Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi tiistaina Saudi-Arabian Riadissa käytyjen neuvotteluiden jälkeen, etteivät Nato-maiden asevoimien mahdollinen sijoittaminen Ukrainaan ole hyväksyttävissä. Hän sanoi ottaneensa asian esille myös Yhdysvaltojen kanssa käydyissä neuvotteluissa.
Lavrov sanoi kertoneensa Yhdysvaltain neuvottelijoille, ettei Nato-maiden asevoimien sijoittaminen myöskään Europan unionin lipun tai omien lippujensa alla muuta mitään. ”Meille tämä ei tietenkään ole hyväksyttävissä”, totesi Venäjän ulkoministeri.
Eräät Euroopan maat yrittivät Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla neuvotella maanantaina asevoimiensa lähettämisestä Ukrainaan ”turvaamaan tulitaukoa”. Neuvottelut kuitenkin epäonnistuivat. Macron on kutsunut uuden kokouksen koolle keskiviikoksi.
Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelivat Riadissa kaiken kaikkiaan neljä ja puoli tuntia. Venäjää edusti kolmihenkinen valtuuskunta, jossa ulkoministeri Lavrovin ohella olivat mukana Putiniin lähimpiin avustajiin kuuluva Juri Ushakov ja Venäjän investontirahaston toimitusjohtaja Kirill Dmitriev.
Yhdysvaltojen valtuuskunnassa olivat ulkoministeri Marco Rubio, kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz ja Yhdysvaltain Lähi-idän erityislähettiläs Stephen Witkoff, joka kävi muutama päivä sitten Moskovassa sopimassa yllätyksellisestä molemminpuolisesta vankien vaihdosta osana keskinäistä luottamusta lisäävistä toimista.
Saudi-Arabiassa käydyt neuvottelut olivat ensimmäiset kolmeen vuoteen sen jälkeen, kun sota Ukrainassa alkoi vuoden 2022 helmikuussa. Presidentti Joe Bidenin hallinto kieltäytyi sen jälkeen kaikenlaisesta merkittävästä poliittisesta yhteydenpidosta Venäjän kanssa. Keskusteluissa olivat esillä ennen muuta maiden väliset kahdenväliset suhteet ja tavoite saada aikaan käänne suhteiden normalisoimiseksi. Samalla esillä olivat myös maiden presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaamisen valmistelut. Myös mahdollisuuksista lopettaa Ukrainan sota käytiin keskustelua.
Ushakovin mukaan kaikista esityslistan asioista käydyt keskustelut olivat hyvin vakavia. Hänen mielestään on vielä vaikea sanoa, tulivatko maiden kannat lähemmäksi toisiaan. Maat olivat kuitenkin sopineet, että ne ottavat toistensa intressit huomioon. Ushakov sanoi myös, ettei vielä ole selvää, ketkä nimetään Venäjän neuvottelijoiksi Ukrainan sodan lopettamiseksi. Hänen mukaansa presidentti Putin tekee asiasta päätöksen.
Dmitriev totesi vielä olevan liian aikaista puhua kompromisseista. Venäjä ja Yhdysvallat ovat nyt aloittaneet keskinäisen keskustelunsa ja alkaneet kuunnella toisiaan. ”Dialogi on aloitettu”. Venäjän investointirahaston toimitusjohtajan mukaan myös valtuuskunnat keskustelivat myös mahdollisesta talousyhteistyöstä ja energian hinnoista.
Tiistaina maat sopivat nimeävänsä työryhmät, jotka aloittavat neuvottelut sodan lopettamiseksi ”niin pian kuin mahdollista” kuten Yhdysvaltojen ulkoministeri Rubio totesi.
Venäjä ja Yhdysvallat aikovat normalisoida diplomaattisuhteensa
Rubion mukaan myös Euroopan unionin on oltava myöhemmin jatkossa mukana neuvottelupöydässä mm. siksi, että se on kohdistanut Venäjään sanktioita. Rubio muistutti sanktioiden olevan seurausta konfliktista. ”Jotta mikä tahansa konflkti voidaan lopettaa, tarvitaan molemminpuolisia myönnytyksiä”, sanoi Rubio viitaten sanktioiden purkamiseen.
Neuvottelut keskittyivät ennen kaikkea Venäjän ja Yhdysvaltojen keskinäisten suhteiden nykytilaan ja tavoitteeseen aloittaa suhteiden normalisointi. Maat sopivat mm. diplomaattisten edustustojensa vahvistamisesta. Bidenin hallinto pakotti Venäjän supistamaan radikaalisti diplomaattista henkilökuntaansa Yhdysvalloissa, johon Venäjä vastasi omilla Yhdysvaltojen Venäjällä toimivan henkilöstön supistuksilla.
