Miksi rupla vahvistuu?

Venäjän keskuspankki laski kesäkuun alun kokouksessaan maan ohjauskoron 20 prosenttiin. Koronlasku oli ensimmäinen lähes kolmeen vuoteen. Edellisen kerran keskuspankki laski ohjauskorkoaan syyskuussa 2022. Yhteistä vuoden 2022 tilanteelle ja nykypäivälle  on ruplan vauhdikas vahvistuminen.

Bank of American mukaan rupla on parhaiten suoriutunut valuutta toistaiseksi tänä vuonna. Venäjän keskuspankin virallisten noteerausten mukaan rupla oli kesäkuun ensimmäisen viikon lopussa noin 30 prosenttia arvokkaampi kuin vuoden alussa. Globaaleilla valuuttamarkkinoilla rupla on vahvistunut vielä enemmän.

Venäjän pankin päätöksessä ohjauskoron laskua perusteltiin inflaatiovauhdin hidastumisella ja talouden tasapainottumiseen suuntautuvalla trendillä. Keskuspankin havaintojen mukaan työvoiman kysyntä on laskenut useilla tuotantoaloilla. Työvoima siirtyy yksistä yrityksistä toisiin. Myös palkkojen kasvuvauhti on hidastunut.

Keskuspankki on kuitenkin huolestunut korkeana pysyvistä inflaatio-odotuksista sekä korkeista reaalikoroista. Koronlaskua seuraavana päivänä amerikkalainen CNBC selvitti laajassa artikkelissaan ”miksi Venäjän valuutta on tämän vuoden parhaiten suoriutunut valuutta”.

Ruplan kurssin nousulle mainitaan kolme syytä;  korkea korkotaso, tiukat pääomaliikkeisiin ja valuuttaan kohdistuvat rajoitukset sekä odotukset Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelujen onnistumisesta.

Epäilemättä näillä tekijöillä on merkitystä. Mutta tärkein tekijä on sijoittajien – niin venäläisten kuin ulkomaisten – kasvava kiinnostus ostaa Venäjän valuuttaa. Venäjän pääomamääräykset vaativat, että suuret vientiyritykset kotiuttavat 40 prosenttia valuuttatuloistaan venäläisin pankkeihin. Niiden on myytävä kotiutetusta valuutasta 90 prosenttia Venäjän valuuttamarkkinoilla. Mitä korkeammaksi korkotaso on noussut, sitä useampi yritys on kotiuttanut määräyksiä enemmän valuuttaa Venäjälle ja ostanut ulkomaan valuutalla ruplia. Tämä kertoo siitä, että pääomarajoituksilla on vain vähän vaikutusta ruplan kysyntään.

Ruplan kysyntää tukevia tekijöitä

Venäjän ruplan kysyntää kasvattaa se, että BRICS-maiden keskinäisessä kaupassa on jo laajasti siirrytty käyttämään maksuvälineinä kansallisia valuuttoja. Koska Kiina on tällä hetkellä Venäjän suurin kauppakumppani, kiinalaisten yritysten ja sijoittajien suhtautumisella ruplaan on suuri merkitys. Siihen vaikuttaa erityisesti kiinalaisen luottoluokittajan Chengxin International Credit Ratingin päätös nostaa Venäjän valtion luottoluokitusta. Luokitus on parannus verrattuna ennen Ukrainan konfliktia vallinneeseen luokitukseen.

Venäjän ja Ukrainan välisten rauhanneuvottelujen käänteillä ei itse asiassa ole ollut kovin suurta merkitystä. Rupla on vahvistunut niiden etenemisestä riippumatta. Neuvottelujen käänteet ovat vaikuttaneet enemmän Venäjän pörssi-indekseihin. Jos lähikuukausina korkotaso laskee, niin yritykset ja sijoittajat saattavat siirtää ruplatalletuksia osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Se voisi tukea ruplan vahvistumista.

Hyvinvointirahaston varat tukevat ruplaa pitkällä tähtäimellä. Venäjä luopui dollareista hyvinvointirahaston likvidien varojen koostumuksessa vuonna 2021 ja euroista vuonna 2023. Ne korvattiin kullalla ja Kiinan juaneilla. Erityisesti kullan markkinahinnan kasvu on yksi syy sille, että huhtikuussa likvidien varojen arvo jopa kasvoi, vaikka niitä käytettiin budjettivajeen tilkitsemiseen. Toukokuussa julkaistun kuukausittaisen raportin mukaan rahaston varat olivat tämän vuoden alussa vain 0,65 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden alussa.

Mikä on ”oikea” korkotaso?

Makrotaloudellisen analyysin ja lyhyen aikavälin ennusteiden keskus on tullut tunnetuksi muun muassa Venäjän talouden rakennemuutosta luotaavista tutkimuksistaan. Vedomosti-lehti julkaisi muutama päivä sitten keskuksen varajohtajan Dmitri Removich Belousovin haastattelun. Siinä käsitellään useita Venäjän talouden pitkän aikavälin kehityksen haasteita.

Keskus on saanut laajaa julkisuutta siksi, että se on kritisoinut keskuspankin neljän prosentin korkotavoitetta liian tiukaksi. Belousov toisti haastattelussa keskuksen kannan, jonka mukaan sopiva korkotavoite olisi seitsemän prosenttia. Keskustelu Venäjän pankin korkopolitiikan vaikutuksista onkin Venäjällä kestoaihe, jota media on seurannut intensiivisesti.

On ilmeistä, että keskustelu tulee jatkumaan. Ainakaan keskuspankki ei ole muuttanut korkotavoitettaan. Kesäkuun korkokokouksen jälkeisessä tilannekatsauksessa. keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina totesi, että nykyisen tiukan rahapolitiikan ansiosta vuotuinen inflaatio palaa neljään prosenttiin vuonna 2026 ja pysyy tavoitetasolla myös tulevaisuudessa.

Venäjän talouden tila ja näkymät

Belousov käsitteli haastattelussaan myös sotaveteraanien paluun merkitystä Venäjän taloudelle. Hän toisti näkemyksensä, jonka mukaan sodasta palaavat veteraanit tulevat muuttamaan Venäjän keskiluokan koostumusta. Tjumenin yrittäjäpäivillä hän totesi, että sodasta palaavista veteraaneista ”tulee voima, joka auttaa maata ratkaisemaan useita tärkeitä teollisia ja taloudellisia ongelmia”.

Keskiluokan koostumuksen muutoksilla on merkitystä myös ruplan ostovoimaan. Nyt korkeat korot ovat houkutelleet nimenomaan keski- ja isotuloisia kansalaisia säästämään varojaan kuluttamisen sijaan. Kolme neljäsosaa pankkitalletusten arvosta oli yli 10 000 euroa. Keskiluokan säästäminen on vähentänyt ulkomaisten tavaroiden kysyntää Venäjällä ja vahvistanut sen johdosta ruplan vaihtokurssia.

Korkotaso onkin yksi perustekijä, joka määrittelee Venäjän talouden tulevaisuuden näkymiä. Se ei kuitenkaan ole määräävä tekijä, sillä Venäjän talouden suorituskyky riippuu siitä, miten tehokkaasti yritykset ja organisaatiot toimivat ja miten niitä johdetaan. Panostukset koulutukseen, teknologian kehitykseen ja tieteelliseen tutkimukseen ovat tekijöitä, jotka määrittävät sen, millaiseksi Venäjän talouden rakenne lähivuosina muuttuu.