Trumpin tullipolitiikan vaikutus Venäjään vähäistä

Yhdysvaltojen uusilla tulleilla ei ole toistaiseksi ollut suurtakaan vaikutusta Venäjän talouteen, koska maiden välisen kaupan volyymi on vain kolmisen miljardia dollaria. Verrattuna Venäjän ja Kiinan väliseen kauppaan kyse on alle kolmesta prosentista. Venäjä saattaa kuitenkin kärsiä Trumpin tullipolitiikasta, jos sen seurauksena öljyn maailmanmarkkinahinnan aleneminen jatkuu pitkään. Venäjän ja Yhdysvaltojen välisen kaupan kasvu voisi toisaalta kompensoida negatiiviset vaikutukset.

Fox News -kanavan haastattelussa Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläs Steve Witkoff sanoi, että Moskovan ja Washingtonin suhteita voitaisiin parantaa kaupallisella yhteistyöllä. Venäjän viranomaiset ovat myös ryhtyneet laatimaan sääntöjä ulkomaisten yritysten paluulle Venäjälle. Jopa keskuspankki on parantanut arvioitaan Venäjän talouden näkymistä.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov varoitti, että keskustelut Washingtonin kanssa ovat monimutkaisia. Välittömiä tuloksia tuskin on perusteltua odottaa. Markkinareaktiot osoittavat, että Yhdysvaltojen politiikan suuntaa kuitenkin seurataan Venäjällä. Tämä näkyy niin markkinoiden perusindikaattoreiden ”värähtelyissä” kuin venäläisten ja ulkomaisten yritysten kommenteissa.

Ruplan kurssi suhteessa dollariin vahvistunut

Venäjän markkinat ovat reagoineet Trumpin tulleihin osittain samalla tavalla kuin muiden suurten talouksien markkinat, mutta osittain myös päinvastoin. Pörssikurssit ovat laskeneet. Ruplan kurssi on vahvistunut suhteessa dollariin. Korkotaso on hienoisessa laskussa. Ruplan vahvistumisen ja korkeiden korkojen ansiosta hinnat ovat osin jopa laskeneet.

Teknologiaosakkeiden kurssit ovat laskeneet vuoden alun tasosta niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Japanissa ja Kiinassa kurssit ovat laskussa, mutta esimerkiksi Hongkongissa nousussa. Saksan pääindeksit ovat nousussa, mutta Ranskan laskussa.

Moskovan pörssin ruplamääräinen indeksi IMOEX on laskenut vuoden alusta hieman. Se näyttää seuraavan Pariisin ja Lontoon pääindeksejä. Sen sijaan samojen yhtiöiden muodostama valuuttamääräinen indeksi RTS on yli 20 prosenttia korkeampi kuin vuoden alussa. Näin siksi, että ruplan kurssi on jatkanut nousuaan tänä vuonna.

Trumpin tariffipolitiikan ilmeisenä tarkoituksena on dollarin vaihtokurssin alentaminen. Dollari-indeksi eli sen vaihtokurssi tärkeimpiin valuuttoihin onkin lähtenyt laskuun. Dollarin arvo on jatkanut jo viime vuonna alkanutta laskua myös ruplissa.

Öljyn maailmanmarkkinahintojen lasku yleensä heikentää ruplaa suhteessa dollariin. Nyt näin ei ole tapahtunut. Toisaalta ruplan vahvistuminen suhteessa euroon on hidastunut viime viikkoina. Voi olla, että öljyn maailmanmarkkinahinnan ja ruplan vaihtokurssin välinen riippuvuus on heikkenemässä. Jotkut tutkijat ja analyytikot ovat veikanneet, että dollarin ruplakurssi voi nousta 120 ruplaan. Toiset taas väittävät, että budjetin alijäämän rahoittaminen estää kurssilaskun alle 80 ruplan.

