Miten saada kaikki ajattelemaan samoin ? Yhdysvaltain näkökulmasta keinon keksi presidentti Wilsonin ulkoministeri Robert Lansing: ”avatkaa yliopistomme heidän eliitillensä, hukuttakaa heidät amerikkalaisiin arvoihimme ja he tulevat hallitsemaan Meksikoa meidän hyväksemme: paremmin, halvemmin ja ilman tarvetta merijalkaväen lähettämiselle”.
Sata vuotta Lansingin kaavailun jälkeen Saksasta on tullut sen täydellisin ruumillistuma. Kun Olaf Scholz hyväksyi Nord Stream 2:n tuhoamisen ilman minkäänlaista strategista etua Saksalle ja Friedrich Merz lupasi ettei sitä koskaan enää otettaisi käyttöön he pettivät Saksan. Samalla he toteuttivat elämäkerrallisen kohtalonsa jonka heidän rajoittuneet katsantonsa olivat luoneet Ivy League -seminaareissa, Pentagon -työpajoissa ja Atlantik-Brücken sametinpehmeissä salongeissa.
Tutkijanimellä ”Nel” julkaiseva nuorempi naistutkija on laatinut pitkähkön artikkelin jossa hän hahmottelee kuinka Euroopalle on luotu se yhdenmielisyyden pakkopaita jonka se halukkaasti on pukenut ylleen omaksi tappiokseen. Keskiössä on Saksa vaikka samat ohjelmat ulottuvat kaikkialle Euroopassa. ”Nel” on tämän kirjoittajan käsityksen mukaan todellinen henkilö joka urasyistä käyttää peitenimeä. Tämä voitaneen päätellä koska häntä suosittelevat tunnetut tutkijat kuten Jan Öberg ja Pascal Lottaz.
Nel puhuu ideologisesta automaatiosta ja kertoo minkälaisten historiallisten vaiheiden kautta se on kehittynyt pisteeseen jossa Yhdysvaltain etuja kantava ajattelutapa on saatu upotettua europpalaisten toimijoiden omaksi ajatteluksi ilman että he osaisivat kyseenalaistaa sen alkuperän ja oikeellisuuden. Ajattelutapa on tullut osaksi heitä itseään. Samalla kasvaa kuitenkin kuilu heidän ja valtaväestön kesken joka ei ymmärrä johtajiensa ajattelua.
Tämä on hulluutta sanoo Nel mutta sillä on metodinsa: ”Nato on maailmanhistorian mahtavin allianssi, mahtavampi kuin Rooman valtakunta, Napoleonin imperiumi… Meidän on estettävä Venäjän dominanssi koska arvostamme elämäntapaamme” sanoo Naton pääsihteeri Rutte. Historiallinen lukutaidottomuus tai harhautuneisuus on tyrmistyttävä (Nel).
Kyse ei kuitenkaan ole salaliitosta vaan hegemoniasta joka on rakennettu instituutioiden avulla. Miksi polttaa oman talonsa? Vastaus on varsin banaali ja siksi tehokas: elämäkerrat, verkostot ja instituutiot. Hegemoniaa ei tarvitse ylläpitää pelkän väkivallan avulla vaan koulutuksen, eliitin rekrytoinnin ja ritualisoidun toiston avulla.
Fulbright -ohjelma, saksalainen Marshall-rahasto, Atlantik-Brücke, Münchenin turvallisuuskonferenssi, Bilderberg-tapaamiset ovat muovaavia ekosysteemejä. Näiden avulla on aikaansaatu hämmästyttävällä menestyksellä tulos joka toisintaa Yhdysvaltain näkökulmasta heidän maailmankuvaansa. Eliitin verkostot upotettuna yliopisto-ohjelmiin, filantrooppisiin säätiöihin ja ajatushautomoihin sosialisoivat, rekrytoivat ja sertifioivat tulevat johtajat. Ford- ja Rockefeller-säätiöt, RAND -korporaatio, Brookings, Carnegie Endowment sekä Center for American Progress ovat eliitin integroimiskoneistoja joiden kautta tietynlainen tieto muodostuu vallaksi.
Käsitteellä elämäkerrat Nel tarkoittaa sitä, että pyritään rekrytoimaan sopivaksi koettuja henkilöitä mahdollisimman varhain ja luomaan heille urapolkuja joiden kautta heidät saadaan johtaviin virkoihin. Esimerkkinä Nel mainitsee Merzin kabinetin jossa useilla on taustanaan Yhdysvaltain ulkoministeriön stipendejä, suurlähetystöharjoittelua, Atlantik-Brücken yhteyksiä ja muita transatlanttisia siteitä kuten Atlantic Councilin hallituksen jäsenyys.
