Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov Naapuriseuran tapahtumassa

Venäjän ja Suomen kahdenvälisten suhteiden tilanne on edelleen valitettava ja on ikävä kyllä vain pahenemassa, totesi Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov Naapuriseuran tilaisuudessa, joka järjestettiin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa ennen juhannusta.

”Kaikki kontaktit ja yhteydet on katkaistu kaikkiin suuntiin. Luojan kiitos, diplomaattisuhteet ja viranomaisyhteydet ovat sentään olemassa suurlähetystöjen ja ulkoministeriöiden kautta. Se, missä määrin nykyinen tilanne on Suomen etujen mukainen, on teidän, tämän maan kansalaisten, päätettävä”, sanoi suurlähettiläs.

Kuznetsov piti valitettavana myös sitä, että Suomen nykyisellä ulkopoliittisella johdolla on Euroopan unionissa ja Natossa tiukin kanta monissa vastakkainasettelua Venäjään koskevissa kysymyksissä.

”Helsinki asettuu usein pikemminkin Baltian maiden ja Puolan linjalle kuin Pohjoismaiden linjalle”, sanoi suurlähettiläs.

”Suomesta tulossa Naton itäisen keskustan etuvartioasema”

Suurlähettiläs totesi Venäjän näkevän, että suomalaiset poliitikot yrittävät sitkeästi tehdä Suomesta Naton itäisen sivustan etuvartioaseman mahdollisimman lyhyessä ajassa.

”Huomioimme suunnitelmat Naton esikuntarakenteiden sijoittamisesta Suomeen, Suomen aktiivisen osallistumisen Nato-harjoituksiin ja keskustelun mahdollisuudesta kuljettaa niin sanotusti ”tarpeen tullen” ulkomaisia ydinaseita Suomen maaperän kautta. Otamme huomioon amerikkalaisten sotilaskohteiden ja sotilasyksikköjen mahdollisen sijoittamisen Suomeen.”

Venäjä on suurlähettilään mukaan ryhtynyt näistä syistä myös vastatoimiin. ”Yksi niistä on Leningradin sotilaspiirin uudelleen perustaminen. Lisätoimiin, pääasiallisesti sotateknisiin, ryhdytään Suomen ja Ruotsin turvallisuudellemme aiheuttamien konkreettisten uhkien myötä.”

”Nato-jäsenyyttä  vaatineilla epäloogisia argumentteja”

Kuznetsov halusi katsauksessaan Venäjän ja Suomen suhteisiin myös palata pikaista Nato-jäsenyyttä vaatineiden argumenttien epäloogisuuteen.

”Kun sotilaallinen erikoisoperaatio Ukrainassa käynnistettiin, ilmoitettiin, että ”pitäisi pikaisesti piiloutua Naton ydinsateenvarjon alle”, koska Venäjä ei koskaan uskaltaisi hyökätä Naton jäsenmaahan. Nyt taas väitetään, että Ukrainan ei saa antaa hävitä, koska siinä tapauksessa Venäjä hyökkää sitten välittömästi Natoon.”

”En ymmärrä logiikkaa. Tärkeintä on siis pelottelu. Sekä paikalliset tiedotusvälineet, että niin sanotut ”asiantuntijat” ovat onnistuneet tässä varsin hyvin.”

Suurlähettiläs pahoitteli sitä, että suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri ja maan julkisen ja poliittisen keskustelun luonne on ikävä kyllä muuttunut.

”Noitavaino”, ”salaisten suunnitelmien” ja ”Kremlin vaikutusagenttien” etsintä mistä tahansa käsittämättömästä tilanteesta on arkipäiväistynyt, totesi Kuznetsov.

”Poliitikkoja, liikemiehiä, tutkijoita ja tavallisia kansalaisia ahdistellaan avoimesti. Kaikkia yhteyksiä Venäjään pidetään täällä nyt uhkana ja jopa maanpetoksena. Syytöksiä esitellään perusteetta ja valtavin määrin. Reaktio on välitön: yritykset menettävät yhteistyökumppaneita ja tilauksia, yliopistot lopettavat yhteistyön tutkijoiden kanssa.”

