Myöhään illalla ystäväni, kaksinkertainen tohtori Eero Paloheimo soittaa. Hän on Tallinnassa ja äänestä päätellen ehtinyt nauttia pari lasillista. Se on ymmärrettävää, koska hän on syvästi ahdistunut asiastaan. Puhumme maailmasta ja olemme samaa mieltä: tilanne on synkkä, dystooppinen.
Hän sanoo: ”Ihmiskuntaa johtaa nyt kolmikko, tämä sinun ystäväsi Pjutin (pilkallisesti), tämä lapsi Trump ja sitten Xi, joka näköjään on ajatellut pidemmälle kuin nämä kaksi”, Paloheimo sanoo.
Hän viittaa skotti Jim Skean haastatteluun Helsingin Sanomissa. Skea on hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n puheenjohtaja, ehkä merkittävin alan asiantuntija maailmassa. IPCC julkaisi vuonna 2018 kuuluisan raportin, joka kuvasi maailmaa, jonka lämpötila olisi noussut yli 1,5 asteen sijasta kaksi astetta.
Se on mennyttä toiveunien aikaa.
Nyt Sir Jim puhuu kolmen asteen noususta. Se tarkoittaisi ihmiselle sietämättömiä oloja, maissi- ja riisisatojen tuhoutumista, valtavia nälkäpakolaisten virtaa, kaiken kaikkiaan katastrofia. Pohjois-Euroopassa lämpeneminen olisi vielä kaameampaa kuin aurinkovyöhykkeellä.
”Mutta mitä nämä kolme maailman hallitsijaa tekevät?” Paloheimo kysyy. Vastaus on selvä, keskittyvät geopoliittisiin yhteenottoihin, maailman jakamiseen. Yhteinen kohtalomme ei ole agendalla.
Eero paloheimon avainajatus: ”Mikä järki on oletuksessa, että lämpötilan nousu pysähtyy kolmeen prosenttiin?”
Hän havainnollistaa asiaa: Ilmastonmuutos on kuin kaatuva keppi. Kun se on horjahtanut tasapainosta, kallistus kiihtyy. Se pätee ilmaston lämpenemiseen. Tasapainon on Jim Skeankin mielestä on menetetty. Keppi on kaatumassa.
”Ja miksi lämpeneminen muka pysähtyisi kolmeen asteeseen. Ei se pysähdy vaan kiihtyy”, Paloheimo sanoo.
Maailman johtajien tulisi tehdä ainutkertaisia ratkaisuja, pysäyttää keppi, jos se vielä on mahdollista. Mutta huomio on muualla, vallan ja valtapiirien jakamisessa. Toivoa ei ole ainakaan Yhdysvaltain hallinnossa, joka haluaa porata ja säröttää, saada lisää öljyä, mutta ei juuri muuallakaan.
Ainut toivo näyttää olevan ahneudessa, yksityisen talouden halussa saada lisää rahaa vihreästä teknologiasta. Ovatko ahneet tarpeeksi ahneita, riittävän nopeita? Ihmiskunnan kohtalo saattaa riippua ahneuden aggressiivisuudesta. Juuri nyt näyttää siltä, että poliittiset ja sotilaalliset kriisin peittävät näkyvistä uhkista suurimman.
16 kommenttia julkaisuun “AINOA TOIVO ON AHNEUDESSA”
Comments are closed.
Ilmastonmuutos (alun perin nimellä ”ihmisen aiheuttama ilmaston katastrofaalinen lämpeneminen”) kuuluu samaan vallan- ja rahankeskittäjien työkalupakkiin kuin kulkutaudit ja Venäjällä pelottelu. Kyseessä on saman pelottelutuotteen eriyttäminen ja kutakin niistä mainostetaan mediassa kulloisenkin tilanteen mukaan. Jos kansalainen tunnistaa työkalupakin jonkun välineen falskiuden, hän saattaa silti nielaista toisen sellaisenaan. Kannattaa kysyä aina, onko ratkaisuehdotus se, että keskitetään valtaa ja rahaa yhä harvempiin käsiin (esim. rokotebisneksessä ja rokotuspakotuksessa tahot WHO, sen päärahoittaja Bill Gates sekä Brysselin Ursula).
