Putin ei pidä pakotteita väliaikaisena ilmiönä

Presidentin mukaan pakotteet ovat järjestelmällinen ja strateginen mekanismi, jolla vaikutetaan Venäjän taloudellisiin ja teknologisiin mahdollisuuksiin. Niiden historia ulottuu jo neuvostoaikaan. Putin totesi pakotteita Venäjää vastaan olevan voimassa yli 28 500 eli enemmän kuin kaikkiin muihin maihin kohdistettujen pakotteiden määrä yhteensä.

Venäläiset yritykset ovat kuitenkin presidentin mukaan selvinneet hyvin pakotteiden vaikutuksista. Putin puhui yrittäjille tiistaina juuri ennen keskusteluaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Osa puheesta Putin oli tarkoitettu julkisuuteen, osa vain tapaamisen osanottajien korville.

Tiukat ehdot tarpeen ulkomaisten sijoittajien paluulle

Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien keskustelut ovat kasvattaneet kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta Venäjän markkinoihin. Nasdaqin mukaan investointipankit Goldman Sachs ja JPMorgan ovat alkaneet tarjota asiakkailleen erityisesti vahvistuvaan ruplaan sidottuja johdannaisinstrumentteja.

Myös venäläiset osakevälittäjät ovat huomanneet ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen. Ne käyttävät Hongkongissa, Budapestissa ja Wienissä toimivien yritysten palveluja. Ulkomaisten sijoittajien suosiossa ovat suljetut sijoitusrahastot, jotka sijoittavat rahaston osanottajien varoja tiettyihin kohteisiin. On ilmeistä, että aluksi Venäjälle saapuvat ja ovat jo saapumassa portfoliosijoittajat. Niille pääasia on ”ostaa halvalla ja myydä kalliilla”. Ne eivät pidä tärkeänä saada määräysvaltaa sijoituskohteissa.

Seuraavassa vaiheessa tulevat yritykset, jotka voivat myydä palveluja venäläisille suuryrityksille tai isolle osalle kuluttajista. Vasta näiden yritysten jälkeen tulevat ne yritykset, jotka ovat valmiita tekemään suoria sijoituksia Venäjälle. Ne ovat valmiita sijoittamaan tuotantoon. Niille on tärkeää myös saada riittävän suuri määräysvalta yritysten hallinnossa. Tällaisille sijoittajille Putin suositteli yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa.

Venäjän presidentin määräyksestä hallitus aikoo päivittää Venäjällä toimintansa lopettaneiden ulkomaisten yhtiöiden luettelon. Venäjän on myös päätettävä järjestelyistä, jolla luodaan edellytyksiä halukkaiden yritysten paluulle.

Putin totesi, että venäläisten yritysten on tärkeä olla joustavia, kehittää uusia markkinoita ja omia teknologisia ratkaisujaan sekä tehdä yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa. ”On omaksuttava parhaita käytäntöjä, mutta ei kopioitava niitä. Sijoittajat saapuvat kyllä ajallaan”, totesi Putin. Sijoittajat ovat tervetulleita kunhan suostuvat elämään ”talon tapojen” mukaan.

Putinin mukaan Venäjän venäläisten yritysten ja niiden työntekijöiden edut ovat etusijalla. Palaaville ulkomaisille yrityksille ei aiota myöntää etuoikeuksia. Samaan aikaan Venäjä on ulkomaisille sijoituksille avoin maa. Kaikki, jotka haluavat palata, voivat palata kilpailun ja oikeusympäristömme puitteissa, sanoi Putin.

Tasapainoinen talous on suurin haaste

Puheessaan Putin korosti myös, että kotimaan talouden suurin haaste on siirtyminen kestävälle tasapainoisen kasvun tielle. Se vaati Venäjän talouden jäähdyttämistä. Prosessin on oltava erityisen varovainen, jotta se ei johda talouden pysähtymiseen.