Venäjän suurlähettiläs sanoi olevansa täysin samaa mieltä Erkki Tuomiojan kanssa, joka jokin aika sitten ilmaisi huolensa siitä, että ”mccarthyismin” vainojen ilmapiiri on alkanut vallata Suomea.

”Tätä taustaa vasten kansalaisten pelottelukampanja Venäjältä tulevilla pahamaineisilla ”hybridiuhkilla” saa edelleen vauhtia. Vaaleihin sekaantuminen, välineellistetty maahanmuutto, sabotaasi – paikalliset asiantuntijat ja tarkkailijat ovat jo syyttäneet Venäjää mistä vaan ja piirtäneet mitä pelottavimpia uhkaskenaarioita”, totesi Kuznetsov.

Venäjän suurlähettiläs kysyi myös, onko mikään esitetyistä uhista käynyt toteen. ”Ei todellakaan mikään. Vaalit pidettiin ilman mitään merkkejä ulkopuolisesta vaikuttamisesta. Spekulaatioita ”hybridioperaatioista” ei koskaan vahvistettu. Väitetty ”sabotaasi” jäi hypoteettiseksi keksinnöksi.”

Merirajojen rutiinitoimenpiteestä nostatettiin hysteria

Yksi merkittävimmistä viimeaikaisista esimerkeistä on suurlähettilään mukaan hysteria, joka liittyi Venäjän suunnitelmiin tarkistaa Itämeren rannikkokohteiden maantieteellisiä koordinaatteja.

”Kyse on rutiinitoimenpiteestä tarkoituksena määrittää niiden saarten ja niemien sijainti, joiden välille vedetään niin sanotut perusviivat, joista Venäjän aluemeren rajat mitataan. Tämä työ on jatkunut jo useita vuosia”, totesi Kuznetsov.

Venäjän suurlähettiläs muistutti, että kansainvälisen oikeuden mukaan perusviivojen määrittäminen kuuluu kunkin maan toimivaltaan eikä edellytä mitään neuvotteluja. ”Myös Suomi itse määrää omat perusviivansa Itämerellä, eikä siitä ole kenelläkään mitään valittamista. Tämä toiminta ei koske eikä voi koskea valtioiden välisiä rajoja, jotka on vahvistettu aivan eri asiakirjoilla eli kahdenvälisillä rajasopimuksilla.”

Kuznetsovin mukaan tätä taustaa niin kutsuttujen Venäjä-asiantuntijoiden suomalaisessa mediassa käynnistämän hysteerisen kampanjan laajuus hämmästyttää.

”On tapana uskoa ammattilaisten tuntevan tosiasiat tai ainakin pyrkivän ymmärtämään niitä. Eikä ongelma ole edes se, että tajuamatta tässä tapauksessa asian sisältöä on alettu heti ja kovalla äänellä saarnata Venäjän uhasta.”

Suurlähettiläs totesi, että tällaiseen käytökseen olemme jo valitettavasti tottuneet. ”Vaarana on se, että nämä muka ”ekspertit” alkoivat vaatia Suomen valtionjohtoa melkeinpä julistamaan Venäjän hyökänneen, aloittamaan välittömästi neuvottelut Naton kanssa ja lähettämään suomalaisia sotalaivoja jonnekin ynnä muuta sellaista.”

Suomen ulkopoliittisella johdolla maltillinen kanta kohuun

”Suomen ulkopoliittisen johdon kunniaksi todettakoon että se ei taipunut näin räikeään kiristykseen, vaan yritti rauhoitella kansalaisia ja kehotti tutkimaan asiaa rauhassa”, totesi Venäjän suurlähettiläs.

Kuznetsov kuitenkin kysyi, mitä tapahtuu seuraavalla kerralla. ”Mitä nämä ekspertit vaativat seuraavaksi?”

