Saksan huomisilla osavaltiovaaleilla on poikkeuksellisen suuri merkitys paitsi Thüringenin ja Sachsenin osavaltioiden sisäpolitiikan kannalta, myös koko liittotasavaltaa ajatellen.
Jos osavaltiovaalit pidettäisiin tänään, Kristillisdemokraattinen unioni CDU olisi edellä Sachsenissa. Thüringenissä AfD olisi vahvin voima tv-kanava ZDF Political Barometer Extran mukaan.
Muutama päivä ennen Saksin ja Thüringenin vaaleja naapuriosavaltioiden poliittinen tilanne eroaa edelleen merkittävästi. Kyselytutkimukset ennakoivat sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston merkittäviä tappioita. Sen seurauksena mikään enemmistöhallitus ei onnistu ilman jonkinlaiseen poliittiseen kiroukseen asetettuja AfD- ja BSW-puolueita.
Sahra Wagenknechtin runsaan puolen vuoden ikäinen BSW-puolue etenee molemmissa osavaltioissa. Puolueelle ennakoidaan 12 prosentin kannatusta Sachsenissa ja Thüringenissä jopa 17 prosentin ääniosuutta.
Koska AfD on nykyisen liikennevalohallituksen taholla leimattu valtakunnallisesti laita- ellei peräti äärioikeistolaiseksi, ei nykyisten valtapuolueiden ja AfD:n yhteinen hallitus ole kummassakaan osavaltiossa todennäköinen. Myöskään AfD:n ja BSW:n yhteishallitukset eivät näytä mahdollisilta. Yhteisistä näkemyksistä huolimatta puolueilla on myös eroja. Ne korostuvat vaalikamppailussa.
Wagenknechtin “punaiset linjat”
Wagenknechtin puolue voisi tulla kysymykseen hallituksia muodostettaessa, mutta on isojen esteiden takana. Puolue asettaa ennakkoehdoksi USA:n pitkänmatkan ohjusten sijoittamisen Saksaan torjumisen sekä Ukrainan sotilaallisen tuen lopettamisen. Nämä ehdot ovat vanhoille valtapuolueille lähes mahdotonta täyttää. Siksi edessä saattaa molemmissa osavaltioissa olla monimutkainen ja rikkonainen vähemistöhallitusten aika.
Molempia uhkaksi koettuja puolueita on luonnehdittu laita- tai ääriepiteeteilla. AfD-puolueeseen on uutterasti istutettu natsileimaa, vaikka siihen ei jäsen- ja kannattajakunnan kokoonpanon huomioiden ole perustetta. Wagenknechtin puoluetta yritetään leimata sekä laitavasemmistolaiseksi että konservatiiviseksi vasemmistopuolueeksi.
BSW-puolueen ohjelma-asiakirjoja lukevalle ja Wagenknechtin puheita kuuntelevalle tulee selväksi, ettei “järjen ja oikeudenmukaisuuden” puoluetta voida asettaa perinteiselle oikeisto-vasemmistoakselille. Jos AfD-puoluetta haluaa luonnehtia suhteessaan nykyiseen liittotasavallan liikennevalohallitukseen, olisi AfD EI! -puolue.
Liittohallituksen todellinen huoli
Berliilin liikennevalohallituksen ja propagandistisen valtamedian huoli onkin käytännössä molempien puolueiden omaksuma kriittisyys hallituksen viime vuosien politiikkaan yleensä ja erityisesti kriittinen suhde Ukrainan sotaan ja sen tukemiseen. Puolueet korostavat diplomatian ensisijaisuutta ja rauhan välttämättömyyttä.
Varsinkin Itä-Saksassa liittovaltion politiikka koettelee kansalaisten elintasoa ja myös oikeudentajua. Väestön keskimääräinen tulotaso on lähes viidenneksen alhaisempi kuin läntisen Saksan osavaltioiden. Itä-Saksassa on totuttu asioimaan Venäjän ja venäläisten kanssa. Siellä edullisen venäläisen energian pois jääminen on ollut suora isku elintassoon ja toimeentuloon. Sotahankkeet Venäjää vastaan koetaan vastenmielisiksi.
Osavaltiovaaleilla ei ole suoraa vaikutusta liittotasavallan politiikan linjauksiin. Mutta epäsuorasti itäsaksalaisten ahdinko sotaisan hallituksen maahanmuuttopolitiikan uhreina ja energiapolitiikan kärsijöinä joudutaan ottamaan huomioon.
