Rosneft tähyää Intiaan – 130 miljardin dollarin sopimus

Rosneft on sopinut lähes 500 000 päivittäisen tynnyrin raakaöljytoimituksista intialaisen Reliance jalostamon kanssa. Yhteen öljytynnyriin mahtuu raakaöljyä noin 159 litraa. Sopimus kattaa noin 13 prosenttia Rosneftin tämän vuoden päivittäisestä raakaöljyn tuotannosta.

Sopimus on kymmenvuotinen. Öljyn nykyhinnoilla sopimus tuo Rosneftille 13 miljardin dollaria vuodessa myyntituottoja. Ja kymmenessä vuodessa nykyhinnoilla siis 130 miljardia dollaria.

Sopimus solmittiin samoihin aikoihin, kun Euroopan unioni hyväksyi 15. pakotepakettinsa Venäjää ja osin myös Kiinaa vastaan.

Uusi Suomi luonnehti äskettäin pakotepakettia Kremliä vastaan suunnatuksi uudeksi iskuksi, joka ajaa Venäjän talouden ”entistä pahempiin vaikeuksiin”. Riippuu kuitenkin tulkitsijasta, voidaanko Rosneftin sopimusta pitää vastaiskuna vai intialaisen tulkintana EU:n iskun tehottomuudesta.

Pakotteiden asettamiseen liittyvä ongelma on, että venäläinen öljy on kilpailukykyistä globaaleilla markkinoilla. Siksi sen ostamisesta kieltäytyminen johtaa polttoaine- ja energiakustannusten nousuun potentiaalisissa asiakasyrityksissä.

Rosneftin kasvu ja verotus

Rosneft on Venäjän yrityksistä suurin veron maksaja. Venäjä verottaa poltto- ja raaka-aineita tuottavia yrityksiä niiden saamaan maankorkoon kohdistuvalla luonnonvaraverolla. Viime vuonna Rosneftin maksamat verot voittovero mukaan lukien oli noin 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Venäjän valtiovarainministeriön ja liittovaltion budjetin näkökulmasta Rosneftin tilinpäätöstiedot ovat kiinnostavia. Yhtiö julkaisi marraskuun lopussa tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen tiedot.

Rosneft ei kaadu veroihin eikä pakotteisiin. Siitä pitää huolen yhtiön öljytuotannon omakustannusarvo, joka on tämän vuoden aikana ollut 2,8 dollaria tynnyriltä. Viime vuosina tynnyrin maailmanmarkkinahinta on ollut 20 – 30 kertaa suurempi kuin Rosneftin tuotannon omakustannushinta.

Öljytynnyrin keskimääräinen hinta on ollut vuonna 2024 noin 80 dollaria. Rosneft on myynyt öljyään 3 – 4 dollaria halvemmalla kuin kilpailijansa. Rosneftin tuotantoa ovat rajoittaneet OPEC-maiden tuotannonrajoitussopimukset. Ja totta kai, myös pakotteilla on ollut vaikutusta hintaan.

Pakotteet ja vientitulot

Vuoden 2022 joulukuun alussa G7-maat ja Australia sopivat venäläisen meritse kuljetettavan raakaöljyn hintakatosta. Katto asetettiin 60 dollariin tynnyriltä. Myöhemmin maat rajoittivat kaikkien merikuljetuksiin liittyvien palveluiden tarjontaa venäläiselle öljylle, jota on ostettu hintakattoa korkeampaan hintaan.

Pakotteiden ansiosta Rosneft on vallannut Intian markkinoita arabimaiden kilpailulta. Hintakaton vaikutus venäläisen Urals-öljyn ja Brent-öljyn hintaeroon on lähes sulanut tämän vuoden loppupuolella. Se onkin pakotteiden looginen seuraus, koska öljy-yhtiöt kilpailevat asiakkaista globaaleilla markkinoilla.

Kiina, Intia ja muutama muu Aasian maa ovat venäläisen öljyn ja kaasun suurimpia ostajia. Koska näissä maissa myös talouskasvu on vahvempaa kuin Euroopassa ja G7-maissa, kaikkien öljy-yhtiöiden strategiana on ollut välttämättömyys säilyttää markkina-asemiaan näissä maissa. Niinpä öljyn maailmanmarkkinahinta on nyt laskemassa.

Presidentti Joe Bidenin hallinto yrittää kiristää Venäjän öljytuloihin kohdistuvia pakotteita vielä olemassa olonsa loppuviikoilla. USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen kertoi haastattelussaan Reutersille, että Yhdysvallat pyrkii alentamaan hintakattoa sekä rankaisemaan kiinalaisia pankkeja pakotteiden kiertämisestä.