Kansalaisille sanotaan, että pitää luottaa tieteeseen. Ilmaston suhteen tosiaan 1960- ja 70-luvuilla peloteltiin tieteen tulosten perusteella jääkaudella (joka on kyllä tulossa aikanaan). Sanottiin, että Lapin hakkuiden jäljiltä ei enää koskaan synny uutta metsää kylmyyden takia. Nyt pitää luottaa siihen, että kohta paistutaan. Pitempään eläneelle tällainen aaltoliike on paljastavaa ja menee huumorin puolelle. Ääri-ilmiöistä uutisoidaan valtavasti enemmän kuin esim. 1800-luvulla tiedonvälityksen mullistusten ja agendajournalismin ansiosta. Metsäpalot ovat toki paljolti ihmisen toiminnan tulosta; syttyyhän metsä, kun se tahallaan tai huolimattomuuden takia sytytetään (Kalifornia, Australia).
Globalistien rahoittama tutkimus ilmastoasioissa on yhtä luotettavaa kuin aikoinaan tupakkayhtiöiden rahoittama osa tupakan vaikutusten tutkimuksesta. Tutkimusrahaa hakiessa kriittiselle tutkimusprojektille käy kuin Väyryselle tai Georgesculle presidentinvaalissa: temmataan joku Kummeli-peruste tai -menettely, jolla homma katkeaa kuin kanan lento.
Asiantuntijaan on opetettu luottamaan, vaikka hän edustaisi aivan muuta tieteenalaa kuin kyseessä oleva. Mediassa ääneen pääsevät vain luotettavasti oikeaa mieltä olevat asiantuntijat. Heitä kuunnellaan, vaikka heidän aikaisemmat arvionsa ovat menneet järjestään metsään. Luottakaamme siis edelleen mm. Halla-ahoon, Aaltolaan ja Toveriin ynnä muihin, joilla on sopiva pakkomielle tai oma lehmä ojassa.
Vaan yksi on joukosta poissa. Ydinsodan pelko on hälvennyt ja nimenomaan EU:n sotakiihkoiset maat, Suomi mukaan lukien eivät halua Ukrainan kriisin loppuvan, vaikka sitten menisi viimeisetkin siemenperunat. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen jopa sanoi, että sota on turvallisempi kuin rauha. Vireillä on valtava rahan keskitys aseiden tuotantoon ja armeijoiden kasvattamiseen (lue. Brysselin vallan sementoimiseen). Toiveena on sota Venäjää vastaan lähitulevaisuudessa. Jos toive toteutuu, saadaan valtava ilmastonmuutos ydinsodan seurauksena. Moni ei kuitenkaan jää eloon suremaan tapahtunutta.
Maailman ilmastotieteilijät ovat lähes sataprosenttisesti yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on fakta. Se yksi prosentti sitten saa palstatilaa persujen julkaisuissa. Ilmiön kieltämisessä vaikuttavat samat psykologiset mekanismit kuin tämän sivuston pääaiheissa. Suurin osa suomalaisista torjuu kaiken sellaisen faktatiedon, joka horjuttaa uskoa siihen, että Venäjä on pahuuden valtakunta. Ilmastonmuutoksen kieltäjät sulkevat silmänsä ja korvansa faktatiedolta, koska se uhkaa heidän uskomusmaailmaansa, joka ilmeisesti on ikuinen talouskasvu? Ahneus?
Kolumnin viimeinen kappale on oksymoron.
”Ainut toivo näyttää olevan ahneudessa, yksityisen talouden halussa saada lisää rahaa vihreästä teknologiasta. Ovatko ahneet tarpeeksi ahneita, riittävän nopeita? Ihmiskunnan kohtalo saattaa riippua ahneuden aggressiivisuudesta. Juuri nyt näyttää siltä, että poliittiset ja sotilaalliset kriisin peittävät näkyvistä uhkista suurimman.”
Viherpesu vaatii lisää talouskasvua kuten pyrkimys saada lisää rahaa. Poliittiset ja sotilaalliset kriisit taas johtuvat tiettyjen piirien ahneudesta.
Onko tutkijat ja tiedemiehet laskeneet, että kuinka paljon maapallon väestö voi kasvaa ennenkuin raja tulee vastaan ruuan ja/tai asukastiheyden suhteen. Myös väestön kasvu vaikuttaa ilmastoon määrän takia ja lisääntyneen teollisuuden suhteen. Lisäksi väestön kasvu aiheuttaa lisääntyneitä kriisejä valtioiden suhteen, jotka taas johtavat moniin ongelmiin ruuan suhteen ja ruuan tuotannon suhteen, vaikuttaa myös ilmastoon.
