Maailmantalous on jo vuosikymmenten ajan perustunut halpojen raaka-aineiden, halpojen teollisuustuotteiden ja halvan työvoiman saatavuuteen. Venäjä on suurin poltto- ja raaka-aineiden tuottajista. Kiina on johtava teollisuusjalosteiden toimittaja. Intia on suurin, kun arvioidaan, mistä ovat lähtöisin ulkomaisen työvoiman virrat.
Venäjä, Kiina, Intia ja Brasilia ovat BRICS:n perustajajäseniä. Etelä-Afrikka liittyi yhteisöön vuonna 2011. Nyt sen jäseniä ovat myös Indonesia, Egypti, Etiopia, Vietnam, Iran ja Arabiemiraatit. BRICS piti 17. huippukokouksensa Rio De Janeirossa heinäkuun alussa. Se hyväksyi julkilausuman, joka käsittelee BRICS:n kehittämisen keskeisiä suuntaviivoja. Kokoukseen osallistuivat myös BRICS:n kumppanimaat Valko-Venäjä, Bolivia, Kuuba, Kazakstan, Malesia, Nigeria, Thaimaa, Uganda, Uzbekistan ja Vietnam.
Huippukokouksen anti
Tärkeimpiä kysymyksiä BRICS:n huippukokouksessa olivat globaali turvallisuus, monenvälisyys sekä BRICS-maiden roolin kehittäminen globaaleissa tavara- ja rahavirroissa. Laajentumishaasteista huolimatta BRICS-maiden keskinäiset sopimukset YK:n turvallisuusneuvoston ja IMF:n uudistuksesta viestivät voimakkaasta globaalin etelän pyrkimyksestä kohti moninapaista maailmaa.
BRICS-yhteisön piirissä Rion huippukokous nähdään osoituksena järjestön yhtenäisyyden ja globaalin etelän vaikutuksen kasvusta. Ohjelmassa korostuivat turvallisuuden, monenvälisyyden ja talouden lisäksi huoli ympäristöstä sekä maailman terveystilanteesta. Tekoäly nähdään kaikkien mainittujen muutoshankkeiden välineenä.
BRICS-prosessin kriitikot puolestaan korostivat uudessa yhteisössä olevia erimielisyyksiä. Esimerkiksi New York Times arvioi, että Iran ei saanut yhtenäistä tukea BRICS-mailta sen joutuessa Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäyksen kohteeksi. Kokouksen julkilausumassa jäsenmaat kuitenkin tuomitsivat Iranin pommitukset, tuhoamissodan Gazassa sekä yksipuoliset talouspakotteet. Ne polkevat kohdemaiden kansalaisten ihmisoikeuksia, todetaan yhteisessä julkilausumassa.
Digitaaliset valuutat ja varat
Jäsenmaiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat kokoontuivat omaan kokoukseensa ennen huippukokousta. He keskustelivat jäsenmaiden edistymisestä digitaalisten valuuttojen ja arvopapereiden ja muiden varojen kehittämisessä. Erityistä huomiota kiinnitettiin rajat ylittävien digitaalisten maksujen kehitysproblematiikkaan.
Keskuspankkien digitaaliset maksuvälineet ovat setelien uusi versio, joiden liikennettä keskuspankki pystyy seuraamaan. Niitä voidaan käyttää etämaksujen maksamiseen. Digitaaliset varat ovat puolestaan osakkeita, velkakirjoja ja muita arvopapereita, jotka luovat mahdollisuuksia varojen kohteen lähes loputtomalle pirstomiselle tai laajentamiselle. Nykyisin pankit myöntävät asuntolainoja kokonaisten asuntojen ostoihin. Digitaaliset varat voivat olla luottoja, joiden kohteena ovat neliömetrit. Neliömetrien määrää voi puolestaan laajentaa asuntojen koosta riippumatta.