Uudet pakotteet todennäköisesti vain kiihdyttävät talouden rakennemuutosta Venäjällä. Sellainen on niiden vaikutus ollut jo tämän vuoden alusta lähtien. Kansainvälisen valuuttarahaston julkaisemien tuoreimpien tietojen mukaan Venäjän vaihtotase on kasvanut suurista maista nopeimmin tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.

Trump ja öljyn hinta

Rahoitussektorin ajatushautomot ja myös asiantuntijat Venäjällä ovat tavanomaiseen tapaansa eri mieltä siitä, miten öljyn hinta tulee kehittymään vuonna 2025.

Yleisin näkemys on, että koska presidentti Donald Trumpin uusi hallinto tarvitsee halpaa öljyä, sen maailmanmarkkinahinta tulee alenemaan. Ja siksi dollarin ruplakurssi saattaa nousta jopa 125 ruplaan. Se johtaisi yleiseen inflaatiopaineiden kasvuun Venäjällä. Keskuspankin puolestaan uskotaan nostavan ohjauskoron vähintään 25 prosenttiin hillitäkseen inflaatiota.

Päinvastainenkin skenaario on kuitenkin myös mahdollinen. Koska Yhdysvalloissa nähdään Eurooppa ja muut G7-maat liittolaisineen potentiaalisina markkinoina, myös Yhdysvalloille öljyn korkea hinta on edullista. Trump voi ottaa mallia Venäjästä ja kerätä veroina öljy-yhtiöiden mahdolliset ylivoitot.

Yhdysvalloilla on kuitenkin suurempia ongelmia öljy-yhtiöiden ylivoittojen verotuksen toteutuksessa kuin Venäjällä. Yhdysvalloissa öljyn keskimääräiset tuotantokustannukset ovat viisinkertaiset Rosneftiin verrattuna. Myös tuotantokustannuksiin sisältyvät pääomakustannukset ovat Yhdysvalloissa 3 – 4 kertaa Venäjän keskimääräisiä kustannuksia korkeammat.

Vesisärötysmenetelmällä tuotetun liuskeöljyn tuotantokustannukset ovat yli 50 dollaria tynnyriltä.

Amerikkalaisesta öljystä yhä suurempi määrä tuotetaan vesisärötyksellä. Vuoden 2021 tammikuusta 2021 lokakuuhun 2024 liuskeöljyn osuus USA:n öljytuotannossa on noussut hieman yli 40 prosentista peräti 65,3 prosenttiin. Siksi Trumpin hallinnolla tuskin on intressejä painaa öljyn hintaa alas.

Suurten öljy-yhtiöiden johtajat kertoivat marraskuun lopussa Reutersille, että ne keskittyvät Yhdysvalloissa nyt pääomakustannustensa hallintaan tuotannon kasvattamisen sijaan.

Pääomakustannukset ovat kasvamassa liuskeöljyn tuotantoon siirtymisen myötä. Se taas on karkottanut sijoittajia öljyteollisuudesta.

Rosneftin tulevaisuusarviot

Rosneftin pääjohtaja valitti tilinpäätöstä kommentoidessaan, että OPEC:n määräämät tuotannonrajoitukset ovat aiheuttaneet paineita yhtiön tuotantotavoitteiden saavuttamiselle. Hän myös epäili, että ulkoista rahoitusta vaativien modernisointihankkeiden tehokkuus saattaa heiketä korkean ohjauskoron takia.

Pääjohtajan ilmoitusta, että Rosneft ”harkitsee tarvetta lykätä modernisointiohjelman hankkeiden toteuttamista” voitaneen pitää jonkinlaisena uhkauksena myös Venäjän keskuspankin suuntaan.

Venäjän valtiovarainministeriössä taas huomioitaneen pääjohtajan valitus siitä, että ”verojärjestelmän jatkuvat muutokset vaikuttavat negatiivisesti toimialaan”.

Moitteista ja valituksista huolimatta tilinpäätös osoittaa, että Rosneftillä ei ole yhtä suuria vaikeuksia markkinoillaan kuin esimerkiksi toisella venäläisjätillä Gazpromilla. Vuoden 2024 kolmen neljänneksen aikana yhtiö on avannut yli 2 000 uutta porauskaivoa. Tämä osoittaa että vaikeuksista huolimatta yhtiö uskoo tulevaisuuteensa.