Syntyy ilmiö jota sosiologit sanovat Bourdieun ansaksi. Toisinajattelusta ei puhuta. Se tehdään näkymättömäksi ja siihen puututaan aktiivisesti vain jos se on liian näkyvää ja kuuluvaa. Päädytään teologista seminaaria muistuttavaan tilaan jossa poikkeavuus on kerettiläisyyttä ja samanmielisyydestä muodostuu kaanon. Ihanteellinen ajankohta vetää uusia toimijoita mukaan on jo teini-iässä. Saksassa Congress-Bundestag Youth Exchange ja Global Young Leaders Conference ottavat jo 16 vuotiaita mukaan oppimaan NATO-sotapelejä ja Yhdysvaltain suurlähetystön ”johtajuuskoulutukseen”. Sisäistetään legitiimin hierarkia: Washingtonin prioriteetit ovat ”neutraaleja, universaaleja ja järkipohjaisia”. Muut tavat ajatella suodatetaan pois, sellaiset kuten liittoutumattomuus, liennytys, euraasialaisuus, jotka edustavat ”ääriajattelua tai naiviutta”. Tuloksena on poliittisen eliitin sukupolvi joiden elämäkerrat ovat kuin Yhdysvaltain ulkoministeriön koulutusoppaasta. Kun nämä tiukassa ohjatussa harjoittelussa olleet eliitit pääsevät johtoasemiin politiikassa, mediassa tai yritysmaailmassa heidän mukautumisensa tuntuu luonnolliselta. He eivät palvele amerikkalaisia intressejä koska heidät siihen pakotetaan vaan koska he eivät osaa muuta tapaa kuvitellakaan.
Tästä Nelin kuvaus jatkuu siten että hän esittelee miten näiden verkostojen rakentaminen on Saksassa tapahtunut pääosin 1960 -luvulta eteenpäin. Silloin Yhdysvallat näki kaksi pääasiallista uhkatekijää johtajuudelleen. Nämä olivat gaullistinen Eurooppa ilman Yhdysvaltoja sekä Willy Brandtin varhainen idänpolitiikka jossa Saksa toimisi blokkien välillä.
Saksan nykypäivän tilanteesta Nel esittää esimerkkinä kuinka ”atlanttisesti” koulutetut henkilöt usein toimivat julkisuudelta piilossa valtiojohdon neuvonantajina mutta todellisuudessa suurempina vallankäyttäjinä kuin monet ministerit. He ovat monessa muussakin Euroopan maassa toimiessaan pääministeriensä neuvonantajina tärkeämpiä kuin ulkoministerit. Nel esittelee Merzin kansliapällikön Jakob Schrotin sellaisena henkilönä.
Yksi havainto Neliltä jää tekemättä ja se on tämä: Mistä tämä yhdenmukaistamismalli on poimittu. Sehän tulee selvästi koirien koulutusoppaasta. Miten opettaa koira tottelemaan isäntäänsä tai emäntäänsä luopumalla omasta tahdostaan ja nauttimaan tottelevaisuudestaan joka aina palkitaan suupalalla ja päänsilityksellä.
Nelin työ on luettavissa ainakin englannin ja ruotsin kielisenä ja jatkoakin on luvassa. Tutkijan nimi on Nel Bonilla. Pascal Lottaz on ehtinyt saada hänet haastateltavaksi kanavallaan Neutrality Studies.
19 kommenttia julkaisuun “Kaapatut eliitit ja Euroopan itsetuho”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ilmeisesti suomalaiset upseerit ovat olleet yksi perusteellisimmin Yhdysvalloissa indoktrinoiduista ammattiryhmistä. Massiivinen aatteellinen jatkokoulutus on ollut mahdollista, koska armeijan ei tarvitse tekemisistään tehdä julkista tiliä. Suomen Nato-jäsenyyteen on valmistauduttu kymmeniä vuosia ja sotilaat ovat tässä tietysti keskeisessä asemassa. Olisi mielenkiintoista tietää, löytyykö aktiiviupseereista sellaisia, jotka eivät ole käyneet asennekylvyssä Atlantin takana ja jos löytyy, onko heidän urakehityksensä ollut yhtä ripeä kuin kylpeneillä.
Muistelen, että 1970-luvulla puhuttiin siitä, miten Yhdysvaltain stipendiaatit olivat viimeistään paluunsa jälkeen nokkavan innokkaita kokoomuslaisia ja Naton kannattajia. Vaikka virallinen Suomi oli Neuvostoliittoon päin taipuisa, Yhdysvaltain voimakasta vaikutusta paikallisten eliittien mielipiteiden muokkaamiseksi ei koskaan lopetettu tai kritisoitu. Kekkonen itse oli aika kriittinen Yhdysvaltain suuntaan, mutta ei hän pyrkinyt estämään sen vaikutusvaltaa Suomessa ja suomalaisiin.
