Romania äänestää presidentistä uudelleen 4. toukokuuta 2025. Vaalit on suunniteltu pidettäväksi kahdessa kierroksessa: ensimmäinen kierros 4. toukokuuta ja toinen 18. toukokuuta. Tämä aikataulu vahvistettiin sen jälkeen, kun vuoden 2024 vaalit mitätöitiin väitetyn ulkopuolisen vaikuttamisen vuoksi, eikä aluksi tammikuulle 2025 suunniteltuja vaaleja tohdittu poliittisen epävakauden oloissa järjestää.
Epävakaus on Romaniassa on jatkunut pitkään ja se sai lisää sytykkeitä vuoden 2024 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalien kumoamisesta. Silloiset mielipidemittaukset ennakoivat ylivoimaista voittoa Călin Georgesculle, jonka väitettiin saaneen tukea Venäjältä.
Todellisen syyn katsotaan löytyvän Georgeskun poliittisista näkemyksistä. Hän on EU-kriittinen, vastustaa NATO-jäsenyytta ja kannattaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Georgesculta evättiin ehdokkuus edessä olevissa vaaleissa keinoin, jotka eivät kestä juridista päivänvaloa.
Vaalien siirto-operaatio venkoiluineen näyttää johtavan ojasta allikkoon. Ylivoimainen suosikki on oikeistokansallisen AUR-puolueen johtaja, Trump-fani, Ukrainan avun kriitikko ja Brysselin politiikan vastustaja George Simion. Uuden suosikin poliittinen suuntautuminen on kuin märkä rätti EU-komission kasvoille.
Vaalit ”uhkaavat ravistaa EU:ta ja Natoa”, varoittaa yhdysvaltalainen politiikan portaali politico. Tilanne olisi räjähdysvaarallinen paitsi Simionin linjan vuoksi, myös johtuen Romanian roolista Euroopassa ja NATO:ssa.
Romania on lehden mukaan tärkeä EU-maa, keskeinen ja aktiivinen Naton itälaidan valtio ja sotilaallinen voima. Sen rooli Ukrainan sodan läntisenä tukikohtana ja tuen välittäjänä on keskeinen. Länsivastaisen presidentin valinnalla maalle olisi kauaskantoisia seurauksia. EU- ja Nato-skeptisen poliitikon vaalivoitto voisi vaarantaa lännen tuen Ukrainalle ja se olisi kolhu myös kiikkerälle NATO-yhtenäisyydelle.
”Väärät” yllättäjät
Marraskuussa 2024 Venäjä-mielinen ja NATO- sekä EU-kriittinen ehdokas Călin Georgescu voitti yllättäen vaalien ensimmäisen kierroksen. Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi äänestyksen väitetyn Venäjän puuttumisen vuoksi. George Simion pitää tätä tekosyynä: ”Raportti ei kerro mitään Venäjästä”, hän sanoi itävaltaisen exxpress-lehden haastattelussa. ”Haluan nähdä todisteita! Jos niitä on, hyväksyn sen – mutta sellaista ei ole.”
Hänen mielestään asia on selvä: Vaalit kumottiin, koska ihmiset äänestivät nykyistä politiikkaa vastaan ja sitä ei hyväksytty. Simion varoittaa: ”Ei voi sulkea ketään pois vain siksi, että hän arvostelee Natoa! Tiedämme jotain sellaista Valko-Venäjältä tai Venezuelasta – mutta emme demokratiassa!”
Simion esittelee itsensä avoimesti ”muutosagenttina” ja kuvailee rokotustenvastaisesta liikkeestä syntynyttä AUR-puoluettaan ”trumpistisena alustana”. Rokotusliike sai voimaa sosiaalisessa mediassa ja johti siihen, että hallituksen oli vaikea saavuttaa laajaa rokotuskattavuutta. Laajempi rokotusten vastustamisen trendi oli nähtävissä Romaniassa jo ennen Covid-19-pandemiaa.
Simion on kampanjassaan luvannut vastustaa Brysseliä ja keskeyttää sotilaallisen avun Ukrainalle. Näin tehdessään hän vastustaa avoimesti geostrategisesti tärkeän EU:n ja Naton jäsenmaan aikaisempaa politiikan linjaa. Hänellä epäiltiin olleen yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin ,”jotka syytökset hän toistuvasti kiistää”, Politico kertoo.