Suurlähettiläs viittasi Naapuriseuran Sanomien päätoimittajan Mauno Saaren toteamukseen ”hullujen papukaijojen kuorosta” ja toivoi, etteivät vallan kahvassa olevat päättäjät vastaisuudessakaan ala kuunnella tosissaan tätä kuoroa.

”Olen vakuuttunut siitä, että mikäli nykyinen tilanne Venäjän ja Suomen välisissä suhteissa on jonkin tahon etu, niin ei ainakaan Venäjän ja Suomen kansan etu. Siksi on nyt tärkeämpää kuin koskaan, että kansalaiset saavat puolueettomia, kattavia ja rehellisiä arvioita tapahtumista, niiden syistä ja mahdollisista seurauksista. On välttämätöntä torjua disinformaation ja valheiden tulvaa.”

Venäjän suurlähettilään mukaan muun muassa Suomen ja Venäjän yhteinen vaikea historia on osoittanut, että meidän on naapureina pystyttävä ymmärtämään toisiamme. ”Ei ole suinkaan välttämätöntä noudattaa yhteisiä näkemyksiä ja olla kaikesta samaa mieltä. Mutta on elintärkeää pystyä kuuntelemaan ja kuulemaan toisiamme”, korosti Kuznetsov.

Lännen tavoitteena Venäjän strateginen tappio

Venäjän suurlähettiläs totesi, ettei maailman tilanne sitten edellisen tapaamisen ole kuluneen puolen vuoden aikana ole parantunut. Länsi jatkaa Kuznetsovin mukaan Ukrainan käyttämistä välineenä aiheuttaakseen Venäjälle strategisen tappion.

”Tavoitteena on hajottaa ja likvidoida Venäjä suvereenina valtiona.” Talouspakotteilla taas on suurlähettilään mukaan epävakauttava vaikutus koko maailmantalouteen. Myös Lähi-idän tilanne pysyy hälyttävänä.

Venäjän suurlähettiläs muistutti kuitenkin, että on myös myönteisiä trendejä.

”Moninapaisen maailmanjärjestyksen muotoutuminen ei ole helppo kehitys, mutta se on tasaiseen tahtiin vauhdittumassa. Maailmanlaajuisesti merkittäviä poliittisia päätöksiä tekeviä uusia keskuksia syntyy globaalin etelän ja idän valtioista. Nämä maat kannattavat oikeudenmukaisempaa järjestystä, joka perustuu valtioiden suvereeniin tasa-arvoon ja sivilisaatioiden monimuotoisuuteen”, totesi suurlähettiläs.

Siirtyminen uuteen maailmanjärjestykseen kestää Kuznetsovin mukaan kyllä kokonaisen historiallisen aikakauden eikä siitä tule helppoa. ”Yhdysvallat liittolaisineen eivät luovu yrityksistä pitää lipsahtavaa otetta maailman hegemoniasta ja hidastaa moninapaisuuden muodostumisen objektiivisia prosesseja. Ne käyttävät aseinaan sekä talouspakotteita ja kiristämistä rahoituksella että suoranaista voimaa.”

”Maailman enemmistö ei enää hyväksy sitä, että suppealla joukolla valtioita, vaikka ne ovatkin yhä voimakkaita ja taloudellisesti suhteellisen vauraita, olisi yksinoikeus määritellä niin sanottujen ”yleismaailmallisten arvojen” tulkintaa koko muulle maailmalle väittämänsä ”sääntöpohjaisen järjestyksen” kulissilla.”

Venäjän suurlähettiläs korosti enemmistön maailman kansakunnista kannattavan kuitenkin oikeudenmukaisempaa valtioiden suvereeniin tasa-arvoon ja etujen tasapainoon perustuvaa maailmanjärjestystä.