”Kekkonen itse oli aika kriittinen Yhdysvaltain suuntaan, mutta ei hän pyrkinyt estämään sen vaikutusvaltaa Suomessa ja suomalaisiin.”
Tähän etäisesti liittyen tämä: kun Lyndon B. Johnson kävi vuonna 1963 varapresidenttinä Suomessa ja tapasi Kekkosen, Kekkonen oli sanonut seremoniamestarina toimineelle Max Jakobsonille kohtaamisen jälkeen, että tämä ei saisi enää tuoda tuollaisia moukkia häntä tapaamaan.
Muistaakseni kyseinen varapresidentti tarjoili kuulakärkikyniä kadunvarsiyleisölle Pohjois-Espalla. Siis v. 1963. Mihin hän oikein luuli tulleensa?
Totta. Toisen maailmansodan jälkeisistä USA:n presidenteistä suurin osa oli/on sivistymättömiä, poikkeuksina Eisenhower ja Kennedy. Liekö syynä hegemonian saavutuksen mukanaan tuoma ylpeys!
Tarkennan: rouva Johnson jakoi kuulakärkikyniä Rovaniemen sankarihaudoilla käydessään, se herätti pahennusta, ja syystä. Tyylitajun puutetta.
Vuonna 1990 Suomen Kuvalehti julkaisi numerossa 31, sivuilla 42-43 (valokuvaaja) Kalle Kultalan kirjoituksen, jossa mainittiin tuo kynien jako.
Artikkelin lopussa oleva substack -linkki ei toimi.
https://www.globalpolitics.se/europeisk-sjalvforstorelse-den-dolda-arkitekturen-for-transatlantisk-hegemoni/
Fanny: Tässä linkki ruotsinnokseen ja sieltä löytyy myös linkki alkuperäiseen. Jos tämäkään linkki ei toimi pitää mennä suoraan sivustolle globalpolitics.se ja hakea ryhmästä ”internationellt”, jossa on selattava alas muutama pykälä artikkeliin ”europeisk självförstörelse”.
Tuosta alkuperäisestä oli vissiin vaan t-kirjain jäänyt alusta pois
https://themindness.substack.com/p/elite-capture-and-european-self-destruction
Tämän Nelin arvio ei tietysti ole koko totuus (esimerkiksi kotimaista russofobiaa on aivan riittämiin Länsi-Euroopassa), mutta saattaa olla paljon merkittävämpi tekijä kuin arvaammekaan. Eliitin verkostoihin otetut manipuloidaan siis länsi-yhteensopivalla ajattelulla, jossa lännen hegemoniaa pidetään itsestään selvänä oikeutena. Niitä, jotka eivät ilmaise tukeaan Yhdysvaltojen johtamalle yksinapaisuudelle, pidetään ns. kohteina tai jopa suorastaan vihollisina.
Verkostoihmiset varmaan suorastaan aivopestään, mutta lisäksi heitä palkitaan erilaisin etuuksin ja heidän kesken luodaan samanmielisten ystävyyssuhteita. Poikkeavia ajatuksia esittävä tulisi syrjäytetyksi eikä hänen poliittista tai muuta uraansa enää tuettaisi.
Ruohonjuuritasolla sama ilmiö tulee siitä, kun media, poliitikot ja ns. asiantuntijat (joiden näkemykset on saatu aikaan mm. Nelin kertomalla tavalla) luovat propagandallaan kansaan yleisen mielipiteen, vaikkapa juuri Venäjä-vihan. Kun tavalliset kaduntallaajat sitten keskustelevat, Venäjä-vihaa pidetään itsestään selvänä oletuksena eikä toisenlainen katsantokanta tule edes mieleen. Sitten äänestetään vain Venäjä-vihaajia, jne. Suomella voi olla pitkä ja tuskallinen tie, jos ylipäänsä päästään joskus eroon tällaisesta.
Nelin arvio on täyttä totta, mutta ei voi olla riittävä selitys.
Nybondas kirjoittaa: ”Kun Olaf Scholz hyväksyi Nord Stream 2:n tuhoamisen ilman minkäänlaista strategista etua Saksalle ja Friedrich Merz lupasi ettei sitä koskaan enää otettaisi käyttöön he pettivät Saksan.”