Vaalitulos tulee nakertamaan maata liittokansleri Scholzin NATO-johtoisen idänpolitiikan alta. On todennäköistä, että vaalitulos aiheuttaa otsien rypistymistä myös Brysselissä, joka ilman järkeenkäypää strategiaa on heittäytynyt asiallisesti Ukrainan sodan osapuoleksi ja rahoittajaksi.
12 kommenttia julkaisuun “Epävarmuuden aikaan – Saksan osavaltiovaalit ennakoivat poliittista käännettä”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
En aikonut kommentoida, koska minulla on Saksasta tai sen puoluepolitiikasta vain mutu-tietoa. Sen ainoan kerran, kun olen käynyt ulkomailla (yhtä käväisyä Tukholmassa ei kai lasketa), lensin Saksan yli ja taisi siellä olla välilaskukin. Siinä se 🙂
Saksa, Suomi, jne. harjoittavat nykyään käsittääkseni fasistista tai jopa natsistista politiikkaa. En näitä termejä hyvin tunne, mutta eikös molempiin kuulunut rasistinen suhtautuminen venäläisiin (vai ylipäänsä slaaveihin). Käy hyvin yksiin Ukraina-projektin kanssa, jonka tavoite on tuhota venäläisiä ja/tai alistaa Venäjä käyttäen hyväksi ukrainalaisia (slaaveja hekin?). Vähän hassua (vai tarkoitushakuista harhautusta), että AfD:tä syytetään äärioikeistolaiseksi samalla kun oma politiikka muistuttaa Hitlerin politiikkaa.
Talouspolitiikkaa myös kartan, koska en siitä paljon ymmärrä. Muutama vuosi sitten yritin vastustaa paikallisesti vanhustenhoidon yksityistämistä ulkomaalaisomisteisille firmoille, mutta kaupungille näyttää olevan mieluisampaa maksaa enemmän kuin nähdä vaivaa asioiden järjestämiseksi omin voimin. Mutta palataksemme suurempiin kuvioihin, eikös Suomen talouspolitiikka ole aika fasistista, kun valtio tekee yhteistyötä kansainvälisten suurfirmojen kanssa ja suosii niitä?
Yritykset ottaa haltuun Ukraina ja kaataa Venäjä luonnonvarojensa vuoksi muistuttavat tietysti jo sinänsä Hitlerin natsipolitiikkaa, mutta myös fasismia, koska läntiset suuryhtiöthän sinne ovat heti menossa apajille, jos USA-Naton hanke onnistuu.
Joskus tiedekeskus Heurekan-reissullani opin, että terveen demokratian edellytys on valistunut kansa. Vaikka kansa sitten olisikin saatu uskomaan mitä tahansa tiedotusvälineiden voimalla, valistunut kansahan seuraa sanomalehtiä, jää mahdollisuus iskeä takaisin ja äänestää vanha valta kumoon jos kansa kokee että on toimittu vastoin sen etua. Sitten ollaan huolissaan ääriliikkeistä ja hoetaan että populismia jne. vaikka kaikki on omaa aikaansaannosta. Populisti-leimaa käyttämällä saadaan vielä joukko hairahtuneita palaamaan takaisin hakaan. Orbán taisi sanoa, että populismiksi tuomitaan kaikki mikä olisi kansan hyödyksi. Wikipedian mukaan populismi on ”löyhä poliittinen ideologia, jonka mukaan politiikan pitäisi olla ”kansan tahdon” ilmausta.” Kuulostaa aika paljon samalta kuin demokratia vaikka omissa korvissani sana on tullut merkitsemään epärealistisia haihatteluja ja tyhjiä lupauksia kansan miellyttämiseksi. No, Yle julkaisi tänään jutun, jossa kerrotaan että ”Vielä muutama viikko sitten Tiktok-kansaa villitsi brat-kesä. ”. Ilmiö sai alkunsa Charli XCX:n uusimmasta Brat-albumista ja Brat on sellainen tyttö, joka on vähän sotkuinen, tykkää juhlia ja ehkä sanoo joskus tyhmiä asioita. Sitten tämä Charlie XCX oli ilmoittanut, että Kamala Harris on brat ja että Harris otti brat-määreen omakseen. Harrisin entinen puheenkirjoittaja Gevin Reynold kommentoi, että ”se osoittaa, kuinka tärkeitä nuoret äänestäjät ovat voiton varmistamiseksi. Heidät on kohdattava siellä missä he ovat”. Nyt voi ihmetyttää, että eikö kenellekään vaikka Ylessä tule mieleen kysyä mitä merkitystä demokratialla on, jos se perustuu tällaisiin asioihin.
