Kolumnit

SUOMEN VENÄJÄVIHA ”HÖLYNPÖLYÄ”

On turha kuvitelma, että median propaganda ei olisi kyennyt aivopesemään sivistyneistöä.

Mauno Saari / 31.5.2024
Mauno Saari

Moskovassa on avattu kadun varsille näyttely suomalaisesta russofobiasta. Helsingin Sanomat uutisoi ”propagandanäyttelyn” isosti ja kertoi jo otsikossa, että se ”jakoi mielipiteitä”.

Itse uutisessa jakautumista ei huomaa. HS-toimittaja oli löytänyt vain kaksi haastateltavaa, joista ”pr-alalla työskentelevä Gennadi” sanoi, että näyttely on ”hölynpölyä” ja ”häpeä”.

”Gennadin” mukaan ”tämä on vain kateutta Suomea ja Ruotsia kohtaan – kaikkia kehittyneitä, normaaleja maita kohtaan, joissa kaikki on inhimillisesti”.

Toinen, nimetön, haastateltava sanoi vain, että Suomi kuuluu yhä Venäjään. 

Odotan nyt HS:n pääkirjoitusta tai kolumnia, jossa todistetaan ”Gennadin” mielipide oikeaksi. Eihän Suomen median – erityisesti Sanoman lehtien ja Yleisradion – vuosia jatkunut raivoisa Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin mustamaalaus suinkaan ole muuta kuin hyvää journalismia!

***

Venäjän sotahistoriallisen seuran järjestämän katunäyttelyn otsikko on ”Suomalaisen russofobian vaiheet”. Näyttely on sijoitettu kolmeen eri paikkaan Moskovassa. Yksi niistä on vastapäätä Suomen suurlähetystöä, laajin Gogolin puistokadulla.

En osaa sanoa, miten meillä kiistetään näyttelyn väite, että Suomi oli Ruotsin vallan aikaan kurjassa kunnossa ja vaurastui vasta saatuaan laajan autonomian Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana.

Entä miten todistetaan pelkäksi propagandaksi näyttelyssä kerrottu ”Venäjä-vihan juurruttaminen” suomalaisiin 1920–1930-luvuilla? Se saattaa tuottaa päänvaivaa, koska ”Vihan veljien” ja sen saarnaaman ryssävihan kyllästämien järjestöjen toiminta ja Suur-Suomi-hurmio on hyvin dokumentoitu.

Tai miten kumotaan näyttelyn viesti, että nykyinen Nato-Suomi on kiittämätön kaikesta siitä hyvästä, mitä se on saanut yhteydestään Venäjä-Neuvostoliitto-Venäjään? 

Joko on tullut kumotuksi käsitys, että viime sotien jälkeinen rauhan kausi loi pohjan meidän hyvinvointiyhteiskunnallemme, jota nyt puretaan, sen jälkeen, kun suhteet itänaapuriin on katkaistu?

Kun Suomen eduskunta pian hyväksyy DCA-sopimukseen Yhdysvaltain kanssa ja tarjoaa USA:lle 15 sotilasaluetta sekä sen sotajoukoille aseineen vapaan pääsyn alueellemme, onko tosiasioiden vastaista propagandaa se Moskovan käsitys, että olemme ”epäystävällinen” maa Venäjää kohtaan?

***

Julkaisimme muutama päivä sitten eversti Douglas Macgregorin ruotsalaismedialle antaman haastattelun, jossa hän arvioi DCA-sopimusta antautumiseksi. Samoihin aikoihin Macgregor sanoi Andrew Napolitalon videohaastattelussa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ja DCA:sta päättäneitä kaheleiksi tai hulluiksi (”fools”).

Monessa Ukrainan sodan ennustuksissaan oikeaan osuneen everstin mukaan puheet Naton tai Yhdysvaltojen tuomasta turvasta ovat ”illuusio”. Todellisuudessa Nato on vain pian katoava fasadi, kulissi jonka takana on tyhjyys.

***

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin lietsoivat puheillaan ja teoillaan liekkeihin Venäjään kohdistuvan vihan ja pelon. Uusi presidenttimme jatkaa edeltäjänsä työtä Yhdysvaltain tavoitteita edistäen. 

Mediapooli on tukenut pitkää projektia ja paimentanut suuren osan kansasta Venäjää pelkäävien ja vihaavien aitaukseen. 

Puhuin äskettäin sivistyneen, akateemisesti koulutetun tuttavanani kanssa huomatakseni median työn onnistuneen. Hänen maailmankuvansa osoittautui tiiviiksi: Yhdysvallat hyvä, Venäjä paha.