Loputtomiin väestö ei voi kasvaa maapallolla, ellei sitä saada rajoitettua tai väestön siirtoa aloitettua muualle planeetoille.
Ilmastohömpän torjumiseen käytetyt rahat, turhaan köyhdyttävät väestöä, kuten koronakusetus ja sodat. Se on varallisuuden siirtoa rikkaille pelimiehille. Ei mitään järkeä. Joutas vähän lämmetä. Nytkin on niin helvetin kylmä.
Minun suhteeni ”ilmastonmuutokseen” alkoi kun olin arkkitehtitimistossa apulaisena ja luin artikkelin Suurkirkon maalipintojen tuhoutumisesta. Vuosi oli 1972. Sen jälkeen ehdin lukea monen monta juttua teemasta ”ilmasto sitä” ja ”ilmasto tätä” kunnes kyllästyin ja pistin oven kiinni. Ei sitä puppua enää minulle kiitos.
Jotkut tiedemiehet ennustivat 1970-luvulla jääkauden tuloa ja media maalaili maailmanlaajuista katastrofia. Oli turhaa pelottelua. Nyt sitten on menty toiseen ääripäähän. Lämpimien ja kylmien jaksojen vuorottelu maapallolla on sen normaalia ”kaoottista” toimintaa, Siihen on sopeuduttava, oli se sitten kuinka ikävää tahansa.
Ilmaston vaihtelua tarkastellaan yleensä pitkällä aikavälillä ja lämpötilan lyhytaikaiset paikalliset, isotkin muutokset, ovat sääilmiöitä. Luonnonmullistukset, kuten tulivuorenpurkaus, mahdollinen ison meteoriitin putoaminen, jne., voivat nekin yllättäen muuttaa ilmastoa suuntaan tai toiseen.
Maapallon ilmaston tulevaa keskilämpötilaa ei voi täysin varmasti tietää, eikä lämpötilaan kovin paljon vaikuttaan. Muuttujia on liikaa. Suomessa tehtävät mahdolliset toimenpiteet hukkuvat kohinaan. Hiilidioksidi tosiaan on vesihöyryn jälkeen tärkein kasvihuonekaasu ja sen lisääntyminen ilmassa lisää kasvien kasvua ja kasvit vapauttavat happea. Maapallon ilmaston lämpötilan noustessa hiilidioksidin määrä lisääntyy viiveellä.
Tässä eräs ennustuksen kukkanen.
Kasvihuoneilmiö MTV3 esit 1984: https://www.youtube.com/watch?v=R8Sy8J0psqQ
VOM! Juuri niin. Ainoa toivo on vallankumous – maailmanlaajuinen – onko se jo alullaan?
Tuohon ilmastokysymykseen suhtaudun skeptisesti,en siksi ettei se voisi olla mahdollistakin,vaan siksi miten sen lanseeraaminen tapahtui. Sopii muistaa että Al Core hävittyään pres vaalit 2000 lanseerasi asian oikein elokuvan kera. Liekö sattuma että hänellä oli jo kaksikin eri järjestöä jotka alkoivat rahastaa tämän ilmastouskonnon varjolla. Minulla ainakin kellot hälyttävät aina kun jonkun hädän varjolla aletaan kerätä rahaa. Rahaa jolla ei mitenkään voida vaikuttaa. Muutoinkin näiden erilaisten rahankerjuu järjestöjen määrä on suorastaan räjähtänyt.
Pitää paikkansa, että ilmasto on muuttunut aina. Ilmastonmuutoskriitikot muistavat aina vakuuttaa, että ilmasto on muuttunut maapallon historian aikana paljon rajummin kuin mitä nykyinen muutos (jonka monet heistä edelleen kuitenkin kiistävät) on/olisi. Sekin pitää paikkansa ja monet muut kriitikoiden väitteet (jos ovat asiansa osaavaa väkeä).