Niin sijoittajat kuin keskivarakkaat kansalaiset ovat tottuneet niin optimistisiin kuin pessimistisiin ennusteisiin. Jonkunlaisen käsityksen heidän näkemyksistään saa kun vertaa keskuspankin julkaisemia dollarin, euron ja Kiinan juanin virallisia kursseja käteiskaupan osto- ja myyntikursseihin tai futuurikursseihin.

Venäjän keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa hillitäkseen inflaatiovauhtia. Huhtikuun alussa keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina esitteli keskuspankin tilinpäätöstä Venäjän parlamentissa. Korkean ohjauskoron ansiosta inflaatiovauhti on hänen mukaansa hidastumassa edelleen tulevina kuukausina.

Keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa myös muihin korkoihin. Pankit ovatkin alentaneet sekä talletus- että luottokorkoja. Trumpin tariffipolitiikka on vaikuttanut kuitenkin julkisen vallan ja yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen korkoihin. Ne ovat laskeneet viime vuoden huipustaan. Mutta lasku on viime aikoina ollut epätasaista.

Ulkomaisten yritysten paluu

Tariffit vaikuttavat varsin lyhyellä aikavälillä. Kun muutokset ulottuvat maiden vaihtotaseisiin ja valuuttojen kursseihin, niin vaikutukset muuttuvat enemmän tai vähemmän pysyviksi. Trumpin tariffipolitiikan tarkoituksena on Yhdysvaltojen vaihtotaseen alijäämän poistaminen.

Tulleilla saattaa olla sama vaikutus kuin Reaganin hallinnon valuuttapolitiikalla 1980-luvulla. Se nopeutti myös Neuvostoliiton talouden romahtamista, jonka jälkeen eurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset valtasivat Venäjän markkinat. Kiinan vaikutus Venäjän tavara- ja rahavirtoihin alkoi näkyä toden teolla vasta noin 10–15 vuotta sitten.

Vaikka Reaganin ja Trumpin hallintojen politiikan tarkoitusperät ovat yhtenevät, tilanne globaaleilla markkinoilla on täysin toisenlainen kuin 1980-luvulla. Silloin Neuvostoliitosta irtautuneiden maiden markkinat täyttyivät ulkomaisista tuotteista, koska suunnitelmatalous ei kyennyt ohjaamaan tavara- eikä rahavirtoja.

Nyt Venäjän valtio pyrkii ohjaamaan ulkomaisten yritysten toimintaa Venäjän markkinoilla. Tariffipolitiikka ei näytä vaikuttavan Venäjän toimiin. Tänä vuonna puheet ulkomaisten yritysten paluusta Venäjän markkinoille ovat kiihtyneet. Jatko riippuu mm.  ulkomaisten yritysten riskiarvioista sekä niiden kilpailukyvystä venäläisten yritysten kanssa. Myös Venäjän viranomaisten asettamat paluuehdot vaikuttavat ulkomaisiin yrityksiin.

Yritysten paluu Venäjälle on kiinni myös myös sanktioiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltain sanktioiden purkamisesta. Yhdysvaltojen Venäjän kauppakamarin puheenjohtaja totesi amerikkalaisten yritysten olleen viimeisiä, jotka lähtivät Venäjältä. Näyttää siltä, että amerikkalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole ensimmäisiä, jotka palaavat Venäjälle.

Paluuaikeistaan ovat ensimmäisinä viestittäneet korealaiset yritykset. Korea Times -lehden mukaan LG Electronics on jo käynnistänyt osittain toimintansa Moskovan alueella sijaitsevalla tehtaallaan. Saksan Deutsche Welle kertoo, että myös Hyundai tutkii mahdollisuutta palata Venäjälle. Samsung Electronics Rus Kaluga ja Samsung SDS Rus ovat jo ilmoittaneet rekrytoivansa henkilöstöä. Kyse on kokoonpano-operaattoreista, keräilijöistä, laadunvalvonnan tarkastajista ja automaattilinjan kuljettajista.

