Kontula esitti DCA-sopimuksen hylkäämistä

Eduskunta hyväksyi pikavauhtia maanantaisessa täysistunnossaan Suomen ja Yhdysvaltain välisen DCA-nimellä kulkevan tukikohtasopimuksen. Sen myötä Suomi liittyy Yhdysvaltain maailmanlaajuiseen tukikohtaverkostoon.

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) esitti sopimuksen hylkäämistä, mutta hänen ehdotuksensa raukesi, koska ehdotusta ei kannatettu.

Ns. puolustusyhteistyösopimus antaa Yhdysvaltain asevoimien käyttöön eri puolilta Suomea 15 tukikohta-aluetta ja sallii amerikkalaissotilaiden vapaan maahantulon ilman passia ja viisumia. Yhdysvallat aikoo varastoida Suomeen myös raskasta aseistusta, asejärjestelmiä ja ammuksia.

Yhdysvallat lupaa kunnioittaa, mutta ei noudattaa Suomen lainsäädäntöä

”Puolustusyhteistyösopimuksen keskeinen periaate on, että Yhdysvaltojen joukot noudattavat Yhdysvaltojen lainsäädäntöä, mutta kunnioittavat Suomen lainsäädäntöä”, toteaa puolustusvaliokunta lausunnossaan.

Monet asiantuntijat ovat kiinnittäneet huoiota siihen, ettei Yhdysvallat ilmoita sopimuksen ainoassakaan kohdassa, että se on yksiselitteisesti valmis noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Yhdysvallat on valmis vain ”kunnioittamaan” Suomen lakeja.

Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) johtama ulkoasiainvaliokunta ei esitä Yhdysvalloille vaatimusta Suomen lainsäädännön noudattamisesta. 

Kiljunen piti ”hienona historiallisena saavutuksena” sitä, että ulkoasiainvaliokunta kykeni pitkien neuvottelujen jälkeen löytämään yhteisymmärryksen puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltain kanssa.

Kiljunen viittasi erotukseksi Ruotsiin ja Norjaan, joissa ”oli useampi puolue, jotka irrottautuivat tästä sopimusjärjestelystä, hyväksymästä sitä”. Kiljunen muistutti presidentti Sauli Niinistön todenneen, että tämä sopimus on itse asiassa operatiiviselta merkitykseltään suurempi kuin Nato-sopimus. 

Demarikansanedustaja väitti Yhdysvaltain kanssa solmitun sopimuksen olevan puolustussopimus. ”Tämän sopimuksen tehtävä on aivan samalla tavalla kuin Nato-jäsenyyden tehtävänä oli vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, eikä sitä ole suunnattu ketään vastaan”.

Kiljunen väitti DCA-sopimuksen synnyttäneen ydinaseettoman Pohjolan

Kiljunen totesi ”puolustusyhteistyösopimuksen” olevan ”yhteispohjoismainen järjestely” Yhdysvaltain kanssa. Kiljusen mukaan ”tässä on ydinasekielto. Missään muualla ei näitä järjestelyjä ole tehty. Tämä oli iso kysymys, joka on taustalla. Voin sanoa, että melkein vuoden ajan on neuvoteltu Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa”.

Kiljusen kertoi pohjoismaiden olleen tiiviissä yhteistyössä, ”kun ydinasekielto – maahantuonti, kauttakulku sekä ydinaseiden ja räjähteiden pitäminen täällä Pohjolassa — on vahvistettu tällä sopimuskokonaisuudella”.

”Tavallaan Pohjolasta on tullut tällä sopimusjärjestelyllä ydinaseeton alue Naton puitteissa”, väitti Kiljunen.

”Norjalla ja Tanskalla se on itse asiassa sopimustekstissä, Suomella ja Ruotsilla on tehty viittaukset kansalliseen lainsäädäntöön”. 

Kiljunen jätti kuitenkin kertomatta suoraan, että sekä Norja että Tanska ovat sisällyttäneet ydinaseiden tosiasiallisen varastointi- ja käyttöönottokiellon myös Yhdysvaltain kanssa allekirjoittamaan sopimukseen, Suomi ja Ruotsi eivät. 

Muutetaanko ydinaseet kieltävää ydinenergialakia – vai pysyykö se voimassa

Ulkoasiainvaliokunta viittaa mietinnössään voimassa olevaan ydinenergialakiin, joka kieltää ydintäjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta on kielletty ja rangaistavaa. Ydinräjähderikos on kriminalioitu myös rikoslaissa.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb vaati tavan takaa vaalikampanjan aikana ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakulun sallimista Suomen alueen kautta. Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan muutokset lakiin tulevat keskusteluun myöhemmin tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. 

Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) on useampaan kertaan viitannut mahdollisuuteen muuttaa jatkossa ydinenergialakia.

Ulkoasiainvaliokunta myöntää mietinnössään kiellolla olevan merkitystä lainsäädännön kunnioittamisen kannalta, mutta korostaa puolustusvaliokunnan tavoin Yhdysvaltojen velvoitetta kunnioittaa kaikissa olosuhteissa Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita.

