Kylmää kyytiä: leikkausten uusi suma sosiaaliturvassa

Vuoden 2025 alussa on astunut voimaan koko joukko sosiaaliturvaan ja muihin tulonsiirtoihin kohdistuvia leikkauksia, jotka perustuvat Orpon ja Purran hallituksen päätöksiin. Joistakin niistä päätettiin jo aikaisemmin viime vuonna, mutta osa päätöksistä vahvistettiin eduskunnassa viime metreillä ennen vuodenvaihdetta.

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että indeksijäädytys koskee edelleen monia etuuksia. Työttömien peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen ei tullut indeksitarkistusta vuoden vaihteessa. Sama koskee lasten kotihoidon tukea, sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa sekä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen normeja. Opintorahaan ei myöskään ole luvassa indeksitarkistusta tänä vuonna. Indeksitarkistuksia ei ole tulossa näihin tulonsiirtoihin myöskään vuosina 2026 ja 2027.

Aikaisemmin päätetyistä leikkauksista nyt toteutuu muun muassa yleisen asumistuen epääminen omistusasunnoissa asuvilta. Siirtymäaikojen vuoksi monet työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset vaikuttavat täydellä painollaan vasta tänä vuonna, vaikka ne olisivat tulleet voimaan jo viime vuonna. Uudet työttömät, joita esimerkiksi hallituksen budjettisäästöt, rakennusyhtiöiden konkurssit tai suurfirmojen irtisanomiset nyt tuottavat, kohtaavat työttömyysturvan kaikki leikkaukset: ansiosidonnaisen työssäoloehto on pidentynyt, alkukarenssi on pidentynyt viidestä arkipäivästä seitsemään arkipäivään, lomarahat pidentävät päivärahojen odotusaikaa, lapsikorotuksia ei enää ole, niin sanottu porrastus eli 20 prosentin leikkaus alkaa purra ansiosidonnaisia päivärahoja jo kahdeksan viikon kuluttua päivärahojen maksun alettua…

Sekä yleisessä asumistuessa että eläkkeensaajien asumistuessa uusia leikkauksia on tullut voimaan. Varallisuusrajat on palautettu yleiseen asumistukeen ja omaisuusrajaa tiukennetaan eläkkeensaajien asumistuessa. Muutamia kaupunkeja on siirretty kuntaryhmästä II kuntaryhmään III, mikä alentaa asumistuessa hyväksyttävän vuokran määrää. Eläkkeensaajien asumistuen laskukaavaa on nyt kiristetty suurentamalla niin sanottua lisäomavastuuta.

Korotusosat olivat perintöä 1970-luvun erorahoista

Uusimpia leikkauksia työttömyysturvassa on niin sanottujen korotusosien poistaminen. Korotusosat, joita on alun perin osittain kutsuttu myös työllistymisohjelmalisiksi, tulivat ansiosidonnaiseen turvaan 2003 ja perusturvaan 2005. Niiden tarkoitus oli kannustaa ja palkita erilaisiin työllistämistoimiin osallistuvia, etenkin jos toimet sisältyivät TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymisohjelmaan. Niitä maksettiin myös työttömille, joilla oli takanaan pitkä työura. Vuonna 2023 korotettua ansio-osaa sai 26 000 työtöntä, korotettua peruspäivärahaa 11 000 työtöntä. Alun perin korotusosien saajia oli enemmän, mutta oikeutta korotusosiin supistettiin jo Sipilän hallituksen aikana. Korotusosaa ei ole vuodesta 2017 lähtien enää saanut pelkästään pitkän työuran perusteella.

Nyt siis korotusosia ei makseta enää lainkaan. Peruspäivärahan korotusosa oli päättyneenä vuonna 5,19 euroa/päivä eli lähes 114 euroa/kuukausi. Ansioturvassa korotukset olivat prosentuaalisia suhteessa palkkaan.