Eivät Saksan johtajat ole tyhmiä, ja he osaavat ajaa myös oman maan etua. Niinpä uskottavampaa on seuraava: Amerikkalaiset ovat vakuuttaneet Euroopan eliitit todennäköisesti jo vuodesta 2007 lähtien siitä, että Venäjällä suoritetaan hallituksenvaihdos. Tämähän on onnistunut monessa öljymaassa. Vaihdoksen seurauksena Venäjän kaasu- ja öljykentät tulevat länsimaisten yhtiöiden haltuun, jolloin maakaasu olisi vieläkin halvempaa.
Scholz siis ajatteli strategisesti, mutta panosti väärään hevoseen.
Myös Stubb on opiskellut USA:ssa, josta hän sai maisterin paperinsa. Yliopisto on tuiki tuntematon.
Erinomainen poiminta. Katsoin vähän Lottazin tekemää haastattelua, mutta piti muiden kiireiden vuoksi jättää kesken eikä haastateltavan supliikki ollut kovin juohevaa. Tuo linkin takana oleva kirjoitus pitää käydä lukemassa. Amerikan manipulointiohjelma on ollut tunnistettavissa vuosikymmeniä. Myös englannin kielen valta-asema pohjautuu tähän ja amerikkalaiseen viihdeteollisuuteen. Amerikkalainen ajatusmaailma on kuin ilma, jota hengitämme. Siitä on vaikea päästä eroon.
Sopii hyvin Suomenkin nykyiseen poliittiseen eliittiin, etenkin presidenttiimme, mutta on näitä ollut Suomessakin varmaan jo noin 30 vuotta. Läntisiä ajatuksenmuokkausmyllyjä läpikäyneiden politiikka vaikuttaa hyvin rasistiselta ja sitä se tietysti onkin, mutta juontavatko heidän asenteensa siis kuitenkin enemmän länsiliiton ihailusta kuin Suomessa ylläpidetystä russofobisesta perinteestä. Todellisuudessa nämä ovat tietenkin vahvistaneet toisiaan ja myllyissä on arvatenkin oltu iloisia kandidaattien valmiista asenteista.
Suomalaisille ”myönnettiin” ASLA-stipendejä jo 1950-luvulla..
”https://fi.wikipedia.org/wiki/ASLA-Fulbright-stipendi”
Cockoomus etunenässä on kuulunut tähän jenkki joukkoon jo pitkään. Olikos se Kekkonen, joka totetesi, että Cockoomusta ei pidä ikinä päästää valtaan, se tuhoaa Suomen. Nyt tuonkin lauseen ymmärtää paljon paremmin.
Hyvä muistutus. Erään tällaisen stipendiaatin työn tuloksena luotiin Suomeen lento-mittausten perusteella geofysikaalinen luotauskartasto malminetsinnän tueksi.
Aikanaan se valmistui koko maan kattavaksi, ensimmäisenä maailmassa.
Sitten Suomi liitettiin Euroopan unioniin jonka sopimuksissa julistetaan, että kaikki halkeaviin ytimiin liittyvät raaka-aineet, siis mm. uraani kuuluvat ensisijaisesti unionille.
ja mineraaliresurssien hyödyntämiselle tulee olla kaikilla mailla yhtäläiset oikeudet ilman kansallisia preferenssejä. EU-säännöstön tultua voimaan ko. karttamateriaalia ahneimmat ulkomaalaiset toimijat haalivat Geologian tutkimuskuksesta roppakaupalla pihalla odottaviin pakettiautoihinsa, ja tekivät valtauksia siltä pohjalta. Samaan aikaan Suomessa oikein presidentiaalisin voimin toitotettiin, että ei Suomessa ole merkittäviä varantoja kaivannaisten suhteen. EU liitännän yhteydessäkin väännettiin läppää vain metsävarojen, peltotilkkujen, lehmien yms. osalta, ja oleellinen osa jäi kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.
Tämä vain eräänä esimerkkinä, joka osoittaa että Suomen poliitikot eivät kykene toimiin ja päätöksentekoon kansakunnan hyväksi omaa edustajakauttaan pidemmällä tähtäimellä.
Kun muualla maailmassa suunnitellaan, pitkälle miten omia resursseja pyritään säästämään, ja hyödyntämään toisten vastaavia, niin Suomessa on taskut käännetty nurin toisten menestykseksi ja hyvinvoinniksi.
Miksi? Kiitos siitä niille puupäille, joita päättäjiksi kutsutaan.
”Ihanteellinen ajankohta vetää uusia toimijoita mukaan on jo teini-iässä.” – Prof. Matti Klinge huomautti eräässä päiväkirjassaan, että USA:ssa on käynyt eniten vaihto-oppilaita juuri Suomesta. Kauaskantoisia suunnitelmia tosiaan.
Onneksi ei ole koiraa, enkä ole koiraihminen. Parempi olla kissaihminen.