Yhdysvallat painostaa sotilaallisesti Venezuelaa

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on määrännyt jo kolme sotilaallista iskua venezuelalaisveneitä  vastaan Karibianmeren kansainvälisillä merialuilla. Ensimmäisessä iskussa syyskuun 2. päivänä kuoli 11 ihmistä.

Myös muut iskut vaativat kuolonuhreja. Perustellessaan iskuja Trump eikä myöskään maan hallinto esittänyt väitteille huumeiden salakuljetuksesta minkäänlaisia todisteita. Kansainväliseen lainsäädäntöön perehtyneet juristit pitävät iskuja laittomina teloituksina. Yhdysvaltojen kongressi ei myöskään ole antanut valtuutusta voimankäyttöön Venezuelaa vastaan.

Yhdysvaltalainen sotalaiva USS Jason Dunham pysäytti 12. syyskuuta Venezuelan erityistalousalueella kalastusalus Carmen Rosan, jolla oli yhdeksän venezuelalaista kalastajaa.

Venezuelan ulkoministeri Yvan Gil kertoi, että kahdeksantoista amerikkalaissotilasta nousi alukseen ja piti sitä hallussaan kahdeksan tuntia. Gil tuomitsi piirityksen laittomaksi ja vihamieliseksi teoksi, jolla pyrittiin provosoimaan välikohtaus, jolla oikeutettaisiin tilanteen kärjistyminen.

Yhdysvaltojen ja Venezuelan välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat lähetetti sota-aluksia eteläiselle Karibianmerelle. Yhdysvallat on lähettänyt sotalaivoja ja F-35-hävittäjiä Puerto Ricoon ja aktivoinut uudelleen Roosevelt Roads -tukikohdan 22. osaston merijalkaväen käyttöön. Yhdysvallat väittää kyseessä olevan operaatio Venezuelan ”narkoterrorismia” vastaan.

Yhdysvallat on kasvattanut voimakkaasti painetta Venezuelaa vastaan. Venezuelan presidentti Nicolás Maduro totesi äskettäin haastattelussaan, että Yhdysvallat on suunnannut Karibian mereltä Venezuelaa vastaan noin 1 200 ohjusta.

Yhdysvallat on myös loukannut Venezuelan ilmatilaa Karibialla. Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino López on tuominnut Yhdysvaltain  sotilaskoneiden suorittamat Venezuelan ilmatilan loukkaukset. Puolustusministerin mukaan mukaan Yhdysvaltojen sotilaskoneet eivät myöskään ilmoita lentosuunnitelmistaan. Tämä lisää onnettomuusriskiä. Tunnistettuihin sotilaskoneisiin kuuluu mm. RC-135 -tiedustelukone, joka on tunkeutunut Venezuelan alueelle elektronisten tiedustelujärjestelmien, tutkien ja sensoreiden avulla. Mukana on myös KC-135 -tankkauskone sekä E-3 Sentry AWACS- tutkakone, jota käytetään ilmassa ja meren pinnalla tapahtuvaan valvontaan ja tiedonkeruuseen.

Suhtautuminen tilanteeseen Karibianmerellä jakaa Venezuelan naapurimaiden näkemyksiä. Yhdysvaltojen arvioidaan lähettävän toimillaan Venezuelaa vastaan viestin erityisesti Kiinalle, jonka se ei halua saavan jalansijaa Latinalaisessa Amerikassa.

Venezuela varautuu Yhdysvaltain iskuihin

Venezuelan hallitseva puolue PSUV kutsui äskettäin koolle ylimääräisen puoluekokouksen käsittelemään tulenarkaa tilannetta. Presidentti Maduron mukaan puolueen velvollisuus on valmistautua aseelliseen taisteluun, jos se on tarpeen maan puolustamiseksi. Maduron mukaan ylimääräinen puoluekokous hahmotteli suunnitelman, jossa sotilaalliseen uhkaan puututaan voittoisalla strategialla. Maduro totesi Yhdysvaltojen tosiasiassa jo aloittaneen hyökkäyksen Venezuelaa vastaan. Hänen mukaansa Venezuela on valmis ottamaan vastaan aseellisen yhteenoton haasteen.

