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin kanssa.

Marin totesi Helsingin Sanomien (1.11.2022) mukaan, ettei Suomi aio asettaa mitään ennakkoehtoja Nato-jäsenyydelleen, ei myöskään ydinaseisiin liittyen. ”Olemme päättäneet, että emme halua sulkea mitään ovia tulevaisuudessa, teemme päätökset, jotka tuntuvat oikeilta”, lisäsi Marin vastatessaan toimittajan kysymykseen ydinaseista.

Kansan Uutisissa vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski kummasteli samana päivänä pääministerin puheita ja sanoi, ettei hän ymmärrä tällaista kantaa. Lohikosken mielestä Suomen pitäisi tehdä yksiselitteinen linjaus, että ydinaseet kieltävä laki pysyy voimassa jatkossakin.

Hallitus hyväksyi Marinin linjauksen yksimielisesti

Ainakin osa vuonna 2022 eduskunnassa Nato-jäsenyyttä kannattaneista Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajista näyttää unohtaneen myös sen, että he itsekin hyväksyivät presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Marinin ehdotuksen, että Suomen pitää liittyä Naton jäseneksi ilman minkäänlaisia ydinaseisiin liittyviä ehtoja.

Nato-jäsenyyttä kannattaneet kansanedustajat antoivat tukensa Niinistön ja Marinin linjaukselle, että Suomi liittyy Natoon ehdoitta ja ilman minkäänlaisia varaumia.

Marinin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan kuuluneilla Sdp:n, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen ministereillä on tietenkin erityinen vastuu, koska he hyväksyivät yksimielisesti presidentin ja pääministerin linjauksen.

Eduskunnan äänestyksessä, joka koski Nato-jäsenyyden hakemista, vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi esitti päätökseen liitettäväksi ydinaseita koskevan varauman, mutta hän ei saanut edes kaikkien oman ryhmänsä kansanedustajien tukea muista puhumattakaan.

Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja kansanedustaja Jussi Saramo äänestivät Nato-jäsenyyden puolesta, mutta jättivät kokonaan äänestämättä ydinaseita koskeneesta varaumasta.

Nato-jäsenyyttä kannattavat kansanedustajat eivät pitäneet myöskään huolta siitä, että päätökseen liitettäisiin takeet ydinaserajoitusten säilymiselle suomalaisessa lainsäädännössä. Voi vain arvailla, mistä tämä johtui. Osin varmastikin silloisesta Nato-huumasta, osin myös osaamattomuudesta ja kokemattomuudesta.

Marin povaa Venäjän hyökkäystä Euroopan mantereelle

Marin povasi viime viikkoisessa Euronewsin haastattelussa myös Venäjän hyökkäystä Euroopan mantereelle. ”Myös meidän on valmistauduttava ja siihen me tarvitsemme Ukrainaa”, totesi Marin korostaen sitä, että Ukrainalla on ”suurin ja toimivin armeija, jolla on kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä”.

”Ilman Ukrainaa olemme haavoittuvaisia. Meidän on opittava samat asiat kuin he”. Marinin mukaan Venäjä valmistautuu nyt ”paljon suurempaan sotaan” modernisoimalla armeijaansa.

Samana päivänä Marinia haastateltiin europarlamentissa, jossa hän varoitti myös Kiinasta. Hän ilmaisi huolensa siitä, että Euroopan maat ovat yhä liian riippuvaisia autoritaarisista valtioista.

Useat maat ovat Marinin mukaan kääntyneet Kiinaan teknologian, kaupan ja energian suhteen. Luulisi, että olisimme oppineet olemaan valitsematta polkuja, joihin liittyy mahdollisia kriittisiä riskejä tulevaisuudessa, hän sanoi.

Entisen pääministerin puoluetoveri Maria Guzenina ei malttanut keskustelussa olla kehumatta Marinin toimia Suomen liittämisessä Natoon. Hänen mukaansa Marinia saa kiittää siitä, että Suomi päätti liittyä nopeasti Natoon. ”En usko, että suomalaiset olisivat asettuneet niiden päätösten taakse ilman sinun johtajuuttasi”, sanoi Guzenina.

Marin on pelotellut Venäjän hyökkäyksellä aikaisemminkin

Ei ole ensimmäinen kerta, että Marin pelottelee muita maita Venäjän hyökkäyksellä. Helmikuussa 2025 Marin oli puhujana Tukholmassa, jossa hän luetteli maita, joihin Venäjä hyökkäisi seuraavaksi.

Marin ei uskonut, että Suomi olisi ”ensimmäisenä listalla”, mutta ei sulkenut sitäkään pois. Tukholman tilaisuudessa keskusteltiin Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta. ”Meillä on sota Euroopassa, ja mielestäni me olemme kaikki osa sitä”.

Marinin mielikuvituksella ei ole rajaa. Hän povasi ”vallankumousta” myös Venäjälle. ”Uskon, että muutos Venäjällä on mahdollinen. Jos Putin häviää Ukrainassa, aukeaa momentum vallankumoukselle. Venäjällä häviön hetki on mahdollisuus vallankumoukselle”, sanoi Marin samassa tilaisuudessa.

Hän harmitteli Tukholmassa myös sitä, ettei Eurooppa ole satsannut enemmän puolustukseen ja toivoi kehityksen johtavan myös Euroopan maissa suurempaan asevarusteluun.

Helmikuussa 2025 Marin oli haastateltavana myös toisessa tapaamisessa, tällä kertaa Lontoossa. Marin arvioi Venäjän jatkavan hyökkäyksiä. Kohteena olisi seuraavaksi Moldova, Länsi-Balkan ja ”ehkä jopa Nato-maat”.

Toukokuussa 2024 Marin totesi Puolassa, että jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa, ”näemme sotia kymmeniä vuosia eteenpäin”.