Bidenin hallinto kohdisti myös merkittäviä rajoituksia Venäjän Washingtonissa toimivan suurlähetystön maksuliikenteeseen. Yhdysvallat pakotti Venäjän lisäksi sulkemaan valtaosan toiminnoistaan Yhdysvalloissa ja rajoitti myös monin tavoin venäläisten diplomaattien liikkumista.
Tiistaina käydyissä neuvotteluissa kyettiin sopimaan toimista, joilla normaali diplomaattinen kanssakäyminen olisi jälleen mahdollista. Ulkoministeri Lavrov totesi Riadin neuvotteluiden olleen hyvin rakentavia. Hän kertoi myös molempien maiden nimittävän uudet suurlähettiläät mahdollisimman pian.
Ukraina ei halunnut osallistua neuvotteluihin
Länsimedia on monien Nato- ja EU-maiden poliitikkojen ohella arvostellut kovin sanoin Ukrainan ”sulkemista ulos” Saudiarabiassa käydyistä neuvotteluista. Presidentti Volodymir Zelenskyi on syyttänyt sekä Venäjää että Yhdysvaltoja neuvotteluiden käymisestä Ukrainan selän takana. Vastalauseena Zelenskyi perui myös jo pitkään valmistellun valtiovierailunsa Saudi-Arabiaan, jonka piti alkaa tänään.
Todellisuudessa Zelenskyi itse ilmoitti Munchenin turvallisuuskonferensisssa viime viikolla useampaan kertaan, ettei hän ole valmis osallistumaan mihinkään neuvotteluihin Venäjän kanssa ennen kuin Yhdysvallat on sopinut Ukrainan kanssa mm. turvatakuista ja muutenkin Venäjän kanssa käytävien neuvotteluiden yksityiskohtaisesta kulusta.
Trump torjui heti tiistaina Zelenskyin väitteet todeten Ukrainalla olleen kolme vuotta aikaa käydä neuvotteluita ja tehdä rauhansopimus. Yhdysvallat on ilmoittanut tukevansa Ukrainan ja Venäjän neuvotteluja välittäjänä, joka haluaa lopettaa sodan. Myös ulkoministeri Rubio totesi, ettei ketään ole pantu syrjään rauhanneuvotteluista todeten konsultaatioiden Ukrainan ja eurooppalaisten kumppanien kanssa jatkuvan.
Presidentti Trump totesi Riadissa käytyjen neuvotteluiden jälkeen olevansa myös aikaisempaa vakuuttuneempi siitä, että sopimus Ukrainan sodan lopettamiseksi voidaan saavuttaa. Yhdysvaltain presidentti arvioi mahdollisesti voivansa tavata Putinin vielä helmikuussa. Putinin neuvonantaja Ushakov totesi tiistaina, ettei tapaaminen todennäköisesti ole mahdollista ainakaan vielä ensi viikolla.
Trump otti esille myös Ukrainan vaalit
Trump otti esille myös välttämättömyyden pitää Ukrainassa vaalit. Trump sanoi, ettei kyse ole Venäjän vaatimuksesta, vaan hän on monien muiden maiden tapaan puhunut asiasta. Viime päivinä Yhdysvalloissa on keskusteltu vaalien pitämisestä heti mahdollisen tulitauon saavuttamisen jälkeen.
Ukraina on vedonnut sotatilaan ja katsonut, ettei vaaleja voi sen vuoksi pitää. Zelenskyin viisivuotinen toimikausi presidenttinä on virallisesti päättynyt jo viime vuoden toukokuussa ja vaalit olisi pitänyt pitää jo vuoden 2024 maaliskuussa. Putin on todennut, ettei Zelenskyillä tästä syystä ole valtuuksia allekirjoittaa mahdollista rauhansopimusta. Venäjä on ilmoittanut, ettei tämä kuitenkaan estä Zelenskyin osallistumista rauhanneuvotteluihin. Putin sanoo olevansa valmis myös keskustelemaan Zelenskyin kanssa, jos se on välttämätöntä. Venäjän mielestä mahdollisen rauhansopimuksen voi allekirjoittaa Ukrainan parlamentin puhemies.
Ulkoministeri Rubio informoi Riadin neuvotteluista myös Ranskaa, Saksaa, Italiaa, Britanniaa ja Euroopan unionia. EU:n ulkosuhteista vastaava Viron entinen pääministeri Kaja Kallas varoitti Yhdysvaltoja ”astumasta Venäjän ansaan”. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii ”aiheuttamaan kahtiajako” länsimaissa.
7 kommenttia julkaisuun “Venäjä sulki pois Nato-maiden joukkojen läsnäolon Ukrainassa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Euroopan hullut eivät ole aikeissa ottaa ensimmäistäkään askelta taaksepäin. Amerikka pesee kätensä tästä sotkusta mutta täällä Euroopassa voi tulla tukalat oltavat, jos järjenvalo ei tavoita päähulluja.