Reuters kertoi hiljattain, että suurten EU-yritysten johtajat ovat myös alkaneet puhua Venäjän kaasun tuonnista jopa Venäjän Gazpromilta. Vuosi sitten tällaista olisi ollut mahdotonta edes ajatella. Kyse on ranskalaisten öljy-yhtiöiden ja saksalaisten kemian alan suuryritysten johtajista. Leuna Chemical Parkin toimitusjohtaja totesi Reutersille, että Saksan kemianteollisuus on vähentänyt työpaikkoja viidellä perättäisellä neljänneksellä. Kyse on yhdestä Saksan suurimmista kemian alan yritysryppäästä. Nord Stream -putkilinjojen avaaminen uudelleen auttaisi yrityksiä. Se ”alentaisi hintoja enemmän kuin mikään nykyinen tukiohjelma”, arvioi toimitusjohtaja.

Ulkomaiset yritykset ovat toimineet jo kauan Venäjän markkinoilla. Erityisesti Venäjän ystävällismielisiksi määrittelemien maiden sijoittajat ovat jatkaneet sijoittamistaan Venäjälle. Sijoitukset on toteutettu suljettujen sijoitusrahastojen kautta. Niiden etuna on, ettei tietoja sijoitusrahastojen osakkeenomistajista ja varoista julkisteta.

Venäjän julkinen valta on ryhtynyt luomaan sääntöjä paluulle. Tätä ovat vaatineet myös venäläiset yritykset, jotka ovat vallanneet ulkomaisten yritysten jättämiä markkinoita. Presidentti Putin kehotti jo helmikuussa hallitusta säätelemään ulkomaisten yritysten paluuta Venäjän markkinoille. Valtiovarainministeriö ilmoitti huhtikuussa, että ministeriö on valmistellut luonnoksen toimintaehdoista maahan palaaville ulkomaisille yrityksille. Sitä ei ole vielä hyväksytty.

Lähiajan näkymät

Yhdysvaltojen tullien vaikutus Venäjän talouteen riippuu siitä, millaisia muutoksia Yhdysvaltojen ja sen kauppakumppaneiden neuvottelujen jälkeen tulleihin lopulta tulee. Kyse on myös siitä, miten Kiina vastaa Yhdysvaltojen painostukseen. Ja siitä, millaisia päätöksiä Venäjä tekee markkinoidensa suojelemiseksi tai avaamiseksi.

Venäjän talouden lähiajan näkymät riippuvat viime kädessä venäläisten yritysten kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Se taas on teknologian tason ja työvoiman osaamisen summa. Yritysten ja niissä työskentelevien mahdollisuudet ”tarjota parastaan” riippuvat julkisen vallan asettamista säännöistä.

Julkinen valta on tällä vuosituhannella vaikuttanut liiketoimintaympäristöön erityisesti verotuksella. Poltto- ja raaka-aineita tuottavien yritysten keskimääräistä suurempien voittojen verotus on ollut samalla perusta niin valtion budjetin tasapainottamiselle kuin vararahastot yhdistävän hyvinvointirahaston kokoamiselle.

”Ylisuurten” voittojen verotuksesta syntyvien tulojen jakamista valtion budjetin ja hyvinvointirahaston kesken kutsutaan budjettisäännöksi. Sitä on uudistettu tähän mennessä jo viisi kertaa. Saattaa olla että rahasto on nyt kuudennen reformin kynnyksellä siksi, että rupla näyttää luopuneen öljyisestä perustastaan. Myös BRICS-maiden keskinäiset päätökset vaikuttavat pidemmällä aikavälillä Venäjän markkinoiden reaktioihin Yhdysvaltojen tariffipolitiikkaan.

Duuman rahoitusmarkkinakomitean johtaja kertoi selvityksistä, joissa tutkaillaan mahdollisuuksia käyttää yhteisvaluuttaa keskinäisiin maksuihin. Yhteisvaluutan arvo olisi sidottu kultaan.