Ulkoasiainvaliokunta myöntää myös sen, että ”puolustusyhteistyösopimuksen määräyksistä ainakin sovittuihin tiloihin ja alueille pääsemistä koskevalla 3 artiklalla, materiaalin ennakolta sijoittamista koskevalla 4 artiklalla sekä ilma-alusten, alusten ja ajoneuvojen liikkumista koskevalla 11 artiklalla voi olla liityntä ydinräjähteitä koskeviin kysymyksiin”.

Valiokunta viittaa myös esityksen perusteluissa käytettäviin varsin löysiin sananmuotoihin ”voisi esimerkiksi ilmoittaa” ja ”tulisi noudattaa”, mutta sanoo ”kyseisten artiklojen” sisältävän konsultaatiovelvoitteen, ”joka mahdollistaa tapauskohtaisesti eri tasoilla Suomen näkökohtien esiintuomisen sopimuksen määräyksiä sovellettaessa”.

”Suomi voi eri vaiheissa todeta sen muutoinkin tiedossa olevan seikan, että Suomen lainsäädäntö ei mahdollista ydinräjähteiden maahantuontia”. 

Ulkoasiainvaliokunta luottaa kuulemiensa asiantuntijoiden sanaan

Löysät sanamuodot eivät ”valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan tarkoita sitä, että esimerkiksi ydinenergialakia koskevien säännösten soveltamisessa ja velvoittavuudessa olisi miltään osin tulkinnanvaraa”. Siksi valiokunta ei vaadi tiukempaa sanamuotoa ja ennen kaikkea sitä, että Yhdysvaltojen pitää noudattaa Suomen lainsäädäntöä.

Ulkoasiainvaliokunta viittaa myös puolustusvaliokunnan lausuntoon, jossa väitetään, ettei ”Yhdysvalloilla ole suunnitelmaa, aikomusta tai syytä sijoittaa ydinaseita uusiin maihin”. 

Kuitenkin viime aikoina on brittilehdistössä raportoitu siitä, että Yhdysvallat saattaa siirtää ydinaseitaan myös Britanniassa parhaillaan F-35 hävittäjiä varten kunnostettavaan tukikohtaan.

Puolustusvaliokunta huomauttaa, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvaltain taktisia ydinaseita on sijoitettuna viiteen Nato-maahan: Belgiaan, Hollantiin, Saksaan, Italiaan ja Turkkiin. Valiokunta ei kommentoi millään tavalla tietoja siitä, että Yhdysvallat sijoittaisi ydinaseita jälleen myös Britanniaan. Asiaa ei mainittu myöskään eduskunnan keskustelussa maanantaina.

Ydinaseiden tuominen Suomeen tai kauttakuljetus on vain ”teoreettinen kysymys”

”Kysymys ydinaseiden tuomisesta tai kauttakulusta Suomen kautta on erittäin teoreettinen kysymys. Suomella ei ole intressiä eikä Yhdysvalloilla halua tehdä mitään muutoksia nykyisiin ydinaseiden sijoituspaikkoihin”, väittää ulkoasiainvaliokunta.

Norjan ja Tanskan Yhdysvaltojen kanssa solmimissa vastaavan kaltaisissa ns. puolustussopimuksissa on maininta siitä, etteivät ne muuta ydinaseiden varastointia ja käyttöönottoa koskevaa politiikkaansa. Asia on mainittu molempien maiden hyväksymien sopimusten ensimmäisessä artiklassa.

Kummassakin maassa kyse on toisen maailmansodan jälkeen tehdyistä linjauksista, joiden mukaan niihin ei sijoiteta ydinaseita. 

Suomen ja Ruotsin ns. puolustussopimuksiin vastaavaa pykälää ei ole tehty. Molemmat eduskunnan valiokunnat katsovat – ja kummallista kyllä yksimielisesti – ettei sopimuksessa siksi ole tarvetta erilliselle kirjaukselle ydinaseista, koska DCA-sopimuksessa edellytetään Suomen lainsäädännön kunnioittamista kaikissa tilanteissa.

Kokoomuksen Vikman korjasi Kiljusta

Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman korjasi Kiljusta todeten, ettei ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan väittämää ydinasekieltoa ole sopimuksessa. Vikman mainitsi, että Suomen suhtautumisesta ydinaseisiin päätetään jatkossakin ydinenergialain ja oman kansallisen lainsäädäntömme ja siitä päättämisen myötä. 

”Asiasta päättäminen säilyy meidän omissa käsissämme kansallisessa päätösvallassa jatkossakin. Lähtökohta on, että Yhdysvallat kunnioittaa Suomen lainsäädäntöä”.