Nyt näyttäisi olevan momentum päällä – lisää höyryä vaan. Tässä helposti sortuu ylioptimismiin kun näkee millä vauhdilla mennään. Ja ihan ”oman piirimme mies” on avannut keskustelun varapresidentti JD Vancen kanssa. Italialainen Thomas Fazi, hyvin tunnettu toisinajattelja kirjoitti kolumnissaan olevansa paljolti samaa mieltä Vancen kanssa mutta muistutti, että Euroopan ongelma on sen asema vasallina ja tämä ongelma on vanhaa perua. Ja uskokaa tai älkää, Vance vastasi ja sitten Fazi vastasi hänelle. Ei olisi milloinkaan aiemmin tapahtunut sanoi Fazi kirjeessään. Yhdysvaltain varapresidentti keskustelee Italian älymystön edustajan kanssa.
Sodanlietsojilla on nyt suuri hätä ja itkupotkuraivarit seuraavat toisiaan. Kun ”Patriootti” tuossa edellä kysyy miksi tähän jouduttiin, sanoisin, että Angela Merkel on varsin keskeinen tekijä. Hän oli kaikessa politiikassaan ryhditön vaikka media häntä kovasti mainosti. Kun Obama salakuunteli hänen puhelintaan hän antoi asian olla. Kun ratkaisevassa kokouksessa missä Ukrainan presidentti Janukovits halusi lykätä EU-hakemusta koska EU kieltäytyi kolmikantaneuvotteluista ja Ukrainan talous olisi suuresti kärsinyt jos Venäjä olisi laittanut tullimuurit suojakseen, Merkel raivosi :”joko laitat nimen paperiin tai tulee joku toinen joka laittaa”. Ja sitä raivokohtausta seurasi vallankaappaus.
Nyt on kyseessä kasvojen menetyksen tuskallisuus eivätkä merkit näytä hyvältä EU:lle. Yhdysvallat ja Venäjä saattavat normalisoida suhteensa ja ryhtyä käymään kauppaa entiseen malliin. EU haluaa jatkaa sanktioitaan ja sanktioi siinä taloutensa lopullisesti kuralle.
Merkelin neuvottelutyylihän muistuttaa Ahtisaaren rauhanneuvotteluja: ”Milosevic kysyy, mitä tapahtuu, jos rauhaan ei suostuta. Ahtisaari vastaa Milosevicille pyyhkimällä käsieleellä pöydän: ”Belgradista tulee kuin tämä pöytä. Aloitamme välittömästi mattopommitukset.” Pienen hetken jälkeen Ahtisaari lisää, että puoli miljoonaa kuolee viikossa.”(voima.fi – Autuaita ovat rahantekijät)
Kasvojen menetys on kova pala poliitikolle, mutta vielä kovempi pala on parlamenttipaikan menetys, mikä mm. Saksassa on todennäköistä sekä demarien että vihreiden kohdalla. Jatkaakseni yllä olevaa pohdintaani, logiikka saattaisi kuulua näin: Kun jo satoja miljardeja on laitettu Ukrainan tukemiseen – eli konkurssi joka tapauksessa on edessä – niin laitetaan vielä viimeisetkin siemenperunat likoon ja sitten silmät kiinni ja toivotaan että se lottovoitto tulee. Eli siis Putin kaatuu ja Venäjä avautuu läntisten yhtiöiden hyödynnettäväksi.
Ukraina oli pitkään vain USA:n projekti ja mm. Saksan ja Ranskan johtajat vastustivat sen Nato-jäsenyyttä. Nyt Euroopan päättäjät ovat kiivaimpia projektin kannattajia. Mikä selitys? Uskovat he yhä että deep statella on valta USA:ssa ja että se pystyy syrjäyttämään Trumpin kuten viime kaudella tapahtui? Vai johtuiko mukaantulo ukrainaprojektiin siitä, että maille luvattiin pääsy Venäjän luonnonvaroihin kun Putin kaatuu? Eli Venäjän maakaasun ja öljyn hinta olisi laskenut vielä siitä mitä se oli ennen vuotta 2022? Ja EU:ssa yhä elää usko siitä että Ukraina voi voittaa kun sitä vielä tuetaan sotilaallisesti? Tutkimattomat ovat EU:n herrojen aivoitukset.
YLE kertoi, että Tanskanmaalla ei ole aikaa poliittisiin väittelyihin, vaan pääministeri tahtoo siirtää päätäntävallan puolustusvoimien komentajalle maan militarisoimiseksi. Tämä on tehtävä ”sodan välttämiseksi”. Onko tuo hanke USA:n rauhoittelemiseksi, kun tarkoitus on ”lisätä puolustustarvikkeiden suoria ostoja ja vähentää tajouskilpailuiden käyttöä”? Oppiiko Orpo tänään saman läksyn?
”Jotain mätää Tanskanmaalla”, totesi Hamlet..(Shakespeare)