BRICS-maiden merkitys kasvaa

”On tärkeää tässä yhteydessä vahvistaa sellaisten valtioiden välisen kanssakäymisen rooleja, jotka kannattavat kollektiivisia lähestymistapoja kansainväliseen kehitykseen. Tällainen järjestö on muun muassa BRICS, jonka puheenjohtajana Venäjä tänä vuonna toimii”, sanoi Kuznetsov.

Venäjän suurlähettiläs sanoi Venäjän olevan vakuuttunut siitä, että BRICS-maiden rooli maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa tulee vain kasvamaan. ”Tätä vahvistaa se, että BRICS-maiden lukumäärä on jo nyt kymmenen. Ja noin 30 muuta valtiota on ilmaissut valmiutensa liittyä tavalla tai toisella järjestön monipuoliseen toimintaan.”

Kuznetsov totesi BRICS-maiden osuuden maailman pinta-alasta olevan nykyään 30 prosenttia, maailman väestöstä 45 prosenttia ja maailman tavaraviennistä noin neljännes. Bruttokansantuotteen osalta BRICS on jo ohittanut G7-maat.

”On mainittava, että Venäjän Nizhni Novgorodissa pidettiin ministeri Sergei Lavrovin isännöimä BRICS-maiden ulkoministerikokous. Siinä hyväksyttiin laaja yhteinen julkilausuma, joka kuvastaa BRICS-maiden lähestymistapoja ajankohtaisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Tähän asiakirjaan kannattaa tutustua. Se löytyy muun muassa suurlähetystömme verkkosivulta”, sanoi suurlähettiläs.

Kuznetsov muistutti Ukrainan olevan edelleen Euroopan ja koko maailman monimutkaisin ja kohtalokkain kysymys. ”Länsimaat Yhdysvaltojen johdolla eivät ole luopuneet pyrkimyksestä aiheuttaa Venäjälle niin sanotun ”strategisen tappion”. Yhä useammat, muun muassa lännessä, alkavat tosin ymmärtää, että se on turhaa.”

”Yhä useampi käsittää sen, että länsimaiden osallistuminen konfliktiin toimittamalla raskaita aseita ja lähettämällä sotilasasiantuntijoita Ukrainaan uhkaa laajentaa konfliktia arvaamattomine seurauksineen.”

”On tehostettava pyrkimyksiä ratkaista Ukrainan konflikti poliittisesti ja diplomaattisesti”

Venäjän suurlähettiläs totesi, että on alettu puhua tarpeesta tehostaa pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi poliittisesti ja diplomaattisesti. Hän muistutti myös, että Venäjä on koko konfliktin ajan ollut valmis neuvotteluihin eikä ole koskaan kieltäytynyt niistä.

”Meistä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikki keskustelut käydään rehellisesti ja vilpittömästi. Edellytämme, että Venäjän periaatteelliset lähestymistavat globaaliin ja alueelliseen turvallisuusrakenteeseen otetaan huomioon.”

Kuznetsov totesi länsimaiden olleen aktiivisesti mukana valmistelemassa Sveitsissä pidettävää, laajalti mainostettua ns. Ukrainan rauhankonferenssia ja yrittäneen houkutella sinne mahdollisimman suuren määrän osallistujia. Suurlähettiläs mainitsi Suomen presidentin Alexander Stubbin tehneen Zelenskyn pyynnöstä kovasti työtä houkutellakseen konferenssiin globaalin etelän maiden edustajia.

”Meidän on pakko todeta, että kyseinen konferenssi, jonka piti alun perin toimia keskustelufoorumina eri maiden rauhanaloitteista, näyttää itse asiassa pelkistyvän Ukrainan ainoana ratkaisuvaihtoehtona ehdottaman rauhan formulan toistamiseen.”

Kuznetsov muistutti formulassa olevan kolme asiaa: Venäjän antautuminen ja vetäytyminen vuoden 1991 rajoille, Venäjän johdon saattaaminen oikeuden eteen sekä korvausten saaminen Venäjältä. ”On aivan selvää, että tämä ”vaihtoehto” ei ole muuta kuin mahdoton ja ei hyväksyttävissä oleva uhkavaatimus Moskovalle.” 