Sitten tapasin pitkäaikaisen ystäväni, kokeneen journalistin ja kirjailijan. Kysyin, mitä hän nyt kirjoittaa. – Teen mitä tahansa, kunhan se ei sisällä mitään myönteistä Putinille.

On turha kuvitelma, että median propaganda ei olisi kyennyt aivopesemään sivistyneistöä. Tietysti tulee mieleen kysyä, onko käsitys Suomen sivistyneistöstä vain harha.

Missä on sodanvastainen liike? Missä suoraan puhujat kertomassa, että nämä meidän johtajamme ovat harhaanjohtajia? 

***

Minun mielestäni Suomi on itse rakentamassaan ansassa, josta ei ole ulospääsyä. Ei näiden poliitikkojen, ei tämän hulluuden aikana.

Tags: , , ,

20 kommenttia julkaisuun “SUOMEN VENÄJÄVIHA ”HÖLYNPÖLYÄ””

  2. Assosiaatioita otsikosta : Suomen ulkopolitiikka on hölynpölyä. Suomen eduskunnan istunnot ovat hölynpölyä. Suomen hallituksen toiminta on hölynpölyä. Suomen talouspolitiikka on hölynpölyä. Suomen presidentti-instituutio on hölynpölyä. Suomen sisäpolitiikka on hölynpölyä. Suomen median sisältö on hölynpölyä. Suomen puolueet ovat tehneet Suomesta hölynpölyä.

  3. Yliopistoja pidetään jonkunlaisina sivistyksen kehtoina ja linnakkeina. Hiljaista on ollut sillä suunnalla. Ei kannanottoja koronamyrkyistä, ei ukrainan sodasta, ei Gazasta, ei mediapoolista, ei oikeastaan mistään. Onko ne peloteltu hiljaisiksi?

    1. Mauno kirjoitti: ”Sitten tapasin pitkäaikaisen ystäväni, kokeneen journalistin ja kirjailijan. Kysyin, mitä hän nyt kirjoittaa. – Teen mitä tahansa, kunhan se ei sisällä mitään myönteistä Putinille.”
      Onko myös kirjailija pelotettu ”hiljaiseksi? Ei.
      Kyseessä on sisäinen talouspakote. Ne, joilla on menetettävää taloudellisesti ja mainellisesti eivät halua olla aidosti avoimia ja rehellisiä . Osa ei tunnista asiaa edes itselle. Toiset tekevät Venäjän pelolla bisnestä. Ne, jotka pyrkivät totuuteen leimataan ”putinistiksi”, ”trampistiksi” jne. jne. Olisiko Maunulla aikaa analyysiin, miten ja miksi koko maailmassa journalismi muuttui nöyrästi renkistä ”Figaroksi”?

      Epärehellinen journalismi muistuttaa Figaroa tietyissä piirteissä:

      1. **Oveluus ja nokkeluus**: Kuten Figaro, epärehelliset journalistit käyttävät älyään ja kekseliäisyyttään saavuttaakseen omia tavoitteitaan, vaikka se vaatisi totuuden muuntelua tai vääristelyä.

      2. **Selviytyminen**: Figaro käyttää keinoja, jotka voivat olla moraalisesti kyseenalaisia, selviytyäkseen ja menestyäkseen. Samoin epärehellinen journalismi voi turvautua kyseenalaisiin keinoihin, kuten sensaatiohakuisiin otsikoihin tai valheellisiin tarinoihin, saadakseen lukijoita ja pysyäkseen kilpailussa.

      3. **Manipulaatio**: Molemmat käyttävät manipulaatiota saavuttaakseen haluamansa tuloksen. Figaro manipuloidaan tilanteita omaksi edukseen, kun taas epärehellinen journalismi voi manipuloida tietoa ja yleisöä, jotta se sopisi heidän tavoitteisiinsa.

      Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta on tärkeää huomata, että Figaro on usein kuvattu humoristisesti ja myötätuntoisesti, kun taas epärehellisen journalismin vaikutukset voivat olla vakavampia ja haitallisempia yhteiskunnalle.

      1. ”Ne, joilla on menetettävää taloudellisesti ja maineellisesti, eivät halua olla aidosti avoimia ja rehellisiä.”

        Siitähän tässä on pitkälle kysymys. Yleisestä mielipiteestä, joka on onnistuttu valhein, vääristelyin ja vaikenemalla luomaan Venäjää vihaavaksi ja Ukrainaa sympatisoivaksi. Ukrainaa ja varsinkin ukrainalaisia sopiikin sympatiseerata paitsi korruptoituneita kieroilijoita ja niitä natsihenkisiä ukrainalaisia, jotka suhtautuvat venäläisiin rasistisella vihalla. Myös Yhdysvaltoja ja hännystelijöitään Suomessa ihannoidaan, vaikka juuri ne ovat suurimpia – ehkä ainoita – syyllisiä kaikkeen ikävään, mitä Ukrainassa tapahtuu.

