Gazprom paransi huimasti kannattavuuttaan

Reuters kertoo venäläisyhtiö Gazpromin takoneen viime vuonna kaasu-, öljy- ja sähköliiketoiminnallaan historiansa toiseksi parhaan tuloksen.

Yhtiön tilinpäätös kertoo, että kannattavuuden kasvu johtuu sekä tuotannollisista syistä että yhtiön varojen arvonnoususta. Tilinpäätös julkaistiin huhtikuun lopulla. Gazprom on Venäjän suurin luonnonvaroja jalostava yritys, kun perusteena käytetään palkatun henkilöstön määrää.  Viime vuoden lopussa yrityksessä työskenteli lähes 470 000 työntekijää.

Gazpromin ja muiden Venäjän suurimpien yritysten alustavista tilinpäätöksistä käy ilmi, että viime vuonna niiden maksamien luonnonvarojen hyödyntämisestä maksamien verojen osuus oli noin 30 prosenttia liittovaltion budjettituloista. Sen lisäksi nämä yritykset maksoivat voitto- ja omaisuusveroja sekä arvonlisäveroa kuten muutkin yritykset.

Gazpromin liikevaihto nousi lähes 120 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi neljänneksen edellisestä vuodesta. Yhtiön viime vuoden nettovoitto oli 13,6 miljardia euroa, kun vuonna 2023 yhtiö teki seitsemän miljardin euron tappion. Eniten kasvoivat yhtiön myyntituotot öljyn ja kaasun toimituksista Venäjän markkinoille. Kasvu oli lähes 28 prosenttia. Toimitukset vientiin kasvoivat hieman yli 20 prosenttia. Gazprom paransi kannattavuuttaan muita yrityksiä enemmän. Voittovarat kasvoivat vuoteen 2023 verrattuna yli 27 prosenttia.

Reuters arvioi Gazpromin kärsineen yrityksenä kaikkein eniten Venäjän vastaisista pakotteista. Gazpromin varatoimitusjohtajan mukaan konsernilla on merkittävä, 11,5 miljardin euron likviditeettipuskuri. Sen turvin yhtiön vakaus säilyy pakotepaineen alla myös jatkossa.

Veronmaksajista Gazprom on Venäjän suurin

Gazpromin voitoista hyötyivät myös julkisen vallan elimet. Gazprom maksoi veroja yhteensä yli 45 miljardia euroa. Luonnonvaraveron osuus oli yli 33 miljardia euroa. Voittoveron osuus oli 3,8  miljardia euroa. Loput verot koostuivat valmisteveroista, omaisuusverosta, arvonlisäverosta ja muista veroista.

Lisäksi yhtiö maksoi vientitulleja lähes 7,7 miljardia auroa. Gazprom on yksi Venäjän suurimmista veronmaksajista. Venäjän liittovaltio sai luonnonvaroja hyödyntäviltä yrityksiltä öljy- ja kaasutuloiksi määriteltyjä verotuloja yli 123 miljardia euroa. Gazpromin osuus noista tuloista oli 27,5 prosenttia. Ainoastaan Rosneftin osuus oli suurempi.

Vaikka Gazprom on henkilöstömäärältään maailman suurin yhtiö hiilivetyjen tuotantosektorilla, sen markkina-arvo on kokoonsa nähden alhainen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että julkinen valta verottaa suurimman osan yhtiön katteesta. Toinen syy markkina-arvon alhaisuuteen on yhtiön erityinen asema Venäjän kaasuhuollossa. Yhtiö on velvollinen tarjoamaan kaasua Venäjän asutuskeskuksiin säännellyin hinnoin. Tätä kuvaa se, että vaikka yhtiön kaasuliiketoiminnan varat ovat 75 prosenttia kaikista varoista, niin liikevaihdosta kaasun myyntituottojen osuus on alle 40 prosenttia.