”Venäjälle on turha yrittää puhua uhkavaatimuksilla”, Kuznetsov sanoi.

Suurlähettiläs mainitsi myös, että juuri kokousta edeltävinä päivinä tuli tietoa konferenssin asialistan huomattavasta supistamisesta ja päätöksestä jättää käsittelemättä Zelenskin rajuimpia vaatimuksia.

Kuznetsov muistutti, että muilta mailta on tullut ehdotuksia, jotka voivat luoda todellisen pohjan Ukrainan kriisin ratkaisemiselle, mutta jotka sekä Kiova että sen läntiset isännät hylkäsivät tuoreeltaan. ”Tarkoitan ensinnäkin Kiinan viime vuoden helmikuussa muotoilemaa 12 kohtaa.”

Suurlähettiläs totesi, että Kiinan mukaan on ensin ymmärrettävä kriisin perimmäinen syy ja luovuttava kylmän sodan mentaliteetista, jossa kaikkia kohdellaan vihollisina ja vastustajina.

”Meidän on selkeästi tunnustettava tarve etsiä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon turvallisuusetujen tasapaino ja varmistetaan turvallisuuden jakamattomuus. Tämä on täysin erilainen lähestymistapa, joka voi olla perusta Ukrainan kriisin poliittiselle ja diplomaattiselle sovulle”, sanoi Kuznetsov Kiinan ehdotuksesta.

Ukrainan kriisin ymmärtäminen vaatii paluuta lähihistoriaan

Venäjän suurlähettiläs piti välttämättömänä palata lähihistorian tarkasteluun, jotta voisimme ymmärtää Ukrainan kriisin alkuperän ja perimmäiset syyt.

Vaikka Varsovan liitto hajosi 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä avautui tasavertaiselle ja molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa, Natoa ei kuitenkaan alettu purkaa, muistutti Kuznetsov.

”Nykyään monet historioitsijat ja valtiotieteilijät pitävät tätä virheenä”, sanoi suurlähettiläs.

Päätöksen syynä oli Kuznetsovin mukaan Yhdysvaltojen halu säilyttää Nato Euroopan ja ennen kaikkea Saksan hallinnan välineenä. ”Tämän voimme tänään varmuudella sanoa”, totesi suurlähettiläs muistuttaen Saksan maaperällä olevan edelleen kymmeniä amerikkalaisia sotilastukikohtia. ”Jotta saksalaiset tottelisivat Washingtonin käskyjä.”

”Kun Yhdysvallat räjäytti Nord Stream -putkistot eliminoidakseen kilpailijan Euroopan

energiamarkkinoilta, saksalaiset pysyivät hiljaa ja ovat nyt valmiita maksamaan puolentoista ja jopa kaksinkertaisen hinnan amerikkalaisesta nesteytetystä maakaasusta.”

Kuznetsovin mukaan Yhdysvallat tarvitsi Natoa pitääkseen Eurooppaa hallinnassaan. ”Ja sitten alkoi Naton hillitön laajentuminen itään, vaikka 80-luvun lopulla meille luvattiin aivan muuta.”

Venäjän suurlähettiläs muistutti myös siitä, että 1990-luvulla amerikkalainen politiikan tutkija Francis Fukuyama julisti ”historian loppuneen”. ”Länsi päätti, että Venäjä oli nyt niin sanotusti lännen talutusnuorassa, ja että Venäjä on kokonaan luopunut suvereniteetistaan kansainvälisellä areenalla. Silloin välillämme ei ollut minkäänlaisia jännitteitä.”

”Ongelmat alkoivat 2000-luvun alussa kun Venäjä ryhtyi palauttamaan arvokkuuttaan ja vaatimaan oikeuttaan sille kuuluvaan paikkaan maailmassa. Venäjä ajoi tätä oikeuttaan yksinomaan tarjoamalla yhteistyötä ja oikeudenmukaisia sopimusesityksiä. Tästä on monta näyttöä.”