”Terveen demokratian edellytys on valistunut kansa.”
Mielestäni yhdistelmä ”älypuhelin + some” on nuorissa aiheuttanut sen, että useimmat heistä eivät jaksa enää lainkaan lukea pitkiä tekstejä, puhumattakaan kokonaisista kirjoista. Lukemisen romahtaminen on ollut niin rajua, että pari vuotta sitten ex-kollega kertoi, että oli ensimmäinen lukuvuosi, kun hän ei saanut seiskaluokkaansa (13-vuotiaita) lukemaan yhtään kirjaa, kun niitä pitäisi lukea lukuvuoden aikana kolme. (Luettavien kirjojen määrä yläkoulun lukuvuoden aikana on sekin pienentynyt 15 vuoden sisällä kuin pyy maailmanlopun edellä, joskus kirjoja piti lukea kuusi lukuvuodessa.)
Reagointi asioihin on muuttunut monella ”ärsyke – reaktio” -pohjaiseksi: ei tutkita asioiden taustoja, vaan omaksutaan välittömästi sellainen asenne kuin sillä viiteryhmällä on, johon yksilö on mielessään sitoutunut. Oli se viiteryhmä sitten ”Taylor Swiftin fanit” tai jokin muu yhtä tyhjänpäiväinen.
Johtopäätös: demokratia on pulassa. Massoista on tullut entistä ohjailtavampia. Sitähän tässä teknologisessa kehityksessä ehkä jopa haettiin?
Demokratia on tosiaankin pulassa… Liekö perinteisten puolueidenkin ”kohtalonhetki lyönyt”, sillä vaaleistakin on enenevässä määrin tullut ”some-vaalit”..
Olisipa suomalaisillakin äänestäjillä sellainen tilanne, että maassa olisi puolueita, jotka liputtaisivat rauhanopposition puolesta – ja vieläpä sekä oikealla että vasemmalla. Heti harkitsisisin, kumpaa niistä äänestäisin. Mielenkiintoiset vaalit Saksassa, toivottavasti myös rehelliset.
Sakut ovat lähteneet sadan vuoden aikana maailmanvalloitukseen kaksi kertaa. On ajan kysymys, milloin kolmannen kerran? Kansalaiset eivät kestä rauhallista aikaa. Sotimista lietsovat tehokkaasti hevonhammaspublikaanit meilläkin!!
Vapaudenliitto vaikuttaa lupaavalle. Se on jäänyt vain eduskunnan ulkopuolelle niin harvat edes tietävät sen olemassa olosta.
Jäseneksi pyrkiminen näyttää olevan yhtä kontrolloitua, kuin aikoinaan SKP:ssä..
Saattaahan siihen olla syynsä. Globalistimyyrien ulostaminen, koska koittavat ujuttautua joka paikkaan kaikki asiat pilaamaan.
Oma kysymyksensä on Saksan vaalien rehellisyys. Jos Saksa tässä(kin) asiassa seuraa johtotähteään USA:ta niin vaalit ovat epärehelliset. Muistan vielä hyvin amerikkalaisen tv-ohjelman ajalta jolloin oli TUTKIVAA JOURNALISMIA. Ohjelmassa tv-ryhmä mm. löysi laatikkokaupalla Bush-Gore-vaalien täytettyjä vaalilippuja jonkun poliisiaseman roskiksesta. Suomessa ei tutkita mitään mutta jo useampien vaalien tulos on ollut enemmän kuin kummallinen.
Silti toivo elää. Kyllä Saksa ja myös puudeli-Suomi vielä joskus vapautuu globalistien hirmuvallasta.
Die deutsche Parteienlandkarte ist derzeit schwierig und fragmentiert. Zwei Parteien könnten an der Regierung sein, AfD und Wagenknecht. Das Wichtigste väre Scholz aus der Regierung zu holen.
Herr Scholz ist ja eine Puppe in der Tasche President Bidens..