Keskustan uusi puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei odottanut mitään ”äkkimuutoksia suomalaisten arkeen tai elämään tai edes sotilaallisia äkkimuutoksia”. Kaikkosen mukaan sopimus kuitenkin ”ajan kanssa todennäköisesti johtaa siihen, että Yhdysvaltain läsnäolo Suomessa lisääntyy”.

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari kehui sopimuksen olevan hyvä Suomen turvallisuuden kannalta, mutta mainitsi samalla, että kansalaisten keskuudessa on kuitenkin pelkoa siitä, että sopimus voisi tuoda ydinaseita Suomeen.

Kalmari rauhoitti kansalaisia ja vakuutti Yhdysvaltojen kunnioittavan Suomen itsemääräämisoikeutta. ”Joten kansalaisille ei tarvitse tulla sellaisia pelkotiloja, että tässä ydinaseet tuosta vain marssisivat Suomeen”.

Kontula ehdotti sopimuksen hylkäämistä

Kontula oli ainoa kansanedustaja, joka maanantaina ehdotti sopimuksen hylkäämistä. Hän ei kuitenkaan saanut ehdotukselleen kannatusta.

”Yleensä ei ole hyvä ajatus antaa vieraan valtion sotilaiden ja aseiden asettua olemaan. Jos näin tehdään, ei yleensä ole viisasta antaa näille vapaata oikeutta toimia maassa sen kummemmin toimistaan ilmoittelematta. Jos näin kuitenkin tehdään, ei ainakaan ole hyvä olla kirjaamatta sopimukseen selkeitä rajoitteita sille, millaista aseistusta — mukaan luettuna ydinaseet — maahan saa tuoda”, totesi Kontula.

Kontula muistutti myös, että sopimuksessa Suomi luovuttaa merkittävässä määrin suvereniteettiaan toiselle valtiolle. ”Jopa siinä määrin, että vieraalla valtiolla ei ole oikeudellista velvoitetta noudattaa Suomessa Suomen lakeja. Sopimus ei takaa vastaavia oikeuksia Suomelle suhteessa Yhdysvaltoihin”.

”Jos nyt jokin maa kuitenkin päättää ehdoin tahdoin ja yksipuolisesti rajata suvereniteettiaan, ei sen ainakaan pitäisi tehdä sitä omien kansalaistensa oikeusturvan kustannuksella. Näinhän tässä nyt ollaan tekemässä”.

Kontula muistutti myös, ettei Suomessa rikoksen uhriksi joutuneella suomalaisella ei olisi välttämättä mahdollisuutta saada asiaansa käsitellyksi Suomessa ja suomalaisessa oikeuslaitoksessa, mikäli rikoksesta epäilty olisi Yhdysvaltain joukkojen jäsen.

”Lisäksi on tietysti kysymys kuolemanrangaistuksesta. Sopimuksen myötä Suomessa tehdystä rikoksesta epäilty voidaan jälleen tuomita kuolemaan”.

Kontula totesi myös, ettei sopimus ole Nato-jäsenyydestä seuraava välttämättömyys.

Koskela ja Saramo eivät kannattaneet hylkäysesitystä

Vasemmistoliiton Minja Koskela ei kannattanut Kontulan hylkäysesitystä. Hän oli itse valmis hyväksymään DCA-sopimuksen. Koskela esitti kuitenkin eduskunnan hyväksyttäväksi kolme lausumaa hyväksyvän päätöksen saatteeksi.

Ensimmäisessä lausumassa edellyttiin, että Suomi  pitää voimassa ydinräjähteiden maahantuonnin, hallussapidon ja käytön kieltävän ydinenergialain ja rikoslain sääntelyn sekä varmistaa, ettei Suomeen tuoda tai Suomen alueen kautta kuljeteta ydinaseita.

Toisessa lausumassa Koskela halusi, että Suomi jatkossa hyödyntäisi sopimuksessa olevia keinoja tuomiovallan käyttämiseksi suomalaisessa tuomioistuimessa. Ja kolmannessa lausumassa kehotettiin valtioneuvostoa seuraamaan sopimuksen soveltamiskäytäntöä ja raportoimaan asiasta säännöllisesti eduskunnalle.

Kaikki lausumat kaatuivat äänestyksessä. Niitä tuki vain yhdeksän kansanedustajaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ei hänkään kannattanut Kontulan tekemää hylkäysesitystä. Saramo löysi sopimuksesta monta hyvää asiaa ja piti ”todella tärkeänä”, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö ”alleviivaa ydinasekieltoa, aivan kuten Nato-päätös teki”.

Saramon mukaan sopimus olisi voinut olla suuri uhka Suomelle. ”Nyt näin ei ole”. Suomeen ei ole tulossa pysyviä joukkoja tai tukikohtia, väitti Saramo pitäen amerikkalaisten aseiden varastointia Suomeen myönteisenä asiana.

Keskustelun päätteeksi puhemies Jussi Halla-aho totesi Kontulan hylkäysesityksen kannattamattomana rauenneen ja DCA-sopimuksen tulleen hyväksytyksi.