Viime vuonna alueilla, joissa tuotetaan öljyä ja kaasua, maksettiin suhteellisesti ottaen yhdeksän kertaa enemmän veroja kuin alhaisen verotaakan alueilla. Jamalo-Nenetsien autonomisen piirikunnan yritykset kuuluivat eniten veroja maksavien alueiden joukkoon. Alueen verorasitus oli lähes 47 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Gazprom on alueen suurin veronmaksaja. Dagestanissa verorasitus oli pienin, noin kuusi prosenttia. Dagestan on noin kolmen miljoonan asukkaan tasavalta Pohjois-Kaukasiassa. Sitä voidaan pitää Venäjän kehittyvänä alueena.

Kaasun tuotanto kasvaa ja vienti vähenee

Venäjän kaasuntuotanto supistui vuonna 2022 noin 12 prosenttia ja vuonna 2023 vielä viisi prosenttia. Vuonna 2024 tuotanto kasvoi noin viisi prosenttia. Saman suuruista kasvua ennustetaan myös tälle vuodelle. Gazpromin liikevaihdon kasvu pohjautuu tuotannon kasvuun. Gazprom hallitsee noin 70 prosenttia Venäjän kaasuvarannoista. Sen tunnusluvuilla on siten merkittävä vaikutus sekä koko tuotannonalan että Venäjän talouden tunnuslukuihin.

Tuotannon supistuminen vuonna 2022 johtui ennen kaikkea läntisen Euroopan markkinoiden sulkeutumisesta pakotteiden seurauksena. Yhdysvallat on myös ottanut haltuunsa markkinaosuuksia Venäjältä jo vuodesta 2007 lähtien. Tuolloin Yhdysvaltojen osuus kaasun globaalista viennistä oli kolme prosenttia ja Venäjän osuus yli 31 prosenttia. Vuonna 2023 Yhdysvaltojen osuus oli noussut 20 prosenttiin. Venäjän osuus on pudonnut noin 18 prosenttiin.

Samaan aikaan Venäjän kaasun tuotanto on suuntautunut kotimarkkinoille. Vuonna 2007 Venäjän kaasusta toimitettiin ulkomaille 40 prosenttia. Vuonna 2023 osuus oli enää alle 24 prosenttia. Yhdysvalloissa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2007 maan kaasusta myytiin ulkomaille hieman yli neljä prosenttia. Vuonna 2023 jo lähes 20 prosenttia. Nämä luvut kuvaavat hyvin molempien maiden rakennemuutoksen suuntaa.

Öljyn ja kaasun tulojen verotus

Öljyn ja kaasun hinnalla on Venäjän talouteen kaksisuuntainen vaikutus. Laskevat hinnat  vähentävät vientituloja, mutta supistavat öljyä käyttävien kuluttajien menoja Venäjällä. Kun öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinta on korkea, tuottajien verotaakka kasvaa ja öljyn jalostajien verot pienevät.

Öljyä ja kaasua poraavat ja niitä jalostavat yhtiöt maksavat sekä liittovaltion että alueiden budjettiin useita erilaisia veroja. Mineraalien louhintavero on vero, jota yhtiöt maksavat jokaisesta tuottamastaan öljytonnista tai kaasukuutiometristä. Lisätuloveroa maksavat puolestaan ne yhtiöt, jotka saavat muita parempia voittoja myymistään tuotteista.

Ensimmäistä veroa voi verrata maanvuokraan, jota valtio perii omistamillaan mailla toimivilta yhtiöiltä. Lisätulovero on puolestaan korvaus siitä, että lisävoittoa tuottava yhtiö on saanut porattavakseen muita parempia lähteitä. Ne yritykset, jotka toimittavat öljyä ja kaasua ulkomaille, maksavat lisäksi vientitulleja.

Niin Gazpromin kuin koko Venäjän hiilivetyjen tuotannonalan näkymiin vaikuttavat eniten öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinnat sekä ruplan vaihtokurssi. Niiden molempien kehitys on ollut viimeisen puolen vuoden aikana epäedullinen venäläisille öljy- ja kaasualan yrityksille.