Kuznetsov sanoi Venäjän luoneen laajan yhteistyön Euroopan unionin kanssa. Ja huolimatta Naton yhä uusista Venäjän rajoja lähestyvistä laajentumisaalloista Venäjä pyrki luomaan vankan perustan yhteistoiminnalle Naton kanssa molemminpuolisesti hyväksyttävillä sopimuksilla. ”Mutta mihinkään millään tavalla toiminnanvapauttaan rajoittavaan Nato ei suostunut, usein myös Venäjän kansallisen turvallisuuden kustannuksella.”

Putinin vuoden 2007 varoitusta ei otettu vakavasti

Suurlähettiläs totesi presidentti Vladimir Putinin lähettäneen Münchenin konferenssissa vuonna 2007 läntisille yhteistyökumppaneille viestin siitä, ettei heidän tahtonsa sanella kaikille ja kaikesta tule onnistumaan, ja että maailma on paljon monimuotoisempi kuin länsimainen sivilisaatio. ”Varoitusta ei otettu vakavasti”, sanoi Kuznetsov.

”Emme kuitenkaan luopuneet toivosta päästä eroon vastakkainasettelusta, joka oli muuttumassa yhä uhkaavammaksi.”

Suurlähettiläs huomautti Venäjän ehdottaneen vuonna 2008 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemistä Euroopan turvallisuudesta. ”Ehdotuksemme ydin oli varsin selkeä. Sopimuksessa todettaisiin, ettei yksikään Etyjin alueen maa tai järjestö vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muiden maiden turvallisuuden kustannuksella.”

”Toisin sanoen turvallisuuden pitäisi olla jakamatonta ja tasa-arvoista kaikille. Ehdotuksemme hylättiin jyrkästi. Meille sanottiin, että oikeudellisia turvallisuustakuita saa muka myöntää vain Naton jäsenille.”

Kuznetsov muistutti myös Venäjän ehdottaneen vuonna 2010, ettei turvallisuussopimusta tehtäisi Etyjin puitteissa, vaan Venäjän ja Naton välillä. ”Tämäkin ehdotus hylättiin.”

”Sitten Kiovassa tapahtui perustuslain vastainen vallankaappaus vuonna 2014.”

Venäjän suurlähettiläs totesi Kiovan julistaneen Donbassin alueen terroristivyöhykkeeksi, kun Donbass ei halunnut alistua uudelle laittomalle hallinnolle. Kiova aloitti myös niin kutsutun terrorisminvastaisen operaation alueen väestön tuhoamiseksi. ”Venäjä tuli luonnollisesti Donbassin apuun”, sanoi Kuznetsov.

”Sitten solmittiin Minskin sopimukset, jotka olisivat todella voineet ratkaista konfliktin. Mutta kuten nyt on käynyt ilmi, Kiovassa tai lännessä ei ollut aikomustakaan noudattaa Minskin sopimuksia.”

Samoihin aikoihin Ukrainan armeijan aseistaminen pääsi Kuznetsovin mukaan vauhtiin. ”Jo kauan ennen kuin Venäjä aloitti sotilaallisen erikoisoperaation, Ukrainaan oli tullut länsimaisia sotilasneuvonantajia ja sotilaskouluttajia. Myös nykyaikaisia länsimaisia aseita alkoi virrata maahan.”

”Virallisesti ilmoitettiin myös, että Ukrainasta tulisi ennemmin tai myöhemmin Naton jäsen”, totesi Venäjän suurlähettiläs.

Amerikkalaiset alkoivat Kuznetsovin mukaan laatia suunnitelmia perustaa sotilastukikohtia Ukrainan alueelle, erityisesti Asovan meren rannikolle. ”Aivan kuten aikaisemmin ennen kuin Krimistä tuli taas osa Venäjää, amerikkalaiset suunnittelivat laivastotukikohtaa Sevastopoliin.”