Venezuela on mobilisoinut 25 000 reserviläistä rannikko- ja ilmapuolustukseen ja sijoittanut joukkoja strategisille alueille yhteistyössä maan armeijan ja kansallisen miliisin kanssa.

Venezuelan maavoimiin kuuluu kolme jalkaväkidivisioonaa, panssaridivisioona, moottoroitu divisioona ja erikoisjoukkojen divisioona. Asevoimien kokonaisvahvuus ylittää 120 000 vakinaista sotilasta.

Maalla on myös suhteellisen nykyaikaiset ilmavoimat, joiden ydinryhmän muodostaa 24 venäläisvalmisteista Su-30MK2-hävittäjää. Venezuelan ilmavoimilla on käytössään S-300VM-, Osa- ja Tor-puolustusjärjestelmät. Viime vuosikymmeninä Venezuela on aktiivisesti ostanut aseita Venäjältä, Kiinasta, Iranista ja Valko-Venäjältä.

Venezuelan asevoimat aloittivat Yhdysvaltojen aggressiivisten sotilaallisten toimien jälkeen 18. syyskuuta kolmipäiväiset sotaharjoitukset La Orchilan saarella alueella. Venezuelan puolustusministerin mukaan sotaharjoituksiin osallistuu 2 500 sotilasta, 12 sota-alusta, 22 lentokonetta ja 20 pienempää alusta.

Kolumbia ei salli aluettaan käytettävän hyökkäykseen Venezuelaa vastaan

Kolumbian presidentti Gustavo Petro ilmoitti, ettei Kolumbia  aio sallia aluettaan käytettävän hyökkäykseen mitään sen naapurimaata vastaan. Pedro arvosteli myös Yhdysvaltain asevoimien iskua venezuelaisvenettä vastaan Karibialla. Hän varoitti alueen muiden maiden voivan joutua kokemaan saman, jos ne nyt hyväksyvät iskut.

Venezuela ja Kolumbia ovat vahvistaneet valtioidensa välisen rajavyöhykkeen turvallisuutta ja kauppaa mm. yhteistoiminta-alueilla. Tavoitteena on edistää yhteistä taloudellista kehitystä, suojella luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteistyötä molempien maiden sotilas- ja poliisivoimien välillä. Venezuelalla on 2 200 km yhteistä rajaa Kolumbian kanssa.

Yhdysvaltain hallitus on poistanut Kolumbian huumekauppaa torjuvien maiden listalta. Trumpin hallinto väittää  kokaiinin viljelyn ja tuotannon saavuttaneen Kolumbiassa ”historiallisen huippunsa” maan vasemmistolaisen presidentin Gustavo Petron kaudella. Petro on Kolumbian historian ensimmäinen vasemmistolainen presidentti. Yhdysvallat väittää Petron epäonnistuneen yrityksissään päästä sopimuksiin ”huumeterroristiryhmien kanssa”. Ne ovat Trumpin hallinnon mukaan vain pahentaneet huumekriisiä. Presidentti Petron mukaan kyse on siirtomaa-ajalle tyypillisistä uhkauksista Kolumbiaa kohtaan.

Venezuelan naapurimaista Trinidad ja Tobago sekä Guyana tukevat Yhdysvaltojen ns. huumekaupanvastaista operaatiota Etelä-Karibialla. Venezuelan presidentti Maduro on syyttänyt Trinidad ja Tobagon pääministeriä Kamla Persad-Bissessaria valmudesta antaasaarivaltion alue käyttöön hyökkäykseen Venezuelaa vastaan. Pääministeri kuitenkin kiisti, että hänen maansa olisi käynyt keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa Venezuelan valtauksesta.

Venäjä tukee Venezuelaa

Venäjän Caracasin-suurlähettiläs Sergei Melik-Bagdasarov on todennut Venäjän tukevan Venezuelan kansaa ja hallitusta ja puolustavan maan oikeutta hallita luonnonvarojaan ja taata turvallisuus aluevesillään. Diplomaatti ilmaisi myös huolensa venezuelalaiseen kalastusalukseen Carmen Rosaan kohdistetusta vakavasta provokaatiosta maan talousvyöhykkeellä. Hän korosti, että tapaus loukkaa Venezuelan itsemääräämisoikeutta ja lisää jännitteitä koko alueella.