Vielä joulukuussa vuonna 2023 Marin oli sitä mieltä, ettei Venäjä hyökkää Nato-maihin. ”Ainoa raja, jota Venäjä ei ylitä, on Naton raja, ja siksi Suomi on Natossa”.
”Olemme voittaneet Venäjän sodassa”

Kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky vieraili huhtikuussa 2022 Suomessa ja puhui eduskunnassa, pääministeri Marin kertoi Suomella olevan oma historia Venäjän kanssa.

”Olemme olleet Venäjän kanssa sodassa ja voittaneet. Ja olen aivan varma siitä, että Ukraina(kin) tulee sodan voittamaan. Sydämissämme Ukraina on jo voittanut”, sanoi pääministeri. Ukraina voittaa sodan Venäjää vastaan ”kuten Suomi aikoinaan teki”, sanoi Marin.

Zelensky pyysi puheessaan lisää aseellista tukea ja voimakkaampia pakotteita Venäjää vastaan. Zelensky kehotti Eurooppaa myös irtautumaan nopeammin venäläisestä energiasta.

”Tulemme irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta niin nopeasti kuin mahdollista”, lupasi Marin ja totesi Suomen tukeneen myös ”erittäin voimakkaita sanktioita ja pakotteita. ”Olemme valmiita ottamaan kaikki pakotteet mukaan tähän rintamaan”.

Marinin mukaan Suomi on valmis tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin sotaa käydään ja myöhemmin myös maan jälleenrakentamisessa.

Marin on vuoden 2023 syksystä alkaen työskennellyt strategisena neuvonantajaa Britannian entisen pääministerin Tony Blairin johtamassa konsulttiyrityksessä.

Blair sai pääministerinä kyseenalaista kuuluisuutta ollessaan keskeinen arkkitehti Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa hyökkäyksen valmistelussa ja toteutuksessa Irakiin maaliskuussa 2003.

Kumpikaan ei ole joutunut tuomiolle sotarikoksista.

Kuva: Fanni Uusitalo/VN, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 2.0

30 kommenttia julkaisuun “Marin ydinasemannekiinina – Entinen pääministeri povaa Venäjän ja Euroopan sotaa

  1. Oliko pääministeri Sanna Marin esteellinen pääministerin virkatoimin sopimansa konsulttisopimuksen fiskaalisten intressien takia kun hänen johtamansa hallitus viivytteli ja jätti vasta keväällä 2022, siis viime tipassa, hallitussopimuksessa vuonna 2019 sovitun valtioneuvoston jäsenten karenssia koskevan lakiesityksen HE 192/2022, joka koski välittömästi pääministeri Sanna Marinin ja tämän avustajan omia sivutoimisten konsultointien fiskaalisia intressejä.

    Eduskunnan sivuston mukaan lakiesitys raukesi:

    ”Lakiehdotusta ei ehditty vaalikauden 2019–2022 aikana käsitellä ja hyväksyä.”

    Rikkoiko pääministeri Sanna Marin tahallaan omaa esteellisyyttään koskevia virkavelvollisuuksia kun hän pääministerin virkaroolissa valmisteli ja päätti muodollisesti Suomen valtion rahoitus- ja tilausvaltuutuspäätöstä valtioneuvoston kokouksessa 10.12.2021 Suomen valtiolle jo syksyllä 2007 – samanaikaisesti Norjan ja Tanskan kanssa – käyttölisenssisopimuksella ostettuja ja sovittuja Locheed Martinin valmistamia F-35A-hyökkäyspommittajia ja niiden risteilyohjusjärjestelmiä koskevassa Suomen valtiohankinnassa?

    Pääministeri markkinoi ja sovitti jo keväällä 2021 itseään Lontoon julkislehden Voguen haastattelussa tuleviin konsultin tehtäviinsä Lontoon entisen työväenjohtajana Tony Blairin ase- ja öljylobbarifirmaan.

    Kansalainen Sanna Marinin on täytynyt jo pääministerin virkatoimin neuvotella ja tehdä itselleen ja avustajalleen rahakkaat palvelusopimukset tuolloin rekisteröimättömän firmansa lukuun Lon-toon entisen pääministeri Tony Blairin valtioiden ase- ja energia-kauppojen välimiehenä konsultoivan firman kanssa, jonka suur-asiakas ja perusrahoittaja on sattuvasti juuri Suomen valtion asehankinoissa monopoliasemassa nyt oleva asejätti Locheed Martin.

    Martti Pelho
    Kuopion käräjäoikeuden ex-lautamies virkarikojutuissa
    Saundersfoot
    Cymru (Wales)

  2. Kiinnostava katsaus vanhoihin päivänpolitiikan käänteisiin, jotka pyrkivät unohtumaan.

    Joskus olen miettinyt, voiko Marinin nuoruus ja kokemattomuus olla syy noihin vaarallisiin linjanvetoihin, joita hän ydinaseasiassa on tehnyt. Eräässä Suomen Kuvalehden haastattelussa ennen pääministeriaikaansa hän kertoi, että hänellä ei ole juurikaan sukulaisia eikä kukaan hänen tuntemansa sukulainen ollut sodassa. Hän koki, että hänen henkilökohtaiset siteensä Suomen historiaan olivat löyhemmät kuin useimmilla ihmisillä. Silloin kuva sodastakin saattaa olla epärealistisempi kuin suvussa, jossa rintamatarinoita siirtyy sukupolvelta toiselle, vähän kuin varoitustarinoina.