Kuznetsov totesi Venäjän tehneen joulukuussa 2021 viimeisen yrityksen neuvotella lännen kanssa sovinnollisesti ja oikeudenmukaisesti.

”Ehdotimme kahden turvallisuussopimuksen tekemistä – toisen Yhdysvaltojen ja toisen Nato-maiden kanssa.”

Venäjä ehdotti sopimusluonnoksissa suurlähettilään mukaan muotoiluja siitä, miten Euroopan turvallisuus voidaan taata kaikkien maiden edut täysimääräisesti huomioon ottaen – sekä Venäjän, Ukrainan että Euroopan maiden edut.

”Tärkein asia oli se, ettei Ukrainasta pitäisi tulla minkään blokin jäsen.” Suurlähettiläs totesi Venäjän saaneen vastauksen, ettei se kuulu teille. ”Länsi hylkäsi ehdotuksemme.”

Samaan aikaan eli vuoden 2022 tammi-helmikuussa Ukraina ilmoitti aloittavansa B-suunnitelman täytäntöönpanon laajentaen Donbassin pommittamista.

”Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa sotilaallinen erikoisoperaatio. Tämän seurauksena meillä on nyt se tilanne, mikä on. On vain yksi ulospääsy – meidän on päästävä sopuun.”

Lännen sota Venäjää vastaan on epäonnistunut

Kuznetsovin piti selvänä, että lännen sota Venäjää vastaan on epäonnistunut. ”Sen todistaa myös Venäjän talouden tila.”

Suurlähettiläs kertoi, että tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän bruttokansantuote kasvoi 5,4 prosenttia verrattuna vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon. Bruttokansantuote kasvoi jo neljättä perättäistä vuosineljännestä. Teollisuustuotanto on lisääntynyt 5,6 prosenttia, kun taas vähittäiskaupan ja palveluiden liikevaihto kasvoi 9 prosenttia.

”Kaikki tämä vahvistaa sen, ettei länsimaiden pakotteilla saavuteta sen ilmoittamia tavoitteita ja pakotteet aiheuttavat suoraa ja vakavaa vahinkoa pakotteita tukeville maille”, totesi Kuznetsov.

Suurlähettiläs viittasi yhdysvaltalaisen politiikan tutkijan Mark Episkoposin todenneen hiljattain, että on suuri virhe sivuuttaa Venäjän reaktiot. Pakotteet ovat tehokkaita vain jos pakotteiden kohde on valmis muuttamaan käyttäytymistään, jotta rajoitukset poistettaisiin. Ja kun kohde on jo osoittanut, että se ei ole halukas muuttaa käyttäytymistään, pakotteiden jatkaminen on turhaa.

”Hyviä esimerkkejä ovat Kuuba tai Iran.”

Venäjän suurlähettilään mukaan länsimaiden tehottomien pakotteiden sitkeää ylläpitämistä on vaikea selittää rationaalisesti. ”Sen taustalla näemme yksinkertaisesti kyvyttömyyttä tunnustaa virheet, halukkuutta jatkaa vailla järkeä Washingtonin ohjeiden noudattamista, vaikka Euroopan johtajat itse asiassa tuhoavat USA:n kanssa kilpailevaa Euroopan taloutta.”

Kuznetsov muistutti EU:n harkitsevan parhaillaan venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin kieltämistä. ”Se johtaa vain energian uuteen hintakierteeseen eurooppalaisille kuluttajille”, totesi Venäjän suurlähettiläs.

                                                                 oooo

Venäjän federaation Suomen suurlähettiläs Pavel Kuznetsov piti katsauksensa Venäjän ja Suomen suhteisiin, kansainväliseen tilanteeseen ja Ukrainan konfliktin taustasyihin ja ratkaisuehdotuksiin Naapuriseuran tilaisuudessa 13.6.2024.