Jo vaalikampanjansa aikana Simion yritti vapautua Venäjä-kytkentöjään koskeneista väitteistä. ”Hän kuvaili Putinin Venäjää suureksi uhkaksi ja lähestyi sen sijaan Trumpin MAGA-liikettä.” Mutta hänen kantansa Ukrainaan ei ole muuttunut: ”Ei enempää sotilaallista apua Ukrainalle.”
Exxpress-lehden haastatteleman analyytikko Remus Ștefureacin mukaan Simionin äänestäjät tulevat ensisijaisesti ”pienistä ja keskisuurista kaupungeista ja maaseudulta” – he ovat yleensä nuorempia, vähemmän koulutettuja ja pienituloisia.
Kuten Georgescu, myös Simion yrittää pitää esillä teemoja, jotka yhdistävät nykyisen hallinnon kriitikkoja. Ne eivät ole edustettuna kyselyissä, mutta voivat olla vaaleissa ratkaisevia. Ștefureaci on romanialainen politologi, analyytikko ja INSCOP Research -yrityksen tutkimusjohtaja. Yritys on yksi Romanian arvostetuimmista tutkimuslaitoksista.
Vaalikierros on vasta edessä ja tulos epävarma. EU-johdon kannalta Simionin ja entisen pääministerin Victor Pontan kesken käydään mahdollisesti ratkaiseva kamppailu. Voitti kumpi tahansa, tulos on Brysselissä kitkerää nautittavaa. Myös Ponta on EU-kriittinen ja kansallismielinen, politiikantutkija Ștefureac varoittaa.
NATO Romaniassa
Romaniassa sijaitsee useita NATOn strategisia tukikohtia, joista tärkein on Mihail Kogălniceanu (MK) -tukikohta lähellä Constanțaa Mustanmeren rannikolla. (laajennusvaiheen kuva artikkelikuvana). Tämä tukikohta on keskeinen osa NATO:n itäisen kyljen puolustusta ja joukkojen siirtoja.
Pääasialliset NATOn tukikohdat Romaniassa
Mihail Kogălniceanu (MK) Air Base, Constanțan lähellä, Mustanmeren rannikolla. Se on NATO:n keskeinen logistinen ja operatiivinen keskus Itä-Euroopassa. Sitä käytetään joukkojen siirtoihin, harjoituksiin ja sotilasliiton asemien varmuuden lisäämiseen Mustanmeren alueella.
Tukikohta on Yhdysvaltain joukkojen käytössä (mm. 101. Airborne Division on ollut sijoitettuna tänne Ukrainan sodan aikana). Tukee NATO:n air policing -tehtäviä alueella.
Deveselu Military Base (Aegis Ashore -ohjuspuolustusjärjestelmä) Oltin piirikunnassa. Sen rooli NATO:n ballististen ohjusten torjuntajärjestelmä (Aegis Ashore), osa Euroopan ohjustorjuntaa (EPAA). Tukikohta on suunniteltu torjumaan mahdollisia ohjusuhkia (esim. Iranista tai Venäjältä). Venäjä on vastustanut tätä tukikohtaa ja pitää sitä turvallisuusuhkana. Aluksi uhkaksi mainittiin vain Iran.
Cincu Training Range Transilvaniassa (Brașovin piirikunta). Tukikohta on laaja harjoitusalue, jossa NATO-joukot (erityisesti Romanian, yhdysvaltalaiset ja liittolaisten joukot) harjoittelevat. Käytössä mm. NATO Response Force (NRF) -harjoituksissa.
Ștefănelu Mare Air Base, Focșani, Vrancean piirikunta. Tärkeä ilmatukikohta, jota käytetään NATO-harjoituksissa.
NATO:n laajempi läsnäolo Romaniassa
Multinational Brigade Southeast (Craiova) – NATO:n monikansallinen prikaati, johon kuuluu joukkoja Puolasta, Portugalista ja muista liittolaisista.
Black Sea Rotational Force – Yhdysvaltain joukkojen vuorotteleva läsnäolo Mustanmeren turvallisuuden takaamiseksi.
Strateginen asema
Mustanmeri on NATOn keskeinen strateginen alue: Venäjän ja Ukrainan sota on lisännyt alueen turvallisuusmerkitystä.
NATO:n ”etulinja” on Itä-Euroopassa: Romania toimii tärkeänä puolustusketjuna Puolan ja Baltian ohella. Nyttemmin myös Suomi on osa tätä ketjua.