Korotusosa säädettiin alun perin vuoden 2003 työttömyysturvalaissa korvaamaan erorahoja, joita Koulutus- ja erorahasto myönsi irtisanotuille työttömille. Koulutus- ja erorahaston historia yltää 1970-luvulle. Rahaston etuuksiin kuului myös erorahan aikuiskoulutuslisä, mikä edelsi myöhemmin säädettyä aikuiskoulutustukea. Orpon ja Purran hallitus ovat kumonneet jo aikuiskoulutustuen ja nyt on työttömyysturvasta poistettu myös korotusosat, joilla aikanaan korvattiin eroraha.

Osittaisesta työmarkkinatuesta vieläkin osittaisempi

Toinen uusi heikennys työttömyysturvassa on niin sanotun osittaisen työmarkkinatuen laskukaavan kiristäminen. Osittaista työmarkkinatukea maksetaan työttömille, jotka asuvat vanhempiensa kotona ja jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan. Osittaisen päivärahan saajat ovat pääosin nuoria, mutta lakipykälässä ei ole ikärajaa, joten tästä niukkuudesta osallisiksi pääseviä on myös 40–50-vuotiaiden joukossa. Osittaisen päivärahan vähimmäismäärä on ollut tähän asti 50 prosenttia täydestä päivärahasta, mutta nyt raja on pudotettu 35 prosenttiin eli noin 280 euroon kuukaudessa brutto. Päivärahan suuruus riippuu myös vanhempien tuloista, mutta tulorajoihin ei ole tehty indeksitarkistuksia tai muitakaan tarkistuksia vuoden 2003 jälkeen, eli siis yli 20 vuoteen. Täyden päivärahan voi saada vain, jos vanhempien tulot ovat korkeintaan 1781 euroa kuukaudessa.

Uusimman tiedon mukaan (marraskuu 2024) osittaisen työmarkkinatuen saajia on yli 4 000. Keskimääräinen päiväraha heillä on 18,32 euroa, mikä melko lähellä minimiarvoa eli puolta täydestä päivärahasta, joka olisi 37,21 euroa. Käytännössä miltei kaikki saavat siten alimman mahdollisen päivärahan ja tuloharkinta nostaa päivärahaa harvoin sitä suuremmaksi.

Osittainen päiväraha on sosiaaliturvan kummajainen, jota olen aikaisemmin kommentoinut blogissani. Kun työttömyysturva ja niin sanottu syyperusteinen sosiaaliturva yleensäkin on muuten yksilökohtainen eikä se esimerkiksi riipu puolison tuloista, on outoa, että se näissä tapauksissa riippuu vanhempien tuloista. Esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuteen ei vaikuta se, asuuko päivärahan saaja vanhempiensa kotona vai ei. Indeksisuojan puuttuminen tulorajoista on taasen mielestäni puhdasta kenkkuilua pienituloisia kohtaan.

Opiskelijoiden asumistuessa takapakki entiseen

Opiskelijoita odottaa elokuussa uusi merkittävä heikennys. Opiskelijat eivät pääsääntöisesti ole enää oikeutettuja yleiseen asumistukeen, vaan heidät siirretään takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Se merkitsee useimmissa tapauksissa asumistuen pienentymistä. Asumislisää saa vain opintotukikuukausilta, joten opiskelija-asunnon ylläpitäminen lomakuukausina vaikeutuu. Opiskelijat, joilla on alaikäisiä lapsia, voivat edelleen saada yleistä asumistukea. Sen sijaan opiskelijapuolisot, joilla ei ole lapsia, siirtyvät opintotuen asumislisän saajiksi. Puolison tulot eivät kuitenkaan vaikuta toisen puolison asumislisään, mikä voi joissakin tapauksissa parantaakin opiskelijan asemaa.

Uusi asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista, joille on säädetty kolme kattoa. Pääkaupunkiseudulla katto on 370 euroa, muissa yliopistokaupungeissa 310 euroa ja muualla Suomessa 270 euroa. Se merkitsee sitä, että asumislisä on 216 – 296 euroa opiskelijan asuinpaikkakunnasta riippuen. Tällä hetkellä yksin asuvan henkilön yleinen asumistuki on maksimissaan 394 euroa pääkaupunkiseudulla. Ennen asumistuen leikkauksia viime vuoden alussa Helsingissä yleisen asumistuen maksimimäärä oli 465,60 euroa kuukaudessa. Tietenkin silloinkin riippui toisaalta opiskelijan tulojen pienuudesta ja toisaalta vuokran suuruudesta, miten suureksi asumistuki kulloinkin kohosi.