    Kannattaa lukea Janne Saarikiven lahjomattoman jyrkkä analyysi Marinin omaelämäkerrasta ”Toivo on tekoja” sekä Stubbin teoksesta ”Vallan kolmio”: ”Muovisia lauseita ja narsistisia sankaritarinoita poliittisten johtajien uutuusteoksissa”.

    https://sarolehti.net/lehti/sanna-marin-alexander-stubb/

    Lainaus artikkelista: ”Marin kertoo varsin monin paikoin – – edustavansa sukupolvensa arvoja. Mitä nuo arvot tarkkaan ottaen ovat jää kuitenkin melko epäselväksi. Useimmiten mainitaan sukupuolten tasa-arvo ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien tukeminen, ajoittain myös mahdollisuus pukeutua ja bailata miten hyväksi katsoo. Lukija ei saa selville Marinin kantoja päivänpolitiikkaa pidemmälle ulottuviin kysymyksiin, kuten talouskasvuun, valtiontalouden ongelmiin, globaaliin ympäristökriisiin tai maailmanjärjestyksen haasteisiin. Minkäänlaista visiota tulevaisuuden Suomesta tai maailmasta ei esitetä, vaikka ajattelisi juuri sellaisen esittämisen olevan ’arvoilla’ johtavan poliitikon tehtävä.”

    1. ”Minkäänlaista visiota tulevaisuuden Suomesta tai maailmasta ei esitetä, vaikka ajattelisi juuri sellaisen esittämisen olevan ’arvoilla’ johtavan poliitikon tehtävä.”

      Hyvä huomio.

      Esitykset puuttuvat kaiketi siksi, että visioita ei arvomaailmojensa puitteissa yksinkertaisesti ole. Arvot näyttävät keskittyvän pääasiassa oman karriäärin kehittämiseen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kummaltakin näistä tähdenlennoista voisi kysyä: Mitä olet tehnyt kansakuntasi hyväksi?

    1. Huomionarvoista myös se, että Marin korkokenkineen on pitempi kuin Kristersson, mikä antaa hänelle enemmän auktoriteettia, kun katse tulee ylempää.

      Samaa auktoriteettia viestii käsi, joka ohjaavasti on miehen olkapään lähellä. Miesparka katsoo Marinia lumoutuneena salkku kainalossa kuin koulupoika opettajatarta, johon on ihastunut… 🙂

  3. Maailman johtokeskus on 1940-luvulta alkaen sijainnut USA:ssa. Tosin varsinaisia vallanpitäjiä ovat rapakon molemmin puolin, myös Lontoon Cityssä, asuvat oligarkit. Tarinoiden käsikirjoitukset kuitenkin laaditaan Washingtonissa. Niistä tiivistetään Bilderbergin kokouksiin muutama yksinkertainen slogan, joita Euroopan vasallihallitsijat ovat velvoitettuja toistamaan. Marinin ”mielipiteet” eivät siis ole hänen omiaan vaan näitä sloganeita, joita on vuosien mittaan kuultu monen muun Euroopan johtajan suusta sanatarkasti samanlaisina toistettuina.

    1. ”Maailman johtokeskus on 1940-luvulta alkaen sijainnut USA:ssa. Tosin varsinaisia vallanpitäjiä ovat rapakon molemmin puolin, myös Lontoon Cityssä, asuvat oligarkit.”

      Lisäisin tähän sioinistisen ”lobbyn”……

      1. Maailman superrikkaat muodostavat ”klubin”, jolla on yksi pyhä arvo: omaisuus. Klubin jäsenet tiivistävät rivinsä puolustaessaan korkeinta arvoaan ja siinä puuhassa ideologioilla, uskonnoilla, kansallisuudella, kielellä yms. on merkitystä vain välinearvona, ts. niitä käytetään hyväksi jos siten voidaan kasvattaa omaisuutta. Sionismi on Israelin valtioon liittyvä ideologia ja sionistit sen kannattajia. Heillä on suuri vaikutus USA:n, ja sitä kautta myös Euroopan, Lähi-idän politiikkaan, mutta ei muun maailman politiikkaan. Läntisten maiden russofobialla taas on ihan oma historiansa.

        1. ”Heillä on suuri vaikutus USA:n, ja sitä kautta myös Euroopan, Lähi-idän politiikkaan, ..”

          Jotkut jenkkitoimittajat irvailevat, että heidän Kongressi on Iraelin Knesset`in alainen..

  4. Eräitä poimintoja päätoimittajan kirjoituksesta kommentteineen:

    ”Jo aikaisemmin, tämän vuoden helmikuussa puolalaismediassa haastateltu Marin kaipasi enemmän keskustelua eurooppalaisesta ydinaseesta. Hän viittasi myös siihen, että Euroopan on pakko kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.”

    Viittaan tässä jo edellämainittuun, nk. pelotteesta ja napinpainajista. Mitä sitten tulee vastuuseen Euroopan omasta turvallisuudesta, niin olen samaa mieltä, Sanna Marinin kanssa siitä, että Euroopan tulee kantaa vastuunsa omasta turvallisuudestaan.
    Parhaiten Eurooppa tekee sen poistamalla hallinnostaan ne ”sotahullut” tai muuten sekopäät, jotka siellä nyt vaikuttavat, Suomi mukaanluettuna.

    ”Olemme päättäneet, että emme halua sulkea mitään ovia tulevaisuudessa, teemme päätökset, jotka tuntuvat oikeilta”, lisäsi Marin vastatessaan toimittajan kysymykseen ydinaseista.”

    Ketkä me? Pakko kysyä, mihin faktoihin perustuvat nämä päätökset, jotka tuntuvat oikerilta. Tilanne on vähän sama kuin Trumpin esikunnalla USA:ssa, mutta muista syistä, sen kuvittellessa lopettavansa sodan Iranissa oman tahtotilansa mukaisesti.
    Sanna Marin ei tunnu ymmärtävän sitä, että ei hän ja kaltaisensa asenteillaan suinkaan sulje ovia, vaan aukoo sellaisia ovia, joiden sulkemiseen ei sitten enää olekaan rittäviä resursseja. Sanna Marinin toiminnan tulokset tässä suhteesa ovat jo realisoituneet eräässä osassa Suomea.

    ”Marinin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan kuuluneilla Sdp:n, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen ministereillä on tietenkin erityinen vastuu, koska he hyväksyivät yksimielisesti presidentin ja pääministerin linjauksen.”

