Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd) vaati haastattelussaan Euronewsissä keskiviikkona 22.4.2026 ”eurooppalaisen ydinasepelotteen” vahvistamista. Hän kehotti Euroopan unionia myös parantamaan omaa sotilaallista voimaansa. Marin ei myöskään sulkenut pois Venäjän ja Euroopan välistä laajempaa sotaa, vaan piti sitä mahdollisena.
Marin antoi jo maaliskuun alussa myös tukensa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ydinaseita koskevien lainsäädännöllisten rajoitusten poistamiselle Suomen lainsäädännöstä. Kun hallitus ilmoitti poistavansa lainsäädännöstä kaikki rajoitteet ydinaseiden tuomisesta Suomeen, kiirehti Marin yhtenä ensimmäisistä ilmoittamaan kannattavansa ydinasekiellon purkamista.
”Mielestäni on syytä tarkastella nykylainsäädäntöä, enkä pidä järkevänä sitä, että meillä on turhia esteitä”, sanoi Marin viitaten ydinenergialakiin, joka kieltää ydinaseiden tuonnin ja sijoittamisen Suomeen ja myös ydinaseiden kauttakulun.
Marin sai tukea puheilleen ydinaserajoitusten poistamisesta vasemmistoliiton entiseltä puheenjohtajalta Suvi-Anne Siimekseltä, joka ihmetteli nykyisen demarijohdon kielteistä linjausta ydinaserajoitusten purkuun.
Jo aikaisemmin, tämän vuoden helmikuussa puolalaismediassa haastateltu Marin kaipasi enemmän keskustelua eurooppalaisesta ydinaseesta. Hän viittasi myös siihen, että Euroopan on pakko kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Marin samalla linjalla jo Suomen hakiessa Nato-jäsenyyttä
Monilta Marinia nyt arvostelleilta poliitikoilta tuntuu kokonaan unohtuneen, että Marin esitti kielteisen kantansa ydinaserajoituksiin jo Suomen hakiessa Nato-jäsenyyttä. Silloinen pääministeri oli sitä mieltä, ettei Suomella ole syytä panna minkäänlaisia ydinaseita koskevia ennakkoehtoja tai rajoitteita Nato-jäsenyydelle.
Marin esitti kantansa esimerkiksi Kauppalehdessä 3.4.2022 eli jo aivan Nato-prosessin alussa. Myöhemmin demaripääministeri toisti kantansa mm. pohjoismaiden pääministerikokouksen yhteydessä saman vuoden marraskuussa yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin kanssa.
Marin totesi Helsingin Sanomien (1.11.2022) mukaan, ettei Suomi aio asettaa mitään ennakkoehtoja Nato-jäsenyydelleen, ei myöskään ydinaseisiin liittyen. ”Olemme päättäneet, että emme halua sulkea mitään ovia tulevaisuudessa, teemme päätökset, jotka tuntuvat oikeilta”, lisäsi Marin vastatessaan toimittajan kysymykseen ydinaseista.
Kansan Uutisissa vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski kummasteli samana päivänä pääministerin puheita ja sanoi, ettei hän ymmärrä tällaista kantaa. Lohikosken mielestä Suomen pitäisi tehdä yksiselitteinen linjaus, että ydinaseet kieltävä laki pysyy voimassa jatkossakin.
Hallitus hyväksyi Marinin linjauksen yksimielisesti
Ainakin osa vuonna 2022 eduskunnassa Nato-jäsenyyttä kannattaneista Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajista näyttää unohtuneen myös se, että he itsekin hyväksyivät presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Marinin ehdotuksen, että Suomen pitää liittyä Naton jäseneksi ilman minkäänlaisia ydinaseisiin liittyviä ehtoja.
Nato-jäsenyyttä kannattaneet kansanedustajat antoivat tukensa Niinistön ja Marinin linjaukselle, että Suomi liittyy Natoon ehdoitta ja ilman minkäänlaisia varaumia.
Marinin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan kuuluneilla Sdp:n, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen ministereillä on tietenkin erityinen vastuu, koska he hyväksyivät yksimielisesti presidentin ja pääministerin linjauksen.
Eduskunnan äänestyksessä, joka koski Nato-jäsenyyden hakemista, vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi esitti päätökseen liitettäväksi ydinaseita koskevan varauman, mutta hän ei saanut edes kaikkien oman ryhmänsä kansanedustajien tukea muista puhumattakaan.
Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja kansanedustaja Jussi Saramo äänestivät Nato-jäsenyyden puolesta, mutta jättivät kokonaan äänestämättä ydinaseita koskeneesta varaumasta.
Nato-jäsenyyttä kannattavat kansanedustajat eivät pitäneet myöskään huolta siitä, että päätökseen liitettäisiin takeet ydinaserajoitusten säilymiselle suomalaisessa lainsäädännössä. Voi vain arvailla, mistä tämä johtui. Osin varmastikin silloisesta Nato-huumasta, osin myös osaamattomuudesta ja kokemattomuudesta.