Rahoituksen ja maksuliikenteen digitalisaatio on tehokas väline useiden BRICS-maiden keskinäisten talous- ja rahoituskehityshankkeiden kehittämisessä. Julkilausumassa korostetaan Uuden kehityspankin (New Development Bank) kasvavaa roolia yhteishankkeiden rahoituksessa.
Digitalisaatio helpottaa kansallisten valuuttojen kasvavaa käyttöä jäsenmaiden keskinäisessä kaupassa. Sillä on tärkeä rooli sekä ns. Uuden investointialustan, BRICS-maiden monenvälisten takuiden sekä yhteisön pankkienvälisen yhteistyömekanismin kehittämisessä. BRICS-maksutyöryhmä puolestaan kehittää BRICS-maiden rajat ylittävien maksujen aloitetta. Sen tarkoituksena on tehostaa maiden välisten maksujen siirtoa.
Digitalisaatio on läpikäyvä periaate myös rahoitusvarojen selvitys- ja säilytysinfrastruktuurissa sekä ehdollisten varantojärjestelyn edistymisessä.
BRICS-maiden ”kaksoisstrategia”
Yhtäältä BRICS yhteisönä pyrkii kehittämään YK:ta, Kansainvälistä valuuttarahastoa sekä muita kansainvälisiä sopimusjärjestelmiä. Toisaalta se luo jatkuvasti keskinäisiä järjestelyjä. jotka täydentävät näitä kansainvälisiä järjestelyjä.
Osallistava ja kestävä hallinto ovat 17. huippukokouksen julkilausuman kaksi keskeistä teemaa. Niitä BRICS-maat haluavat lisätä nykyisissä kansainvälisissä järjestelyissä. Jäsenmaiden keskinäiset järjestelyt etenevät käytännössä päivittäin. Järjestelyillä on omat tavoitteensa ja niitä käsitellään lukuisissa työryhmissä huippukokousten välisenä aikana. BRICS-jäsenmaiden osuus globaalista bruttokansantuotteesta ja globaaleista tavara- ja rahavirroista on kasvussa.
Huippukokouksen julkilausumassa kehotetaan Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Maailmanpankkia huomioimaan BRICS:n roolin kasvu sekä maiden suhteellisessa osuudessa hallinnossa että myös rahoituspäätöksissä. On ilmeistä, että näiden Bretton Woods-instituutioiden hallinto ja politiikka tulee jatkossa olemaan BRICS-maiden nykyisen järjestelmän kehittämisen huomion kohteena. Toisaalta Yhdysvalloissa valuuttarahastoa kritisoidaan siitä, että Kiina, Taiwan ja monet muut Aasian maat käyttävät valuuttakurssien ohjailua vastoin IMF:n periaatteita.
Valuuttarahaston rooli on muutoksessa ilman valtioidenkin puuttumista sen toimintaan. Globaalin talouden pohjavirrat eivät ole minnekään kadonneet. Ne pakottavat myös Valuuttarahastoa uudistamaan toimintaansa. Kullan roolin kasvu ja Yhdysvaltojen dollarin roolin heikkeneminen näkyy jo globaaleissa tilastoissakin. Kullan ja kultaan perustuvien arvopapereiden keskimääräiset päivittäiset kaupankäyntivolyymit ylittävät jo Yhdysvaltain valtion velkasitoumuksilla käytävän kaupan volyymit.
5 kommenttia julkaisuun “BRICS keskittyy moninapaisuuteen”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kiitos paljon uutta tietoa itselleni sisältävästä talouskatsauksesta!
Niin kuin Naali edellä sanoi, kansainväliset talouskuviot ovat aiheeseen syvemmin perehtymättömälle monimutkaisia ymmärtää. Tässä muutama kysymys.
Esimerkiksi, mitkä ovat vaikkapa Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin roolit tuossa kaikessa, ja eroavatko ne toisistaan. Entä onko WTO pelkästään amerikkalaisten hallitsema väline?