    Kaiken viranomaistoiminnan pitää perustua lakiin ja päätöksiin. Päätöksistä on voitava valittaa johonkin hallintoelimeen. Linjaus ei ole kuin termi, jolla yritetään ”vatuloida/liudentaa” päätöksentekijöiden vastuita. Päätöksessä ovat vastuussa päätöksen kannattajat, ja myös esittelijä (linjaaja..). Vastuussa päätöksestä ovat myös ne, jotka eivät ole esittäneet vastalausettaan päätökselle, ts. ne jotka vaietessaan tai ottamatta kantaa hiljaa hyväksyvät päätöksen. Tämä on puhtaasti vastuista pakenemista ilman toivottua tulosta.

    ”Marin povasi viime viikkoisessa Euronewsin haastattelussa myös Venäjän hyökkäystä Euroopan mantereelle. ”Myös meidän on valmistauduttava ja siihen me tarvitsemme Ukrainaa”, totesi Marin korostaen sitä, että Ukrainalla on ”suurin ja toimivin armeija, jolla on kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä”.

    Ukrainan armeija on faktisesti jo lyöty, jos on uskomista kansainvälisten asiantuntijoiden sanomiisiin, siis sellaisten, joiden joukkoon Sanna Martin ei lukeudu. Kun Euroopan sotahullut toinen toisensa jälkeen rypevät utopioissaan voitosta Venäjälle hyökättyään, on pakko kysyä mikä tämän taustalla oikein on. Saksan Ranskan ja Britannian päämiesten kannatus on alle 30% luokkaa kullakin omassa maassaan. Kun samaan aikaan nämä pers’aukiset julkisesti ilmoittavat aikovansa varustautua käymään sotaa Venäjää vastaan, niin mitä sanoo silloin terve jätki? Sanna Matin kuuluu siihen joukkioon, joka omalta osaltaan Tony Blairin organisaation ja ties minkä mannekiinina ovat aiheuttaneet Ukrainan siviilien kärsimykset omien utopioidensa/aineellisten pyyteittensä johdosta.

    Me emme Suomessa tarvitse Ukrainaa, emmekä kuorrutettuja Sannoja marinoineen.
    Me tarvitsemme hallinnon vaihdon, -ja PIAN!. Se on ensimmäinen askel kohti raionaalista kehityskulkua ja kansallista hyvinvointia, ensimmäinen askel ulos siitä kansallisesta rappiotilasta, johon maa on Sannojen ja edeltäjiensä toimesta saatettu. Kun koronaplandemia riehui Suomessa, Sanna Marin ja muu eduskunnan jäsenkunta istuivat maskit naamallaan kuin apinalauma, samaan aikaan kuin oli täysin tiedossa, mistä asiassa faktisesti oli kysymys, ja mikä maskien tosiasiallinen merkitys oli. Hän pääministerinä on vastuussa niistä toimista joiden johdosta osa Suomen kansalaisista mentetti pysyvästi terveytensä, ja osa henkensä.

    Nyt tämä samainen Sanna jolla ei ole mitään faktoihin perustuvaa tietämystä taustallaan, saati sitten niihin perustuvaa rationaalista päättelykykyä, selittää maailmalla sekä merten takana, että myös Eroopassa harhaisia näkemyksiään maailmasta, ja aiheuttaa sanomisillaan vain lisää ihmisten kärsimyksiä mihin tarttuukin. Täysin vastuuntunnoton yksilö tässä suhteessa.

    ”Ilman Ukrainaa olemme haavoittuvaisia. Meidän on opittava samat asiat kuin he”. Marinin mukaan Venäjä valmistautuu nyt ”paljon suurempaan sotaan” modernisoimalla armeijaansa.”

    Tämän Sannan mielestä meidän on opittava samat asiat kuin he, tarkoittaen siis Ukrainaa.
    Suomessahan on tehty jo nk. värivallankumous – KOK & Persut, jossa paidat kääntyivät isänmaallisuudesta ”Euromaallisuuteen”. Mitä siis on vielä oppimatta. Korruptiotakin on omasta takaa ihan riittävästi. Sitä ei vain mielletä korruptioksi, koska se on maan tapa. Komissiot tietysti, niistähän on kysymys eli siitä, mitä paskan jauhamisesti maailmalla saa numerotililleen, ja mitä maailmalta tulevista avustuksista saa käännetyksi itselle, kuten Z on tehnyt. Demarit eivät Suomessa laajemmin ole päässeet siihen vielä mukaan Sannaa lukuunottamatta, joka on tämän liikkeen näkyvin suomalaishahmo. Mutta nykykehityksen puitteissa Suomi on pian tekemässä nk. Ukrainat, ts. toivossa voivat korrtuptioon taipuvaiset pian elää.

    ”Ilman Ukrainaa olemme haavoittuvaisia. Meidän on opittava samat asiat kuin he”. Marinin mukaan Venäjä valmistautuu nyt ”paljon suurempaan sotaan” modernisoimalla armeijaansa.”

    Venäjä on modernisoinut armeijaansa, mikä onkin viisasta, koska tunkua sen territoriolle ilman asianmukaista lupaa on aina riittänyt. Tässäkin Sanna Marinilta ova menneet syyt ja seuraukset täysin sekaisin.

    Mitä sitten Sanna Marin lausahtelee Kiinasta, siitä tulee ilmi vain hänen täydellinen ymmärtäämättömyytensä mistään teknologiaan ja sen kehitykseern liittyvästä realismista.

    1. ”… jossa paidat kääntyivät isänmaallisuudesta ”Euromaallisuuteen”

      Kiitos Erkki. Mainio termi, joka kuvaa täsmälleen sitä mistä on kyse. Otan sen heti käyttöön. Suomea johtavat (ovat johtaneet jo vuosikausia) epäisänmaalliset euromaalliset voimat.