        Ne kansalaiset, jotka tietävät ja ymmärtävät Venäjästä, Ukrainan kriisistä tai geopolitiikasta, ovat melkein kaikki hiljaa juurikin suojellakseen omaa ja läheistensä mainetta sekä niiden taloudellista ja sosiaalista asemaa. Yleisellä mielipiteellä, joka on kerkeä leimaamaan toisinajattelijat, on valtava voima. Ja mikä myös dramaattisen surullista, poliitikkojen, ym. ”täytyy” myötäillä yleistä mielipidettä tullakseen valituiksi virkoihinsa.

        Mutta ei ole kysymys vain avoimuuden ja rehellisyyden puutteesta. Olen aika varma, että noin 90 % Venäjää ja Putinia vihaavista suomalaisista on rehellistä väkeä. He vihaavat sinisilmäisesti sen ”tiedon” pohjalta, jota heille päivittäin tarjoillaan tajuamatta ollenkaan, että heitä huijataan. Yksityiskohdissa, mutta erityisesti siinä mitä tulee Ukrainan kriisin kokonaisuuteen; sen syihin, taustoihin, siihen liittyvään geopolitiikkaan, jne.

        Venäjästä muutoinkin on valehdeltu suomalaisille jo vuosia ennen Ukrainan kriisin eskaloitumista. Kaikkien valheiden äiti on ollut se väite, että Venäjä olisi ollut sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle sotilaallinen uhka, tai ylipäänsä uhka. Nyt se voi sitä ollakin, kun Suomi on ensin antautunut kyseisen uhkan välineeksi Venäjää kohtaan.

  4. Ja mitä Ukrainan voitto tarkoittaisi? Krim Ukrainalle? Ja Itä-Ukraina, vaikka siellä venäläisväestö on enemmistönä? Miten heidän turvallisuutensa taattaisiin Ukrainan öykkäri-nationalistien käsissä? Eihän se onnistunut aiemminkaan. Paljon kuolonuhreja tuli sisällissodassa, josta länsi ei halua edes puhua.

    Ja minne Venäjä tunkisi Sevastopolin laivastonsa? Luopuisi Mustanmeren yhteyksistään, koska länsi niin haluaa? Ukrainan voitosta puhutaan tunteellisella tasolla, miettimättä käytännön realiteetteja.

    Ja Medvedevhän sanoi puheessaan pari kuukautta sitten, että jos EU ja NATO yhdistävät voimansa, Venäjä jää voimassa alakynteen eikä heillä ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää ydinasetta. Tätä pidettiin tietysti uhkailuna. Ja kun nyt Stoltenberg vaati Ukrainalle oikeutta iskeä Venäjän sisälle ja Venäjä varoitti sen seurauksista, Venäjää syytetään nyt uhkailusta. Vähän kuin vanhassa vitsissä pikkupoikien tappelusta, kun opettaja kysyy: Kumpi aloitti? – Tuo kun se löi takaisin.

  5. RUSSOFOBIA JA COVID-ROKOTUKSET
    Tunnetulla molekyyligeneetikolla, tohtori Michael Nehlsillä, on teoria, joka selittää sen, että miksi halllitukset pakottivat kovalla vimmalla kokeelliset mRNA-piikitykset väestölle. Hän on tutkinut geeniterapian mRNA-COVID-19-rokotteiden vaikutuksia aivoihin laajasti ja näkee, että juuri tapa, jolla nämä rokotteet vaikuttavat mieleemme, aivoihimme, sai hallitukset niin innokkaiksi puskemaan niitä väestölleen.
    Tohtori Nehls istui alas äskettäin Tucker Carlsonin kanssa keskustellakseen kirjastaan Indoktrinoidut Aivot, ja siitä, miten nämä mRNA-piikitykset vaikuttavat ihmisten mieleen. Hän selitti, kuinka sekä rokotteet että itse virus – joka on suunniteltu laboratoriossa, ovat elintärkeitä osia laajassa hyökkäyksessä ihmisaivoihin, joka pyrkii tukahduttamaan selkeään ja terveeseen mieleen liittyvän yksilöllisyyden.
    Uskon, että suomalaisten voimakas venäjäviha on osittain johtunut covid-rokotuksista, jotka tekevä aivot herkiksi massapropagandalle.