Kun vertaa Urals-öljyn ja kaasun hintaa joulukuussa nykyhintoihin, niin pudotus on 10–20 prosenttia. Samaan aikaan rupla on vahvistunut 22 prosenttia. Sijoittajat kuitenkin luottavat Gazpromin kannattavuuteen. Joulukuusta nykyhetkeen yhtiön osakkeen hinta on noussut Moskovan pörssissä 37 prosenttia. Sijoittajilla on useita syitä luottamukseen. Gazpromin investoinnit Itä-Venäjällä niin maan sisäisiin kuin ulkoisiin siirtoyhteyksiin ovat kasvussa.

Myös Kiinan kaupan kannalta tärkeää tuotantokapasiteettia on kasvatettu. Kaasun toimitukset koti- ja vientimarkkinoille kasvavat. Kaasun kysyntä petrokemian tuotantoon on myös kasvussa. Kiinan ja Venäjän presidenttien yhteisessä lehdistötiedotteessa presidentti Vladimir Putin mainitsi, että Kaukoidän kaasuputkireitin käyttöönotto lisää Venäjän kaasunvientiä Kiinaan kymmenellä miljardilla kuutiometrillä. Suunnitelmien mukaan kaasuputki otetaan käyttöön vuonna 2027. Tällä hetkellä Kiinan osuus Venäjän kaasuviennistä on yli 28 prosenttia. Tämä lisää Gazpromin kiinnostavuutta sijoittajapiireissä.

Venäjän kaasuviennin kannalta Aasian markkinat ovat korvaamassa Euroopan markkinat. Kaasumarkkinat Aasiassa ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 3,2 prosenttia samalla kun Euroopan markkinat ovat supistuneet lähes kaksi prosenttia. Voiton päivän juhlinnan yhteydessä kerrottiin Vietnamin ja Venäjän  solmineen sopimuksen strategisesta kumppanuudesta. Energia-alan yhteistyöllä on sopimuksessa keskeinen rooli.

Gazpromin kannattavan toiminnan ehtoihin vaikuttavat hallituksen ja muiden viranomaisten päätökset. Pitkällä aikavälllä suuri vaikutus on sillä, että Venäjän keskuspankki hyväksyy Gazpromin ja sen yhtiöiden liikkeelle laskemia obligaatioita vakuutena lainatessaan rahaa liikepankeille.

Hallitus voi vaikuttaa päätöksillään mineraalien louhintaveron verokantaan sekä niihin hintakertoimiin, joilla määritetään yhtiön maksettavaksi koituva vero. Kaasun louhintaveron verokanta on suhteellisen pysyvä. Viranomaiset päättävät hintakertoimesta, jota muutetaan suhdanteiden mukaan. Sen avulla öljyn maailmanmarkkinahinta ja ruplan vaihtokurssi sopeutetaan Venäjän talouden suhdanteisiin.

Venäjän talouskehitysministeriö määrittelee säännöllisesti öljyn, kaasun ja muiden mineraalien vientitullit kuukauden pituisille jaksoille. Tullien lähtöarvona käytetään Urals-öljyn keskihintaa edellisen kuukauden aikana. Öljyn vientitulli on pitkään ollut nolla. Tämän vuoden tammikuussa hallitus teki muutoksia vientitullilakiin. Sen mukaan maakaasun vientitulli on 30 prosenttia sen tullausarvosta. Nesteytetyn kaasun viennistä ei peritä tullia ollenkaan.

Niin Gazpromin kuin muidenkin luonnonvaroja jalostavien yritysten verot ja tullit ovat koko kansantalouden kannalta merkityksellisiä. Niiden avulla viranomaiset ja yritykset reagoivat öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintojen muutoksiin sekä ruplan vaihtokurssiin suhteessa tärkeimpien kauppakumppaneiden valuuttoihin. Viranomaisten pyrkimyksenä on kerätä veroja ja tulleja siten,  että budjetti pysyy keskipitkällä aikavälillä tasapainossa ja hyvinvointirahaston varat kasvavat.

Budjettien tulot puolestaan toimivat perustana Venäjän alueiden talouksien hallinnassa.