  5. Kiitokset Naapuriseuran Sanomien päätoimittajalle tämän elintärkeän asian nostamisesta esiin. Seuraavassa eräitä asiakokonaisuuteen liittyviä argumentteja:

    * Joko Suomi on irtisanoutunut ydinsdulkusdopimuksesta Finlex 11/1970? Jos ei, niin mitä nämä pulinat lakimuutokista oikein ovat? Hallitus ei näytä alkuunkaan olevan tehtäviensä tasalla. Kansainväliset sopimukset ovat osa Suomen perustuslakia ja niillä on ristiriitatilanteissa määräävä asema muuhun lainsäädäntöön nähden. Ts. Ydinenergialain muuttamista ei voida legitiimisti tehdä sanoutumatta ensin irti ydinsulkusopimuksesta. Tämähän on aivan selvää pässinlihaa, -vai mitä?

    Mikäli eduskunta päättää menetellä hallituksen esityksessään ajamien intressien mukaisesti päätös ei edelläolevan valossa ole kansakuntaa eikä kansalaisia sitova. Ei ole myöskään juridisia perusteita vaatia kansalaisia toimimaan tämän hallituksen esittämän tarkoitusperän konkretioiden saavuttamiseksi, koska se on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Mikäli eduskunta asettautuu ratkaisuissaan asian suhteen laittomuudedn tilaan, ensimmäinen kysymys, joka tilanteesta seuraa on se, että millä perusteella kansalaisilta edellytetään lainkuuliaisuutta, kun hallintokaan ei sitä noudata, ja mitkä olisivat silloin toimenpiteet asiantilan muuttamiseksi?

    * Toinen konkreettinen käytännön kysymys liittyy nk. ydinräjähdepelotteseen ylipäätänsä. Ihmiset ovat erilaisia: On niitä, jotka kuvitellussa tai todellisessa uhkatilanteessa pelästyvät ensin, reagoivat sen mukaisesti ja ajattelevat vasta sitten. Sitten on nitä, jotka ajattelevat ensin, ja pelästyvät vasta sitten, jos on aihetta. Suomen hallinto käyttäytymisensä perusteella näyttää kuuluuvan tähän ensimmäiseen ryhmään. Osa kansalaisista kuulunee sitten toiseen ryhmään, joka pelästyy ensimmäisen ryhmän käyttäytymisen johdosta.

    Jos ajatellaan, että Suomea kaikesta huolimatta varustetaan ydinasearsenaalilla, ellei ole varustettu jo, tuomalla tiettyjä komponentteja valmiiksi varastoihin. Suomessahan on tapana toimia ensin ja hankkia toimille legitimiteetti takautuvasti jälkikäteen, joka sekin on väärin. Edellä olevan kontekstissa kuka siis on se henkilö, joka painaa nappia, siis sitä joka panee liikkeelle ketjuraktion. Onko se TP Stubbi, Trumppi, tai joku muu torvensoittaja ko. tilanteessa? Vai pannaanko AI asialle asianmukaisine toimilaitteineen. AI:han on poliitikoille uusin kailotettavaksi syötettyu nyanssi. Kuka siis? Siinä on peruskysymys. Ilman vastausta tähän kysymykseen ydinasepelote on pelkkä fiktio.

    Ajatellaan hetki seuraavaa kysymystä. Jos Suomella olisi A kpl ydinkärkiä, on B neliökilometria territoriaalista pinta-alaa jolla asuu C yksilöä. Vastapuolella joka hajoavan EU:n ja Naton oppien mukasisesti on Venäjä, jolla on hallussaan kaikkien näiden moninkerta, ja resursiaalinen ylivoima, niin mikä olisi silloin todennäköisyys sille että aloitetun ydinaseiluprosessin päättyessä Suomesta olisi jäljellä yhtään mitään muuta kuin muisto menneisyydestä jossain päin universumia. Haluaisin todella nähdä sen yksilön, joka kirkkain silmin ja aivoin väittäisi, että kyllä minä vain painaisin sitä nappia, joka panee ydinprosessin liikkeelle.

    Jos sitä henkilöä ei Suomesta löydy, niin kaikki pulinat jostain ydinpelotteesta oheistoimenpiteineen ovat täyttä hevonpaskaa. Oli nappimies tai nainen mistä hyvänsä, niin Suomen päättäjät ovat rinta rottingilla ottamassa vasta yhden ja kenties ainoan askeleensa prosessissa jonka etenemisestä ja lopputuloksesta heillä ei näytä olevan mitään konkretisoitua käsitystä.

  6. Kyllä he jotka puhuvat Venäjän hyökkäyksestä länteen, tietävät ettei niin ole, mutta pitäisi saada jotenkin sota aikaiseksi. Ydinasepelote: ei Venäjä sitä pelkää, jos sitä ydinasetta käytettäisiin, sillä sekunnilla suomi olisi jo tuusan nuuskana!

    1. Näin on. Kun tuota Venäjän hyökkäystä Nato -maiden kimppuun lainkaan perustelematta on toisteltu, ainoa selitys tälle ”tiedolle” voi olla, että sota tavalla tai toisella aiotaan saada aikaiseksi. Kuka ensimmäisen paukun ampuu, on toissijaista. Eivät sodat tyhjästä synny.(vrt. ”Venäjän provosoimaton hyökkäys”)

  7. Äkkiä katsomalla voi tuntua siltä, että Euroopan sotaintoisimpia poliitikkoja ovat naiset. Se on kuitenkin pääosin sattumaa, jota ehkä myös tietoisesti käytetään militarismin edistämiseen. Kaikki kansat ovat tottuneet siihen, että sodista puhuvat lähinnä miehet. Kun merkittävässä asemassa oleva nainen ryhtyy sodan mannekiiniksi, tavoitetaan todennäköisesti kansalaisia, jotka eivät viestiä muuten kuuntelisi. Tässä nimenomaisessa tapauksessa käytetään tietenkin armotta hyväksi Marinin kansansuosiota. Luotetaan siihen, etteivät ihmiset tajua hänen rooliaan tuhon mannekiinina.

