Kun maailma on sekaisin, pidä mielesi kirkkaana.
Ajattele, vaikka se on tuskallista,
ajattele hiljaisuudessa, yksin, vain itsesi seurassa.
Kun kuu kiertää ohitse seuraavan kerran,
on se nähnyt ihmiskunnan taas uudessa sodassa
itseään vastaan, masokistisesti itseään haavoittaen.
Älä anna sekasorron pujottautua aivoihisi.
Älä anna vihan pesiytyä.
Älä luota siihen mitä luet ja katsot ja kuuntelet.
On aika sulkea ovet, kerätä turhat paperit
ja polttaa ne kuivien oksien kanssa.
Palavat muistikuvat joilla ei ole käyttöä.
Yksinkertaistuu elämä, pelkistyy mielen rauha.
Nyt soitan harmonikkaa itse sitä soittamatta,
se vain soi omia aikojaan, kaunis instrumentti,
painan korvani sen pintaan,
kuuntelen tarkasti hiottujen kielten värinää.
Surun valssista purkautuu lohtua, iloa.
Me olemme vielä täällä, tämän hetken.
Olen elossa, elämää on jäljellä ja päivän nousuja.
Ajattelen metsää, maahan pudonneiden oksien surua.
Pihkan tuoksu nostaa kyyneleet ja painaa pään,
mutta korppi puhuu minulle taivaalta, matkii, opastaa:
kävele syvemmälle, kävele hitaasti, ole elossa.
Mustan linnun havina hiljenee, se istuu oksallensa,
katsoo minua kuin terapeutti, kysyy, ei vastaa,
lopulta yhteinen hiljaisuus laskeutuu välillemme.
Ja mitä tulee Suomeen, tähän provinssiin, sanon.
Korppi lehahtaa pois, protestoi.
Älkää sanoko korpraalikuvernööriä stupidoksi,
nyt ei ole aika nimitellä vallan haltijaa,
sillä hänellä on suuri huoli maailman kanssa!
Sillä kaikki tekevät parhaansa, myös hän,
ja kansaa edustava joukko suljetulla osastolla.
On otettava tilanne haltuun rauhallisesti
sillä he ovat kaikkitietävän hulluuden vallassa.
Venäjä, Venäjä, Venäjä, unohdettu maa nousi
uhkaamaan meitä suuren johtajan nostettua sen
kurjuudesta pakotteiden avulla loistoon, ja me
näemme uniamme Risto Rytin ja Hitlerin kartoista.
Suur-Suomi, Amerikan siirtomaa, kohta ryysyranta
leikkii hippaa omaa varjoaan tavoitellen, hajoaa.
Silti on elettävä, kävelen ulos metsästä iloisena.
Elää todellisuudessa on mahdollista.
Sopeutua järjettömyyteen on vaihtoehto kapinalle,
mutta jos suljen vastarinnan sisälleni, voin hyvin,
yksinäisyydessä, yksin ajatusteni kanssa.
6 kommenttia julkaisuun “MIELEN RAUHASTA, MIELETTÖMYYDESTÄ”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mielestäni runon sanoma on tiivistettynä: kaikki on turhaa, mutta korppi on viisas ja sympaattinen lintu. Niinkuin onkin.
Lopultakin kaikki on turhaa, vaikka miten rimpuilisimme. Mieli rauhoittuu kummasti, kun asian tiedostaa.
Ja pidä sinä varis turpas kiinni siellä kuusen latvassa.
Toimitukselle :
Jos ystävällisesti voisitte laittaa tähän tiedot siitä, miten liitytään jäseneksi Naapuriseuraan. Minulla on pari kaveria, jotka haluaisivat liittyä. Samantien voisitte tarkistaa, onko minun oma liittyminen ok, kun muistan, että maksaessani maksua, siitä saattoi jäädä joku viitenumero pois.
Onnistuisiko tuolla.
https://naapuriseura.fi/naapuriseura-ry-liittyminen-jaseneksi/
Hyvät ystävät,
ehkäpä ihmiskunnan historian suurin huijaus oli viime vuosisadalla syntynyt yleisesti hyväksytty totuus, joka istutettiin maapallon asukkaan mieleen:
”Ei ole olemassa mitään aineettomia voimia, jotka taistelevat sielussasi.
Eikä sielua ole ollenkaan. Se on vain psyykkesi – korjaamme sen tieteellisesti.”
Massiivisen ja asiantuntevan maailmankuvauksemme korjauksen seurauksena ihmiskunta vuonna 2025 Kristuksen syntymästä on lakannut lisääntymästä ja aloittanut viivästyneen sukupuuton; kehittyneissä maissa mielenterveyshäiriöiden ennätykset ovat rikkoutuneet; ympäri maailmaa lukemis- ja laskutaidot heikkenevät, ja mitä pahinta, humalaisena keikkuu ydinasekonfliktin partaalla,
Tämä ei todista, että esi-isämme olisivat olleet oikeassa ja että aineettomat voimat todella taistelevat sieluistamme.
Mutta ehkäpä se todistaa, että heidän tapansa kuvata ja ymmärtää tapahtuvaa oli elinkelpoisempi.
Koska he ainakin onnistuivat jollain tavoin jatkamaan itseään ajassa, kun taas edistynyt ja rationaalinen nykyisyys ei siihen kykene.
Tilanne on selvä.
Tämän valossa rohkenen esittää uhkarohkean arvauksen. Nykyiset tarot-korttien, horoskooppien, joogamattojen meditaatioiden ja muun pseudohengellisen hömpän harrastukset ovat väliaikaisia.
Jos tarkastelemme Länttää johtavaa maan kokemusta, näemme hämmästyttävän ilmiön: satojentuhansien amerikkalaisten zoomereiden massasiirtymän ”itäiseen” kovaan ortodoksiseen kristinuskoon.
https://nypost.com/2024/12/03/us-news/young-men-are-converting-to-orthodox-christianity-in-droves/
Miksi?
Koska se on ainoa kristinuskon muoto, joka ei nykyään keskity siihen, ”miltä minusta tuntuu”, vaan olennaisempaan asiaan: ihmisen sieluun. Sieluun, joka on enemmän kuin ”minä itse”, ja jota ei tarvitse loputtomasti yrittää korjata lääkityksellä tai sukupuoli-identiteettiin liittyvillä toimenpiteillä.
Kiitos!
Miksi kukaan ei voi hyvin?
Ei äärioikeisto, ei äärivasemmisto, ei ääriylemmistö, ei äärialemmisto.
Puuttuuko maailmassa rakkaus?
Dostojevskin romaanissa Ivan Karamazov esittää ajatuksen siitä, että ilman Jumalan olemassaoloa moraalista tulee suhteellista ja ihmisen omat halut ja päätökset ovat ainoat jäljellä olevat normit. Ivanin mukaan:
”Jos Jumalaa ei ole, niin ihminen itse on kuningas maan päällä, luonnollisesti ja moraalisesti. Mitään ei ole sen jälkeen enää väärin, kaikki on sallittua.”
Dostojevski tutkii romaanissaan syvällisesti moraalin, vapauden ja vastuun kysymyksiä. Hän näyttää, että ilman Jumalaa ja moraalista perustaa ihminen saattaa joutua kohtaamaan eksistentiaalisen tyhjyyden ja kaaoksen.