Oleellisinta tässä ihmisen aikaansaamassa muutoksessa ei ole mikään edellisistä vaan muutoksen nopeus. Aiemmat muutokset (kuten esimerkiksi edellinen jääkausi) ovat vaatineet tuhansista satoihin tuhansiin jopa miljooniin vuosiin aikaa. Siinä ajassa kasvit ja eläimet ovat hyvin ehtineet sopeutua muutokseen. Tosin on ollut myös kausia, jolloin elämä maapallolla on ollut vaarassa. Muutoksia (ja rajuja sellaisia) oli toki ennen elämän ilmestymistäkin. Tämä ihmisen aikaansaama muutos on tapahtunut suurimmalta osin muutaman viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutos alkoi joskus teollistumisen alussa, mutta ei silloin ollut maallikolle edes havaittavissa, joten siitä ei juuri puhuttu.
Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näennäisesti merkityksettömän kasvin katoaminen saattaa johtaa niitä hyödyntävien eläinten sukupuuttoon tai päinvastoin. Kaikki syys-seuraussuhteet eivät ole ilmiselviä. Muutoksella voi olla yllättäviä seurauksia. Todennäköistä on ainakin biodiversiteetin väheneminen ja sillä puolestaan on omat seurauksensa.
Minä en siis kiistä ilmastonmuutosta, mutta olen kriittinen sen suhteen pystyykö tämä voiton tavoitteluun keskittynyt kapitalistinen yhteiskunta ja edelleen jatkuvan kasvun nimiin vannova markkinatalous vastaamaan haasteeseen. Sellaiset asiat kuten päästökauppa, jossa päästöistä(kin) tehtiin kauppatavaraa eivät ainakaan ole kovin lupaavia. Päästöttömät kulkuvälineet kuten sähköautot taas tuovat uusia ongelmia akkuraaka-aineiden riittävyyden muodossa. Sähköllä toimivat lentokoneet taas ovat teho-paino-suhteen takia vielä suurempi ongelma (vaikka pienet lentävät esineet kuten droonit ovatkin olleet menestys – etenkin pahassa eli sodassa).
Siirtymällä yksityisestä liikenteestä julkiseen raiteilla sähkön avulla kulkevaan (joka jo hallitaan melko hyvin) olisi askel oikeaan suuntaan. Samoin tavaroiden ja raaka-aineiden siirtely merta, maata ja ilmaa pitkin edestakaisin sinne missä on halvin työvoima ja taas maksukykyisin asiakasvoima sekä joutavan rihkaman tuotannosta kokonaan luopuminen auttaisi asiaa. Nuo olisivat kuitenkin sitä sosialismia, johon markkinatalous ja yksityinen voitontavoittelu ei ole valmis.
Marxilaiset taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että kapitalismi vie maapallon ”turmioon”. Yrityksiin sijoittajat vaativat sijoituksilleen aina vaan lisää tuottoa, ja se otetaan riistämällä luontoa ja joustavaa tuotannontekijää (duunaria).
Kyllä ilmastonmuutoksen ongelmat näkyy jo äärimmäisilmiöinä. Luonnolla on valtava kyky uusiutua, mutta jos tasapaino horjuu, luonto reagoi ja jaan Paloheimon käsityksen että voi mennä liian pitkälle, ettei se pysty uusia sillä tavalla että olisi ihmiselle elinkelpoinen. Tuulee äärimmäistä kuivuutta ja äärimmäisiä tulvia, Kalifornian ja Australian metsäpalot yms. Olen ymmärtänyt niin, ja saanut myös vahvistusta Sodankylän ilmatieteen laitoksen professorilta, että hiilidioksiidi – nimeenoman se osa, joka on liikaa, joka ei kuulu luonnon normaaliin kiertoon, joka on kotoisin niistä kaivannaisista (kivihiili, öljy) joita tarvitsemme koneisiin, autoihin, lentokoneisiin, muodostaa ikäänkuin lasikannen meidän yllämme – ei kovi korkealla kuitenkaan, vaan korkeampana on tosi kylmää. Mutta siksi puhutaan kasvihuoneilmiöstä, koska lasin läpi aurinko lämmittää, mutta lämpö ei haihdu, jos ei ilmastoi. Tätä hiilidioksidikerrosta ei kuitenkaan osata ilmastoida pois, jolloin lämpö ei haihdu, vaan kumuloituu. Lämpö on energiaa eikä sitä voi hävittää- se voidaan vaan muuttua muodosta toiseen. Sosankylän ilmatieteen laitoksessa minulle kerrottiin että tuo hiilidioksidikatto ei kuitenkaan ole tasaisesti päämme päällä vaan se on vinosti noiden kylmien ilmamassojen kanssa.