Oheisessa kuvassa havainnollistetaan opintorahan ja asumislisän kehitystä korkeakouluopiskelijoilla siitä lähtien, kun nykymuotoinen opintotuki tuli vuoden 1992 elokuussa voimaan. Kuvioon piirretty kuukausittain opintorahan suuruus (punaiset pylväät) ja maksimaalisen asumislisän suuruus (siniset pylväät)  joulukuun 2023 hintatasossa. Elokuusta 2017 heinäkuuhun 2025 on piirretty vihreinä pylväinä asumistuen maksimiarvo yksin asuvalle samoin joulukuun 2023 rahan arvossa. Kuvion loppupäässä on uuden asumislisän reaaliarvo elokuusta 2025 lähtien. Asumistuen ja uuden asumislisän suuruus on laskettu sen kuntaryhmän mukaan, johon esimerkiksi yliopistokaupungit Tampere, Turku ja Kuopio kuuluvat. Hintaindeksin nousu vuodelle 2025 on laskettu valtiovarainministeriön kuluttajahintaennusteen mukaisesti.

Vaikka vuosien varrella opintorahaan ja asumislisään on tullut joitakin korotuksiakin, on selvää, että ensi syksynä sekä opintoraha että asumislisä ovat reaalisesti pienempiä kuin ne olivat vuoden 1992 syksyllä. Yhteissumma oli kuvion laskelmien ja oletusten mukaan elokuussa 718 euroa elokuussa 1992 ja se tulee olemaan 502 euroa joulukuussa 2025. Indeksisuojan puuttuminen on syönyt tukien reaaliarvon yhä uudelleen, ja näin uhkaa käydä edelleen. Yksi olennainen piirre uudessa asumislisässä on, että sen eurorajoja ei ole nytkään sidottu indeksiin. Odotettavissa on, että asumislisän reaaliarvo edelleen heikentyy, kuten on tapahtunut monina vuosina aikaisemmin.

Kannustusta?

Monia sosiaaliturvan heikennyksiä on perusteltu työnteon kannustamisella. Niin sanotut suojaosat, joiden ansiosta työtulot eivät koko painollaan pienennä sosiaaliturvaa, on kuitenkin nyt poistettu sekä yleisestä asumistuesta että työttömyysturvasta. Suojaosien tarkoituksena oli kannustaa työttömiä ottamaan vastaan edes osa-aikatyötä. Nyt on poistettu myös työttömyysturvan korotusosat, joiden tarkoituksena on ollut kannustaa työttömiä osalllistumaan työvoimapalveluihin. On lopetettu myös aikuiskoulutustuki, joka kannusti työttömiä ja työttömyysuhan alaisia opiskelemaan uuteen ammattiin.

Opintotuen pitäisi kannustaa opiskelijoita ensi sijassa opiskelemaan, mutta leikkaukset voivat kannustaa opiskelijoita tekemään enemmän palkkatyötä, mikä voi viivästää opintojen valmistumista. Joka tapauksessa opintotuen muutokset kannustavat opiskelijoita velkaantumaan. Opintolainan valtiontakaus on ainoa opintotuen elementti, jonka reaaliarvo ei ole vuosien kuluessa alentunut. Viime syksyllä voimaan tulleen muutoksen jälkeen valtion takaama laina voi olla korkeakouluopiskelijoilla 850 euroa opintotukikuukautta kohden. Se on noin 500 euroa enemmän kuin vastaava opintolainan valtiontakaus vuonna 1992, nykyisessä hintatasossa laskien.

Artikkelin kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, tutkija Pertti Honkanen. Kirjoitus on ensiksi julkaistu hänen blogissaan.  Honkanen on aikaisemmin työskennellyt mm. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja Kansaneläkelaitoksessa. https://phonkanblog.wordpress.com/2025/01/13/kylmaa-kyytia-leikkausten-uusi-suma-sosiaaliturvassa/