Marin povaa Venäjän hyökkäystä Euroopan mantereelle
Marin povasi viime viikkoisessa Euronewsin haastattelussa myös Venäjän hyökkäystä Euroopan mantereelle. ”Myös meidän on valmistauduttava ja siihen me tarvitsemme Ukrainaa”, totesi Marin korostaen sitä, että Ukrainalla on ”suurin ja toimivin armeija, jolla on kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä”.
”Ilman Ukrainaa olemme haavoittuvaisia. Meidän on opittava samat asiat kuin he”. Marinin mukaan Venäjä valmistautuu nyt ”paljon suurempaan sotaan” modernisoimalla armeijaansa.
Samana päivänä Marinia haastateltiin europarlamentissa, jossa hän varoitti myös Kiinasta. Hän ilmaisi huolensa siitä, että Euroopan maat ovat yhä liian riippuvaisia autoritaarisista valtioista.
Useat maat ovat Marinin mukaan kääntyneet Kiinaan teknologian, kaupan ja energian suhteen. Luulisi, että olisimme oppineet olemaan valitsematta polkuja, joihin liittyy mahdollisia kriittisiä riskejä tulevaisuudessa, hän sanoi.
Entisen pääministerin puoluetoveri Maria Guzenina ei malttanut keskustelussa olla kehumatta Marinin toimia Suomen liittämisessä Natoon. Hänen mukaansa Marinia saa kiittää siitä, että Suomi päätti liittyä nopeasti Natoon. ”En usko, että suomalaiset olisivat asettuneet niiden päätösten taakse ilman sinun johtajuuttasi”, sanoi Guzenina.
Marin on pelotellut Venäjän hyökkäyksellä aikaisemminkin
Ei ole ensimmäinen kerta, että Marin pelottelee muita maita Venäjän hyökkäyksellä. Helmikuussa 2025 Marin oli puhujana Tukholmassa, jossa hän luetteli maita, joihin Venäjä hyökkäisi seuraavaksi.
Marin ei uskonut, että Suomi olisi ”ensimmäisenä listalla”, mutta ei sulkenut sitäkään pois. Tukholman tilaisuudessa keskusteltiin Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta. ”Meillä on sota Euroopassa, ja mielestäni me olemme kaikki osa sitä”.
Marinin mielikuvituksella ei ole rajaa. Hän povasi ”vallankumousta” myös Venäjälle. ”Uskon, että muutos Venäjällä on mahdollinen. Jos Putin häviää Ukrainassa, aukeaa momentum vallankumoukselle. Venäjällä häviön hetki on mahdollisuus vallankumoukselle”, sanoi Marin samassa tilaisuudessa.
Hän harmitteli Tukholmassa myös sitä, ettei Eurooppa ole satsannut enemmän puolustukseen ja toivoi kehityksen johtavan myös Euroopan maissa suurempaan asevarusteluun.
Helmikuussa 2025 Marin oli haastateltavana myös toisessa tapaamisessa, tällä kertaa Lontoossa. Marin arvioi Venäjän jatkavan hyökkäyksiä. Kohteena olisi seuraavaksi Moldova, Länsi-Balkan ja ”ehkä jopa Nato-maat”.
Toukokuussa 2024 Marin totesi Puolassa, että jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa, ”näemme sotia kymmeniä vuosia eteenpäin”.
Vielä joulukuussa vuonna 2023 Marin oli sitä mieltä, ettei Venäjä hyökkää Nato-maihin. ”Ainoa raja, jota Venäjä ei ylitä, on Naton raja, ja siksi Suomi on Natossa”.
”Olemme voittaneet Venäjän sodassa”
Kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky vieraili huhtikuussa 2022 Suomessa ja puhui eduskunnassa, pääministeri Marin kertoi Suomella olevan oma historia Venäjän kanssa.
”Olemme olleet Venäjän kanssa sodassa ja voittaneet. Ja olen aivan varma siitä, että Ukraina(kin) tulee sodan voittamaan. Sydämissämme Ukraina on jo voittanut”, sanoi pääministeri. Ukraina voittaa sodan Venäjää vastaan ”kuten Suomi aikoinaan teki”, sanoi Marin.
Zelensky pyysi puheessaan lisää aseellista tukea ja voimakkaampia pakotteita Venäjää vastaan. Zelensky kehotti Eurooppaa myös irtautumaan nopeammin venäläisestä energiasta.
”
Tulemme irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta niin nopeasti kuin mahdollista”, lupasi Marin ja totesi Suomen tukeneen myös ”erittäin voimakkaita sanktioita ja pakotteita. ”Olemme valmiita ottamaan kaikki pakotteet mukaan tähän rintamaan”.
Marinin mukaan Suomi on valmis tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin sotaa käydään ja myöhemmin myös maan jälleenrakentamisessa.
Marin on vuoden 2023 syksystä alkaen työskennellyt strategisena neuvonantajaa Britannian entisen pääministerin Tony Blairin johtamassa konsulttiyrityksessä.
Blair sai pääministerinä kyseenalaista kuuluisuutta ollessaan keskeinen arkkitehti Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa hyökkäyksen valmistelussa ja toteutuksessa Irakiin maaliskuussa 2003.
Kumpikaan ei ole joutunut tuomiolle sotarikoksista.
Kuva: Fanni Uusitalo/VN, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 2.0