    Iso-Britannia on Euroopassa johtava russofobian kyllästämä valtio. On Suomikin russofobinen, mutta meillä ei kokomme takia ole samaa merkitystö ja tehoa. Meiltä puuttuu myös se todella pitkän aikavälin perinne, jota britit edustavat kaikissa Venäjän vastaisissa hankkeissa. Jos Ukrainaa laajempi sota Venäjää vastaan toteutuu, Iso-Britannia on taatusti keskeinen toimija, sen minkä USA:n ja Israelin sotaretkiltä ehtii. Irania pommittavat isot lentokoneet lentävät tuhotehtäviinsä Ison-Britannian hallitsemilta lentokentiltä.

  8. Kaikki hölmöys perustuu siis siihen emävalheeseen, että Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan ilman provosointia ja pätevää syytä ja hyökkää muuallekin ihan vain pahuuttaan, jos voittaa Ukrainassa.

    Ensinnäkin oliko 2022 kyseessä edes hyökkäys, ei ole mitenkään selvää. Pikemminkin oli kyseessä interventio Ukrainan ja läntisten tukijoidensa aloittamaan sisällissotaan demokratiaa kannattaneen ja länsivaltojen lietsomaa vallankaappausta vastustaneen venäläisväestön suojelemiseksi äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa. Myös Ukrainan Nato-hankkeet ja venäläisväestön syrjintä vaikuttivat asiaan.

    Kaikki olisi ollut ohi parissa kuukaudessa, ellei länsiliitto olisi halunnut jatkaa sotaa. Isommassa kuvassa kyse on tietenkin USA-Naton geopoliittisesta pyrkimyksestä hallita maailmaa heikentämällä Venäjää tai romahduttamalla Venäjä ja sitä kautta horjuttaa myös Kiinaa.

    Venäjällä ei ole mitään syytä, halua, tarvetta tai edes kykyä ruveta valloittelemaan Euroopan maita ja jos kuvitellaan valloittamisen kuitenkin tapahtuneen, olisi Venäjälle pelkkä riesa yrittää hallita kyseistä aluetta. Venäjä voi sen kyllä jossain tehdä, mutta vain pakkotilanteessa suojellakseen omia eksistentiaalisia etujaan tai jonkin erityisalueen asujaimistoa – kuten Ukrainan kohdalla tapahtui. Toisin sanoen Venäjä ei ole vaaraksi kenellekään, ellei Venäjän naapurustossa tai lähialueella järjestetä jotain niin vaarallista Venäjälle tai venäläisväestölle, että Venäjän on pakko puuttua asiaan – kuten Ukrainassa tapahtui.

    Minun on vaikea uskoa, että edes Sanna Marin ei tätä kaikkea käsittäisi. Siksi minun on äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksi Suomi on niin innokkaasti mukana Euroopan vallanneessa Venäjä-vihassa. Onko kyse tosiaan joukkopsykoosista? Löytyykö oikea vastaus tuoreesta MV-lehden kolumnista: ”Kenties se toimii jo sata vuotta sitten lietsotun ryssävihan vallassa. Kaikkein hyväntahtoisin tulkinta on se, että maamme poliittisella johdolla ei ole vähäisintäkään ymmärrystä siitä, mitä ovat tekemässä.”

    1. ”…miksi Suomi on niin innokkaasti mukana Euroopan vallanneessa Venäjä-vihassa.”

      Venäjää ja sen edeltäjää Neuvostoliittoa on demonisoitu jo sieltä lokakuun vallankumouksen vuosista lähtien. Näin on synnytetty raju valheellisiin väitteisiin perustuva Venäjä-viha, joka ruokkii itseään. Vihainen, rakastunut, ahne, jne. ihminen taas ei pysty vihaltaan ajattelemaan järkevästi, vaikka omaisi siihen ”välineet” (me kaikki omaamme). Tuo on minusta se syy miksi kansa on saatu vihaamaan Venäjää.

      Me täällä taas tiedostamme valhepropagandan ja tunnemme sen alkusyyt, jolloin propaganda kääntyy vastakohdakseen. Mitä enemmän valetta tulee sitä tiukemmin olemme sitä vastaan. Jos Suomen kansalle paljastuisi totuus, näkisimme melkoisen vallankumouksen.

      Arvelen kyllä Suomen poliittisen johdon myös tiedostavan tosiasiat, mikä tekee heistä suoraan sanottuna rikollisia. He myös tietävät tämän ja siksi eivät voi sallia totuuden tulemista esiin. Se olisi myös heidän loppunsa.

      1. Useat historioitsijat pitävät Krimin sotaa ryssävihan alkulähteenä..

        ”Venäjää ja sen edeltäjää Neuvostoliittoa on demonisoitu jo sieltä lokakuun vallankumouksen vuosista lähtien.”

  9. Sanna Marinin puheille on helppo naureskella mutta niin ei pidä tehdä. Marinin puheet nimittäin tuskin ovat kehittyneet hänen korviensa välissä vaan hän toimii viestintuojana. Sylttytehdas sijaitsee Lontoossa jossa todellakin suunnitellaan sotaa Venäjän kanssa, eikä vain suunnitella vaan jo käydään. Vaikka Ukrainan sota syttyi Yhdysvaltojen tulitikuista sen ohjailun vastuu siirtyi Britanniaan. Zelensky on brittiohjauksen puhdas aikaansaannos.

    Vallankumous jota Venäjälle halutaan, saattaa jossain muodossa tullakin. Mutta jos se tulee, se tulee täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mistä haaveillaan. Kovempi linja odottaa ja silloin ”eturintamavaltioiden” asema ei ole kadehdittava.