  6. Kaikkia sotia voi vastustaa periaatteesta ja vaikka vakaumuksen vuoksi, mutta joko päättäjämme itse tai ainakin harhautettu kansa uskoo Ukrainan ja ns. lännen olevan oikeuden puolella vääryyden puolella olevaa Venäjää vastaan. Oikeastihan asia on juurikin päinvastoin. Joku voisi paneutua asiaan ja laatia aiheesta perusteellisen artikkelin tai jopa kirjan.

    En silti usko, että ainakaan kaikki korkeimmat päättäjämme (ehkä Stubbia, Marinia, jne. lukuun ottamatta) olisivat yhtä harhassa kuin kansa, joka uskoo sellaisenaan kaiken, mitä valtamedia sille oksentaa. Jotkut päättäjistämme saattavat siis mielestäni edelleen oikeasti uskoa esimerkiksi että ns. Venäjän hyökkäys oli provosoimaton ja vailla asiallisia perusteita.

    Siitä, ettei kukaan virka mitään virallista narratiivia vastaan, on tehtävä sellainen johtopäätös, että totuudesta jotain tietävät eivät uskalla avata suutaan peläten oman asemansa ja maineensa menettämistä tai sitten he toimivat tai ovat hiljaa russofobisessa pahuudessaan vastoin totuutta ja oikeudenmukaisuutta.

    Mutta summa summarum, Suomessa vallitseva ryssäviha perustuu käsitykseni mukaan siihen, että tolkun kansalaiset on saatu uskomaan Venäjän olevan pahis ja Ukrainan + länsimaiden hyviksiä. Käsitys geopolitiikasta on olematonta, kaksinaismoralismi ahkerassa käytössä ja kun totuutta Ukrainan kriisin taustoista ei tiedetä tai muisteta, on lopputulos mikä on. Perimmältään kaiken taustana on kansan tietämättömyyden lisäksi rasistinen russofobia.

  7. Hs:n ja YLE:n Ukraina-Venäjä -uutisoinnissa kun kääntää sanotun päinvastoin niin tulos on useimmiten lähellä totuutta. Sama pätee vallanpitäjiemme sanomisiin. Tästä johtuu, ettei virallisen selityksen omaksuneiden kanssa ole mahdollista keskustella asiasta; jos puhutaan, puhutaan aivan eri asioista. Venäläis-vihalle on Suomalaisissa, se on sanottava, maaperä ollut hedelmällinen. Menneitä sotia on muisteltu vuosikymmeniä, kirjoitettu kirjoja ja tehty elokuvia ja tunne lienee vahva että täältä pesee ns. ’tosipaikan tullen’. Järjen, älyn tai sivistyksen kanssa tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä. Suomalaiset eivät myöskään näy tajuavan, että heidän edusmiehensä tekevät päätöksiä, jotka palvelevat vieraan valtion, erityisesti USA:n etuja suomalaisten edun kustannuksella. Kuin kirsikkana kakun päällä, meillä on presidenttinä toope joka eilen loihe lausumaan, ettei näe mitään riskiä siinä, että Ukrainan annetaan iskeä länsiaseilla Venäjän puolelle ja lisäsi aina vitsikkääseen tapaansa: ’ei muuta riskiä kuin että Ukraina saattaa voittaa.’ Itse ajattelen, että tavoite saattaa todennäköisimmin olla Venäjän provosoiminen sotaan.

  9. On jo vuosikausia pohjustettu maaperää sodalle. Rummutus jatkuu tauotta edelleen. A-studiossa esimerkiksi ei ole enää mitään keskustelua vaan yhden ja saman asian, Venäjän demonisoinnin, jankkaamista. Studiossa istuu yleensä neljä päätä, jotka nyökyttelevät toisilleen. Ei löydy äänen ääntä tämän hulluuden pysäyttämiseksi.

  10. HS-toimittaja taisi joutua tekemään kovasti töitä löytääkseen edes 2 henkilöä, joilla oli toivottuja mielipiteitä eli Venäjän vastainen tai sitten venäjämielinen mutta hörhö – ellei hänellä sitten ollut jo valmiiksi sopivat (maksetut) kontaktit.

    80-85% venäläisistä kannattaa Putinin hallinnon ulkopolitiikkaa ja toimia. Siitä voisi ”läntinen uskalikko” nopeasti päätellä, että oppositiossa on sentään 15-20%. Väärin! 10-15% äänistä/mielipiteistä menee Venäjän kommunistiselle puolueelle, joka on 100% Putinin ulkopolitiikan takana. Itse asiassa kommunistien suhtautuminen lännen kapitalistimaihin on vielä paljon jyrkempi kuin Yhtenäinen Venäjä-puolueen.