Toinen mitä olen ihmetellyt, on USA:n velkataakka. Sehän kuuluu olevan tähtitieteellistä luokkaa. Ihmettelen, miten valtio voi ylimalkaan toimia, jos on otsaluuta myöten veloissa.
Mutta eikö nimenomaan dollarin asema maailmankaupassa ole ollut USA:n talousmahdin kivijalka? Ja siis nyt BRICS-maiden ansiosta mureneva kivijalka? Valoa näkyvissä?
Tuossapa aluksi..
https://www.google.com/search?q=Richard+Wolff-+world+bank&oq=Richard+Wolff-+world+bank&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOTIHCAEQIRigATIHCAIQIRigATIHCAMQIRigAdIBCTQ0MzU0ajBqN6gCALACAA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:bf4ebf6b,vid:Zar0LqKcmVI,st:0
Muistelleenpa nyt Hitlerin Saksan lopun aikoja. Saksan markan arvo romahti täysin. Kunhan dollari alkaa heikentyä, niin USAn alamäki muuttuu syöksylaskuksi ja monessa muussakin maassa talous romahtaa. Brics-maat selviävät pienemmällä romahduksella. Mitä vähemmän on sitoutuneisuutta dollariin, niin sitä parempi.
Minun on ollut aina vaikea käsittää kansantalousasioita saati kansainvälisiä talouskuvioita. Hyvä, että näitä pidetään esillä kuitenkin. Jotkut meistä ymmärtävät hyvinkin ja minun kaltaiset jotain päällisin puolin. Toisaalta eivät nämä tietysti kaikkia kiinnostakaan.
Isossa kuvassa käsittääkseni rikkaat ja teknisesti kehittyneet länsimaat ovat hyötyneet ja pomottaneet näissäkin asioissa sekä reilulla että epäreilulla tavalla. Dollarin asema lienee selvin esimerkki. Näinä aikoina muu maailma on kirimässä kiinni länsimaiden etumatkan taloudellisessa ja teknologisessa kehittymisessään. Muutoksen halutaan näkyvän kansainvälisissä yhteisöissä, joissa länsimailla on ollut perinteisesti iso rooli.
Länsimailla on kannettavanaan kolonialismin taakka, vaikka tietysti alusmaat ovat jollain tavalla myös hyötyneet yhteyksistään emämaihinsa. Viime vuosikymmeninä maailma on ollut yksinapainen, mitä tilannetta USA-Nato yrittää ylläpitää eri puolilla maailmaa sotilaallisella voimallaan. Ukrainan sota on yksi esimerkki, Suomen ryhtyminen Venäjän viholliseksi toinen, jne. jne.
BRICS ei pyri suoranaisesti kilpailemaan länsimaailman kanssa, vaan kohottamaan jäsenmaidensa elintasoa toinen toisiaan kunnioittavan yhteistyön keinoin. BRICS ei myöskään pyri sotilasmahdiksi tai liittoutumaan sotilaallisesti eli on tervetullut toimija myös maailmanrauhaa ajatellen.
Brics on järkevää toimintaa, jossa valtiot tekevät sitä mitä parhaiten osaavat ja kykynevät. Kaikissa maissa ei ole samanlaiset elämisen ympyrät ja kehitykset. Ongelmat muodostuvat näistä maista, joissa rikkaiden pitäisi rikastua vielä enemmän, eikä se ole mahdollista omassa maassa, niin silloin keksitään joku poliittinen syy tai keino millä pääsisi toiseen maahan ryöväämään toisten omaisuutta ja kasvattamaan omaa varallisuutta. Sillä ei ole mitään merkitystä, että tapetaan miljoonia ihmisiä vain siksi, että saadaan se mikä halutaan. Ukraina on yksi hyvä esimerkki lännen rikkaille. Ja tuskin jää ainoaksi. Maapallo on jäänyt liian pieneksi ja kun toistaiseksi muualle ei pääse, niin soditaan sitten maapallolla.