    Marin työskentelee vapaana olevalle sotarikolliselle, Tony Blairille. Britanniassa on lakimääräys siitä kuinka kansalainenkin saa pidättää rikollisen jos sellaisen lähelle sattuu pääsemään. Kun Tony Blair seurueineen oli tekemässä tilausta hienostoravintolassa eräs tarjoilija tuli pöydän viereen ja ilmoitti soittaneensa poliisit jotka ovat tulossa pidättämään Blairin. Niin myös kävi mutta kuten odottaa sopii toimet lässähtivät ja Blair pääsi jatkamaan pakomatkaansa oikeudelta. Päivällinen jäi kuitenkin saamatta.

    1. ”Sylttytehdas sijaitsee Lontoossa jossa todellakin suunnitellaan sotaa Venäjän kanssa, eikä vain suunnitella vaan jo käydään. ”

      Näin on! Katselin aamulla ”Military Summary”-lähetystä, jossa kerrottiin brittihävittäjän ampuneen Romanian ilmatilasta Ukrainan ilmatilassa lentäneen droonin…

    2. Kun puhutaan Britanniasta tai suureellisesti Yhdistyneestä Kuningaskunnasta, ei tule unohtaa sitä, että se oli edelleen jatkuvan anglosaksisen imperiumin alku. UK kolonialisoi myös nykyista maailman johtavaa imperialistista valtiota Yhdysvaltoja aina 1700-luvun lopulle asti.

      Jos mittarina käytetään tapettuja alustamaiden tai muiden valtioiden ihmisiä, niin UK on edelleen paljon edellä Yhdysvaltoja pahanteossa. Iso-Britannian hirmuvalta tappoi pelkästään intialaisia n. 90 miljoonaa. USA ei ole vielä päässyt lähellekään tuota ”saavutusta” (vaikka yritys onkin edelleen kova).

      https://spektaakkeliyhteiskunta.wordpress.com/2019/08/04/mita-brittilaiset-tekivat-intialle/

      Mutta kaikki imperiumit kukistuvat aikanaan. Nyt vuorossa on USA. UK menetti maailmanvaltansa 1900-luvulle tultaessa ja lopullisesti II maailmansodan jäälkeen. Tänään se on pelkästään tavallinen keskikokoinen Eurooppalainen valtio. Kaikki muut tietävät sen paitsi britit itse, joista turhan moni kuvittelee edelleen olevansa maailmanlaajuisen imperiumin kansalainen. Briteille käy ”hönösti”, jos aloittavat sodan Venäjän kanssa. Maltillisen Putinin aikana sitä tuskin tapahtuu. Britit saavat siis kiittää Putinia rauhasta samoin kuin suomalaiset.

      Jos Venäjällä vaihtuisi valta, niin se voisi tapahtua vain agressiivisempaan suuntaan. Jo nyt Putinin hallintoa arvostellaan Venäjällä lepsuilusta Ukrainan, EU:n ja Naton suhteen. Ristikää kätenne kaikki eurostoliittolaiset, että niin ei tapahdu. Se olisi mm. Suomen loppu.

  10. Olen aikaisemminkin maininnut siitä asiasta, että naiset ajattelevat ja puhuvat tunteijensa kautta. Suomen poliittisessa kentässä on useita naisia, jotka paasaavat samoista asioista samalla tavalla. Mistä se johtuu, en tiedä. Puoluekentällä ei näytä ole merkitystä, Sanna Marin, Li Andersson, Suvi-Anne Siimes, ja Jussi Saramo, joka on Li Anderssonin halipoika. Muissakin puolueissa on näitä aivottomia naisia. Muistakaa seuraavissa vaaleissa: Äänestäkää vain ja ainoastaan MIESTÄ.

    1. ”Suomen poliittisessa kentässä on useita naisia, jotka paasaavat samoista asioista samalla tavalla. Mistä se johtuu, en tiedä.”

      Samaa ihmattelen minäkin. Lisäisin listaan ministeri (!) Valtosen ja Komissaari Virkkusen…

    2. Ei mitään naisia vastaan, mutta minullekin tuli mieleen Laakson artikkelia lukiessani, että naisista ei oikein ole johtajiksi, koska tunteet ohjaavat heitä aivan liikaa. Tietysti on poikkeuksia, mutta jos yleistetään, niin mieluiten miehiä johtopaikoille.

      1. Kuten olen ennenkin tänne kirjoittanut, naisten aivoissa on paksumpi aivokurkiainen, joka huolehtii viestiliikenteestä aivopuoliskojen kesken. Heidän aivoissaan informaatio liikkuu siis aivopuoliskosta toiseen suuremmalla volyymilla kuin miesten. Miehillä aivojen koko on isompi.

        Aivokurkiaisen paksuuden takia naisen päätöksentekoon vasemmassa rationaalissa aviopuoliskossa sekoittuu enemmän informaatiota oikeasta ”tunneaivopuoliskosta” kuin miehillä. Tämä on tietysti joissakin tilanteissa hyväkin asia, mutta se myös hidastaa päätöksentekoa, jonka joskus pitää olla salamannopeaa, esim. puolustauduttaessa.

        Miesten on helpompi keskittyä päämäärätietoisesti yhteen asiaan ja kehittää yhtä ajatusta. (Toki on olemassa myös ”miesaivoisia” naisia, ja ”naisaivoisia” miehiä.) Ruotsalaisprofessori Markus Heilig on tästä sukupuolten aivojen välisestä erosta kirjoittanut.

        Oikean aivopuoliskon välittämää informaatiota ovat esimerkiksi intuitio ja tunteet. Tämän sodan mediakäsittelyssä näkyy selvästi se, että tunteita nostattamalla on saatu rationaali ajattelu ja harkinta hukutettua. Kriittiselle epäilylle ei jää enää tilaa, kun tunteet alkavat hyökyä.