On totta että kasvit käyttävät hiilidioksidia ja hajoittaa sen hapeksi meille. Mutta hiilidioksidimäärä luonnossa on riittävä, me hengitämme hapen ja tuotamme takaisin hiilidioksidia.
Ydinvoimakaan ei ole ratkaisu, koska se perustuu prosessiin joka tuottaa suuria määriä lämpöä. Tästä sain vahvistuksen venäläiseltä ydinfyysikolta viime vuonna – ja olen saanut tiedon alun perin ruotsalaiselta asiantuntijalta. Myös Fennovoiman ympäristövaikutusten arvioinnissa lukee selvästi:2/3 energiasta uraanin hajoamisprosessissa palautuu luontoon. Keskikokoisessa ydinvoimalassa, jota suunniteltiin Hanhikiveen, olisi ainakin 60m3 vettä sekunnissa tarvittu jäädytykseen ja se vesi lmpenisi 10 astetta. Määrä on vuorokaudessa yöi 5 miljoonaa kuutiota 10 astetta lämpimämpi vesi ja vuodessa on 365 vuorokautta. Kuutio on 1000 litraa, eli pikku juttu se ei ole. Ydinvoiman käyttöikä on Loviisassa jo 50 v, vaikka lyhyemmästä ajasta puhutaan. Mutta myös käytön jälkeen, jätteet tarvitsevat jäähdyttämistä. Tämä on vain lämpöongelma joka ydinvoima aiheuttaa. Kun sitten liitetään siihen muut ongelmat ja riskit, ei ole ratkaisu. Hiilidioksidikerros, jonka me aiheutamme elintasollamme, taas estää tämän lämpökuorman haihtumista avaruuteen.
Olisi todella tästäkin syytä pyrkiä rauhaan ettei tulisi sodista aiheuttamaia hiilidioksiidia ilmoihin. Ne ainakin ovat täysin turhia kun neuvottelemalla pääsisi niin paljon pidempään ja voisi yhdistää voimat muiden kanssa sen sijaan että ”aseistaisi Ukrainaa” ja pidentäisi sodan. Ymmärrän kyllä Paloheimon huolen ilmastosta eikä kukaan yksin pysty ratkaisemaan sitä.
Tietysti olisi hyvä jos jaksaisimme soittaa presidentille niin että hän joutuisi huomaamaan että on ihmisiä Suomessa, jotka ajattelevat täysin eri lailla näistä asioista kuin mitä hän kertoo meille ja maailmalle. Me voisimme osoittaa hänelle mitä diplomatia tarkoittaa, olemalla kunnioittavia vaikka olemme täysin eri mieltä. Vai voisimmeko?
Eräs henkilö ehdotti kirjetulvaa päättäjille. Itse olen kirjoittanut yhden kirjeen presidentille missä ehdotin puhumista tappelun sijaan ja sain ympäripyöreän vastauksen, joka oli allekirjoitettu :”Presidentin kanslia.” Kenenkään käsialan näyttöä en saanut. Silti kannustan muitakin kirjoittamaan. Koska vielä on aikaa…
Yhdyn Origoon ja luulen, että olemme tekemisissä psykologisen ongelman kanssa emmekä luonnontieteellisen. Ihmisillä on erilaiset psykologiset taipumukset, toiset ovat taipuvaisia alarmismiin ja toiset eivät. Jos on taipuvainen alarmismiin odottaa maailmanloppu nurkan takana. Tästä ovat maailman uskonnot täynnä esimerkkejä.
Jos sen sijaan haluaa perehtyä ilmaston muutoksiin voi aloitta esimerkiksi googlettamalla nimet William Happer tai Willie Soon. Tämän tehtyä algoritmit opastanevat lisää nimiä. Suurempi uhka maapallon ilmastolle ei liene korkea hiilidioksidipitoisuus vaan liian matala sellainen. Jälkimmäinen sammuttaisi maapallon elämän eikä nykyinenkään pitoisuus ole siihen nähden kovinkaan korkea. Sen sijaan historiassa tiedetään olleen hyvinkin korkeita pitoisuuksia ilman ongelmia. Koska pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä. Artikkelissa mainitun professorin veressä on enemmän promilleja jo parin lasillisen jälkeen kuin ilmastossa hiilidioksidia. Sitä on jos oikein muistan nolla-piste-neljä promillea. Miten sellainen määrä voisi olla kokonaisuuden driveri jää arvoitukseksi. Se, että ilmasto koko ajan muuttuu on tosiasia jolle ihminen ei mahda mitään vaan joutuu sopeutumaan.