Romanian NATO-läsnäolo on vastapaino Venäjän Mustanmeren laivastolle (Sevastopol).
NATO-joukkojen kokonaisvahvuudesta ei ole käytettävissä tietoja. Mutta päätukikohdan laajennusvaiheessa sen miehistön kapasiteetiksi ilmoitettiin 10 000 henkilöä. Yhteensä maassa voidaan arvioida olevan 20 000 – 30 000 US-Armyn ja/tai liittolaisten sotilasta.
Lähteet: NATO:n viralliset tiedotteet, Romanian puolustusministeriö, U.S. European Command (EUCOM).
3 kommenttia julkaisuun “EU:n painajainen: ”Väärä” henkilö jälleen Romanian vaalien gallup-johdossa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mitä jos joku kannattaisi ystävyyttä ja kanssakäymistä yhtälailla joka suuntaan valtion nimestä välittämättä? Minusta on ihmeellistä tämä puolten valinta; sitoutuminen johonkin blokkiin, tms. Jos olisin itse vaikka presidentti, julistaisin lähtökohtaisesti hyviä suhteita kaikkien kanssa. Mikäli ongelmia tulisi, ne tutkittaisiin perinpohjin kaikkine taustoineen objektiivisesti jokaisen osapuolen näkökulmasta. Sitten uurastettaisiin diplomatian saralla ja jos kaikesta huolimatta olisi pakko ottaa julkisesti kantaa johonkin ikävään, tekisin sen silti mahdollisimman sovittelevasti ja vain varmistettuihin faktoihin vedoten.
Romaniassa globalistieliitti peruu vaaleja, kun vääriä ihmisiä valitaan. Suomessa ei peruta vaaleja, sillä jo etukäteen huolehditaan siitä, että väärät ihmiset eivät tule edes ehdolle. Esimerkkinä vaikkapa se kuinka Suomen ”deep state” Suomen postin ystävällisellä avustuksella johdatti Väyrysen kannattajakortit vääriin osoitteisiin jopa ulkomaita myöten. Suomessa myöskään posti ei ota vastuuta asiasta asiakkaan (Väyrynen) vaatimuksista huolimatta, poliisi ei tutki eikä tuomioistun tuomitse selvää rikosta.
Jos sitten joku ei-toivottu pääsisikin ehdolle vaaleihin, hoidellaan asia niin, että hän ei varmasti tule valituksi. Sama koskee myös ei-toivottuja puolueita tai vaaliliittoja. Esimerkki juuri äskettäin käydyistä kunnallis- ja aluevaaleista. Vapauden liiton Tiina Keskimäki, joka on saanut tunnettavuutta järjestelmän kriitikkona valtakunnan laajuisesti oli menemässä läpi yli 600 äänellä, kun yht’äkkiä suorassa lähetyksessä (videostriimissä) hänen äänimääränsä putosi vajaalla 600 äänellä! Minne ihmeeseen jo lasketut äänet katosivat? Samaten ihmetytti miten valtakunnallisestikin tunnetut nettihahmot saivat vain muutamia ääniä. Esimerkiksi Vapauden liiton puheenjohtaja ei saanut edes omaa ääntään omalta äänestysalueeltaan (0-tulos siellä)!
Valtamediassakin kerrottiin miten hylättyjen äänien määrä on moninkertaistunut näissä vaaleissa. Muistelen lukeneeni jostain, että tavanomaisten 10000-20000 kirkkovenettä, Aku Ankkaa tai Mikkihiirtä äänestäneiden ohelle oli tullut n. 100 000 hylättyä ääntä lisää. Onko niin, että väärien puolueiden tai väärien henkilöiden saamia ääniä yksinkertaisesti merkittiin hylätyiksi kenties piirtelemällä niihin jotain sopimatonta (sujunee helposti ja huomiotta ääntenlaskijoiltakin). Ääniä on voitu myös väärentää siirtämällä ne muille ehdokkaille numeromanipulaatiolla? Näyttää ”Amerikan meininki” rantautuneen jo Suomeenkin.
Äänestyksestä: Olisikin kiinostavaa saada tietää, kuinka suuri osa äänistä oli protestiääniksi laskettavia Mikki Hiiriä yms, ja kuinka moni härsi äänestyksensä ihan vahingossa. Ja miksi, mikä siinä voi olla niin vaikeaa? Onko amerikkalainen viihde ja some tosiaan tyhmentänyt ihmisiä niin, että ne eivät enää osaa edes äänestää??