        Tällainen tunteita herättävä asia oli esim. Butchan murhat. Useimmat ihmiset uskovat venäläisten sotilaiden ne tehneen, ja se on viitoittanut heidän suhtautumistaan Venäjään siitä alkaen. Butcha on Ukrainan hallinnon onnistunein provokaatio, ja se tapahtui sodan alkuvaiheessa, kun tulokselliselta vaikuttavia neuvotteluja vielä käytiin Istanbulissa keväällä 2022.

        Tässä sopimusluonnoksessa, jonka Boris Johnson tunnetusti kävi Ukrainassa torppaamassa, Ukraina olisi julistautunut pysyvästi neutraaliksi ydinaseettomaksi valtioksi. Luonnoksessa osapuolet lupautuivat jopa Krimin suhteen hakemaan rauhanomaista ratkaisua 15 vuoden kuluessa. Läntinen Venäjä-tutkija Sergei Radtshenko sanoo haastattelussaan v. 2024, että maat olivat tuolloin valmiita suurempiin kompromisseihin kuin on tiedettykään.

        1. ”Heidän aivoissaan informaatio liikkuu siis aivopuoliskosta toiseen suuremmalla volyymilla kuin miesten.”

          Tätähän voisi luonnehtia vaikkapa vertaamalla monikaistaista moottoritietä ja lehmipolkua toisiinsa. Tai vastaavasti 64 bittisen tietoväylän kaistaa 32 bittisen vastaavaan.

          Tällä perusteella naisilla pitäisi olla suurtempi kyky lateraaliseen ajatteluun, josta Edward de Bono on puhunut ja kirjoittanut. Syvää kunnioitusta naisia kohtaan tuntien on kuitenkin valitettavasti todettava, että Sanna Marinin, ja eräiden muiden tässä artikkeliyhteydessä mainittujen naisyksilöiden osalta tämä ominaisuus ja resurssi ei toimi sille luontaisella tavalla, vaan valtaväylällä on jonkinlainen ”kuristin” tai pullonkaula joka rajoittaa tajunnan virtaa. Tästä johtuen he kulkevat tästä syntymälahjanaan saamasta ominaisuudestaan huolimatta pitkin lehmipolkua ilman tarvittavaa analyyttistä kykyä.

          1. Päästäkseen ”Sanna Mariniksi” pitää olla miehempi kuin mies toisin sanoen poikkeuksellisen agressiivinen ja macho yksilö.

    3. Jossakin vaiheessa maailmanhistoriaa afrikkalainen suuri Kongo-joki jakoi simpanssiyhteisön (simpanssin edeltäjät) kahtia. Pohjoispuolelle jäivät simpanssit ja eteläpuolelle bonobot. Näitä pidetään nyt eri lajeina.

      Tähän mies- vai naisvalta aiheeseen liittyen on mielenkiintoista verrata näitä eläinyhteisöjä keskenään. Asian nopeuttamiseksi käytin hyväkseni tukiäly ChatGPT:tä. Kas näin se kertoi:

      Bonobot:

      -Ratkovat konflikteja usein läheisyydellä ja sosiaalisella käyttäytymisellä (esim. kosketus, leikki, jopa seksuaalinen käyttäytyminen jännitteiden purkamiseksi)
      -Ryhmissä on paljon yhteistyötä ja jakamista
      -Aggressio on harvinaisempaa ja yleensä lievempää
      -Vieraisiin yksilöihin suhtaudutaan usein uteliammin kuin vihamielisesti

      -Usein naarasjohtoisia tai ainakin tasapainoisempia
      -Naaraat muodostavat vahvoja liittoumia, jotka pitävät urokset kurissa
      -Vähemmän “alfa-uroksen” dominanssia

      Simpanssit:

      -Käyttävät enemmän voimaa, uhkailua ja väkivaltaa konfliktien ratkaisuun
      -Muodostavat liittoumia vallan saavuttamiseksi
      -Tunnetaan jopa järjestäytyneistä “sodista” toisia simpanssiryhmiä vastaan
      -Vieraita kohtaan ollaan usein epäluuloisia tai aggressiivisia

      -Selkeä alfa-uros ja tiukka hierarkia
      -Urokset kilpailevat asemasta, joskus väkivaltaisesti
      -Sosiaalinen status vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuka saa ruokaa ja parittelumahdollisuuksia

      Simpanssit/Bonobot ovat ihmisen lähimpiä sukulaisia eläinkunnassa. Panee ajattelemaan. Jos olisin simpanssi tai bonobo kyllä minä ainakin mieluummin kuuluisin bonobo-yhteisöön kuin simpansseihin. Tuo toinen ryhmä muistuttaa ihan liikaa joitakin ihmisyhteisöjä.

  11. Ei näihin osaa sanoa enää oikein mitään. Marin kuten monet muut, tiedotusvälineet mukaan lukien, tekevät kansankiihotustaan ja kurjistuvan kansan huomio koetetaan kiinnittää pois kurjistumisestaan. Mitään sellaista sanomista ei tunnu olevan, mitä he itse tai joku muu ei jo lukemattomia kertoja olisi puhunut. Marinin opeilla, nimittäin tuo puhdasoppinen vaatimus pidättyä hyvistä suhteista myös Kiinaan ja ilmeisesti tilaisuuden tullen läksyttää sitä, joudumme varmasti umpikujaan. Kuitenkin tämä palturia puhuvien ja sitä levittävien luokka luo todellisuuden suurelle joukolle ihmisiä, jotka siihen uskovat. Sotaisa politiikka tarvitsee kansojen tuen. Siksi sota hyvinkin voi alkaa ja se on näiden ”sanna marinien” aikaansaannosta. Ja vielä on tuo vallankumouksen toivominen Venäjälle, mikä on erittäin epäsopivaa ja käsittääkseni perustava ongelma Venäjän ja lännen suhteissa. Kuinka Venäjä voisi olla asiallisissa suhteissa sellaisten läntisten poliitikkojen ja muiden toimijoiden kanssa, jotka tuollaista vallankumousta toivovat ja/tai joidenka tietävät tuollaisia hankkeita edistäneen.

Vastaa