Vannomatta kuitenkin paras. Ajattelin, ettei ikinä sähköautoa. Nähtyäni uutiset Shanghain autonäyttelystä pitää ehkä tarkistaa kantaa. Kiinassa on menestyksellä kehitetty uusia akkutyyppejä jotka eivät olisi luontoa rasittavia kuten litiumakut. Silloin asetelma muuttuisi kokonaan.
Itse olen tullut hyvin vakuuttuneeksi, että koko ilmastonmuutos on suuri huijaus. Asiasta ei koskaan ole käyty kunnon keskustelua vaan sen ympärillä on vuosikymmenet vallinnut täysi yhden totuuden rummuttaminen.
Miksi lasten koulukirjoista piti poistaa tieto CO2:n välttämättömyydestä kasveille? USA:n ahneet superrikkaat rakennuttavat edelleen luxus huviloitaan aivan valtamerien rantaan. Eivät varmaan rakentaisi, jos merenpinnan nousu olisi todella odotettavissa.
Kannattaa etsiä youtubesta: Climate the movie nimellä niin saa lisävalaistusta asiaan, jos kiinnostaa.
Olen skeptinen sen suhteen, että ihmisen toiminta aiheuttaisi tuollaista lämpötilan nousua. Hiilidioksidiin on alettu suhtautua kuin myrkkyyn, vaikka sehän on kasvien ruokaa. Hiilidioksidin määrän lisääntyminen kasvattaisi satoja merkittävällä tavalla. Täällä kylmässä Pohjolassa kasvuolosuhteet muutenkin paranisivat.
Mutta ei ole asiantuntija enkä ole tutustunut asiantuntijoiden tuotoksiin. Yksi epäilyttävä seikka on se, että (tietääkseni) tutkijalta edellytetään asian suhteen ilmastoagendaan sopivia tuloksia tai olet entinen tutkija ilman rahoitusta. Vastaava ongelma vaivaa monia muitakin tutkimusaloja, vaikka juuri tieteen jos minkä pitäisi olla vapaa kaikesta tällaisesta.
En silti väitä (kun en siis tiedä), etteikö ilmasto saattaisi lämmetä merkittävästi ja etteikö se silloin aiheuttaisi isoja ongelmia. Menee vähän ohi aiheesta, mutta sanotaan maailmassa olevan paljon nälänhätää. Voi ollakin, mutta poika asuu Malawissa, yhdessä maailman köyhimmistä maista, eikä hän puhu, että siellä köyhyydestä huolimatta nähtäisiin nälkää. Jos kuumuus ja kuivuus voimistuvat, niin Malawi lienee kuitenkin tyypillinen vaarassa oleva maa. Yksi iso ongelma siellä jo onkin se, että metsät on melkein kaikki hävitetty.
Jim Skean akateeminen tausta on matemaattisessa fysiikassa, jossa hän suoritti kandidaatin tutkinnon Edinburghin yliopistossa. Hän väitteli tohtoriksi energiatutkimuksesta Cambridgen yliopistossa.
Vaikka hänen tutkimuksensa ja uransa ovat keskittyneet energiaan, ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen, hänen työnsä ei näytä keskittyvän ilmakehäfysiikan molekyylitason mekanismeihin tai hiilidioksidin vaikutuksiin kaasuseoksena. Hänen asiantuntemuksensa liittyy enemmän ilmastopolitiikkaan ja teknologisiin innovaatioihin kuin ilmakehän fysiikan syvällisiin tutkimuksiin.
Mauno, sinä olet kokenut ja tunnet varmaan lähes kaikki valtaa pitävät ja monet muut. Mietipä, että jos soittaisit Stubbille ja kertoisit ns. toisen totuuden. Suomi ei pysty jatkamaan tällä tavalla Stubbin kauden loppuun. Joko tyyli muuttuu tai eroaa virasta.