Venezuelan kansalliskokous hyväksyi 18. syyskuuta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Venäjän kanssa. Sopimus tiivistää maiden välisiä suhteita talouden, energian, teknologian ja puolustuksen aloilla. Sopimus vahvistaa Venezuelan roolia Venäjän tärkeimpänä strategisena kumppanina Latinalaisessa Amerikassa.

Myös Kuuba on tuominnut Yhdysvaltojen sotilaallisen eskalaation. Sen tarkoituksena Kuuba katsoo olevan yritys oikeuttaa sotilaallinen aggressio Venezuelaa vastaan maan luonnonvarojen ottamiseksi haltuun. Samoin Iran tuomitsee Yhdysvaltojen tekemät tuhoisat iskut venezuelalaisia kalastusaluksia vastaan ja  pitää niitä kaikkien kansainvälisten normien ja lakien vastaisina.

Yhdysvaltojen eskalaatio viesti myös Kiinalle

Myös Kiina on arvostellut Yhdysvaltojen toimia eteläisellä Karibialla. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Lin Jian varoitti, että Yhdysvaltojen sotilasoperaatiot Karibialla uhkaavat alueellista rauhaa ja turvallisuutta. Kiina tuomitsi yhdysvaltalaisen hävittäjän hyökkäyksen venezuelalaista kalastusvenettä vastaan ja kutsui sitä kansainvälisen oikeuden ja Venezuelan itsemääräämisoikeuden loukkaukseksi. Kiina kehotti Yhdysvaltoja myös olemaan käyttämättä huumesotaa tekosyynä muiden maiden turvallisuuden ja talouden heikentämiseen. Kiina kyllä tukee kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävää rikollisuutta vastaan, mutta vastustaa yksipuolista ja liiallista voimankäyttöä ja kaikkea puuttumista Venezuelan sisäisiin asioihin.

Kiinan ja Latinalaisen Amerikan välinen korkean tason puolustusfoorumi pidettiin jo kuudennen kerran syyskuussa Pekingissä. Mukana oli ministereitä ja sotilasvirkamiehiä 18 alueen maasta.

Kiinan puolustusministeri Dong Jun vahvisti maansa olevan sitoutunut molemminpuoliseen  luottamukseen perustuvien puolustussuhteiden edistämiseen Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa.

Foorumiin osallistuneet Latinalaisen Amerikan maiden edustajat kuvailivat Kiinaa luotettavaksi kumppaniksi ja ilmaisivat kiinnostuksensa syventää sotilaallista yhteistyötä. Foorumi heijastaa Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden kasvavaa strategista koordinointia tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen sotilaallinen painostus alueella kasvaa erityisesti Venezuelaa vastaan.

Asia Times-julkaisussa tutkija Yujing Shentu näkee Kiinan olevan tärkein syy Yhdysvaltojen aggressiivisemmalle linjalle Venezuelaa vastaan. Tutkija muistuttaa, ettei Venezuela ole enää vain hauras öljyvaltio. Se on läntisellä pallonpuoliskolla yksi Kiinan tärkeimmistä kumppaneista. Kiina on myös lainoittanut kymmenillä miljardeilla dollareilla investointeja ns. uuden  Silkkitien rakentamiseen kaupallisten yhteyksien parantamiseksi. Kiinalaisyritykset ovat investoineet huomattavia summia myös Venezuelan öljysektorille sekä sähköverkkojen ja muun infrastruktuurin rakentamiseen.

Yhdysvaltojen lentotukialusryhmä Venezuelan edustalla näyttää tutkijan mukaan pikemmin yritykseltä heikentää Kiinan jalansijaa Latinalaisessa Amerikassa kuin huumeiden vastaiselta operaatiolta. Aivan samalla tapaa kuin Yhdysvaltain laivaston partiot Etelä-Kiinan merellä tulkitaan Pekingissä saartotoiminnaksi, Venezuelasta on vaarassa tulla sen peilikuva. Yhdysvallat testaa Kiinan vaikutusvaltaa lähialueillaan. Yujingin mukaan Venezuelasta on tulossa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kilpailun sijaisnäyttämö, jossa on riski suorasta yhteenotosta läntisellä pallonpuoliskolla.