    Ulkopoliittiselle oppositiolle jää siis ehkä korkeintaa 5% kannatus. Eräs Venäjän liberaali länsimielinen puolue on jo vuosikymmenet ollut Jabloko. Eilen näin uutisen, jonka mukaan sen kannatuslukema on tällä hetkellä tasan 0%. Siitä vain yrittämään Putinin kaatamista.

  11. Tyhmemmät suomalaiset saattavat vieroksua ja jopa vihatakin venäläisiä. Useimmiten syynä on se, että ne eivät ole koskaan edes käyneet Venäjällä ja antaneet median aivopestä aivonsa. Sitten syynä voi olla suomalaisten ujous ja häpeä. Ei iljetä sanoa, että Venäjä ja venäläiset ovat ihan ok. Jos joku kysyy mielipidettä Ukrainasta ja tai Venäjästä, niin hävetään kertoa vaikka sympatia ja totuus olisi Venäjän puolella. Toki on meitä satunnaisia oman tien kulkijoita, joita media ei ole saanut aivopestyä eikä hävetä kertoa omaa mielipidettä.

    1. Enää ei jatkuvalla syötöllä muistutella suomalaisista huippuosaajista jotka paahtavat maailmanmarkkinoille huipputuotteita/innovaatioita jotka myyvät kuin häkä.Oppilaitoksista tulee ulos epäkuranttia ainesta.Liian moni kansasta uskoo iltapäivälehtiin ja ottaa niistä oman agendansa, pääministerikin loihe lausumaan kyselytunnilla ”en keksinyt muuta” kun mikki oli jäänyt päälle.Ulkomaille juostaan kuin koira isäntänsä luokse.Taitaa olla niin että suomesta ei ole itsenäiseksi kansaksi, kiire oli eu:n helmoihin kun olisi ollut oivallinen tilaisuus alkaa rakentamaan uutta ja menestyvää suomea.Eli ei tämä todellakaan hyvältä näytä, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

  12. Ovatko päättäjämme niin voimakkaan russofobian vallassa, että jos ja kun saavat tietoonsa esimerkiksi Ukrainan kriisin todellisia syitä ja taustoja, heissä laukeaa niin voimakas psykologinen torjuntamekanismi, että eivät ”pysty” ottamaan sitä vastaan. Totuus romahduttaisi heidän maailmankuvansa. Ei se silti vapauta heitä vastuusta. Ei murhaaja välty tuomiolta sillä perusteella, ettei olisi tiennyt tappamisen olevan kiellettyä.

    Käsitykseni mukaan ”hulluuden aika” Suomessa jatkuu vähintään niin kauan kun USA-Nato uhkaa Venäjää Suomesta käsin jopa sen olemassaoloa uhkaavalla tavalla. Toinen hulluuden aikaa ylläpitävä seikka on Venäjä-vastaisen vihapuheen jatkuminen valtiovallan suojeluksessa.

    Suomalainen eliitti (se sivistyneistö?) näyttäisi olevan niin johdateltavissa – ja suorastaan innoissaan harjoittamastaan ryssävihasta – että lienee turha odottaa sen oma-aloitteisesti pyrkivän pois hulluudestaan. Siihen tarvitaan sota tai geopoliittisten jännitteiden laukeaminen rauhanomaisesti. Jälkimmäinen voi toteutua, jos USA lopettaa intressiensä puolustamisen aggressiivisin keinoin (järjestämällä sotia ja vastakkainasetteluja vastustajikseen nimeämiensä tuhoamiseksi ja kilpailijoidensa painamiseksi).

  14. ”On turha kuvitelma, että median propaganda ei olisi kyennyt aivopesemään sivistyneistöä. Tietysti tulee mieleen kysyä, onko käsitys Suomen sivistyneistöstä vain harha.
    Missä on sodanvastainen liike? Missä suoraan puhujat kertomassa, että nämä meidän johtajamme ovat harhaanjohtajia? ”
    Samoja ajatuksia on ollut pitkään ja hyvin surullisena on todettava, että ns. järkevinä pitämäni ihmiset ovat sairastuneet russofobiaan, joka poistaa sen järjen käytön mahdollisuuden.
    Toinen asia, mikä huolettaa on tämä kamala uho, jopa maatamme johtavilta tahoilta. He ovat todellisia harhaanjohtajia! Millä resursseilla he uhoavat?
    Lopullinen itsenäisyyden menetys koittaa, kun DCA-sopimus astuu voimaan.

Vastaa