Venäjän talouden suurin ongelma on työvoimapula. Sen ratkaisemisessa ulkotaloudelliset suhteet ovat tärkeitä. Putin ehdotti, että venäläinen liiketoiminta osallistuisi aktiivisimmin yhteisprojekteihin Venäjän BRICS-kumppanien ja sen tulevien jäsenten kanssa.

Samaan viittasi myös teollisuuden ja yrittäjien liiton puheenjohtaja Alexander Shohin. Hän näki ongelman ratkaisuksi työn tuottavuuden kohottamisen ja ulkomaisen työvoiman värväämisen. Ulkomaiset työntekijät voisivat työskennellä Venäjällä ns. lähetettyinä työntekijöinä. Sekä tuottavuuden kohottaminen että ulkomaisen työvoiman käytön lisääminen vaativat kuitenkin lakimuutoksia.

Putinin mukaan viranomaiset kehittävät yrittäjien toiveiden pohjalta valtion talouspolitiikan uusia järjestelyjä. Niiden tarkoituksena on lisätä maan tuotantopotentiaalia, auttaa avaamaan uusia yrityksiä ja vahvistaa teknologista taloudellista itsemääräämisoikeutta ja henkilöstön mahdollisuuksia.

Säätelyn laatu vaatii parantamista

Tapaamisessa keskusteltiin myös reaalisektorin sääntely-ympäristön parantamista. Se pitää sisällään sekä liiketoiminnan tarpeettomien esteiden poistamista että säätelyn normiperustan rukkaamista.

On ilmeistä, että säätely-ympäristön parantamisen yhtenä tarkoituksena on selventää yritysten kansallistamisen ja yksityistämisen ehtoja. Venäjän omaisuudenhoitoviraston hallituksen kokouksessa valtiovarainministeri Anton Siluanov kertoi, että ministeriö suunnittelee valtionyhtiöiden osakeannin määrän lisäämistä tuhanteen miljardiin ruplaan vuoteen 2030 mennessä.

Yksityistämisen ja kansallistamisen sääntöjen kehittäminen on tärkeää siitä syystä, että Venäjän syyttäjänvirasto on vaatinut useiden merkittävien yritysten omaisuuden takavarikointia. Syynä useissa tapauksissa on yksityistäminen tai kauppa, joka viraston mielestä rikkoo lakeja.

Myös ulkomaisten yritysten toimintaedellytysten määrittely lienee osa säätelynormien rukkaamista. Näyttää siltä, että Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvotteluiden tavoitteena on saada myös Kiina mukaan neuvottelupöytään. Neuvotteluissa käsiteltäisiin ydinaseiden valvonnan ohella globaalin talouden peruskysymyksiä.

Tiistain puhelinkeskustelun jälkeen Trump sanoi, että sekä Venäjä että Kiina haluavat parantaa suhteitaan Yhdysvaltoihin. Hänen mukaan perusongelma suhteissa Kiinaan on kaupan epätasapaino.

Suhteissa Venäjään ongelma on kaupan vähäinen määrä. Viime vuonna maiden välisen kaupan volyymi oli vain kolmisen miljardia dollaria. Samaan aikaan Venäjän ja Kiinan kaupan arvo oli lähes 240 miljardia dollaria.

Venäjä hallitsee valtavaa aluetta, itse asiassa maailman suurinta. Maalla on resursseja, joista voi olla hyötyä myös meille ja muille maille, arvioi Trump. Hän myös mainitsi, että Venäjällä on arvokkaita luonnonvaroja, mukaan lukien merkittävät harvinaisten maametallien varannot.

Ei ole täysin pois suljettua, että amerikkalaiset yritykset nähdään potentiaalisina sijoittajina niin Venäjän energiasektorilla kuin kaivannaisteollisuudessa. Venäjällä kuitenkin varotaan toistamasta 1990-luvun virheitä. Silloin venäläisten yritysten osuuksia myytiin alennuksella ulkomaisille sijoittajille.