Tšekin tasavallan entisen pääministerin Andrej Babišin mahdollinen palaaminen vallankahvaan Prahassa hermostuttaa sekä sotilasliitto Natoa että vallanpitäjiä Euroopan unionissa.
Babišinoikeistopopulistisen ANO-puolueen vaalivoitto sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa saattaa tuoda muutoksia ennen kaikkea Tšekin Ukrainalle antamaan mittavaan sotilaalliseen ja taloudelliseentukeen. Babiš, jota on kutsuttu myös tšekkien Donald Trumpiksi, kyseenalaisti vaalikampanjassaan Ukrainalle annettavan miljardiluokan tuen jatkamisen.
ANO sai vaaleissa lähes 35 prosenttia annetuista äänistä. Se on saamassa 80 kansanedustajaa 200-paikkaiseen parlamenttiin. ANO-puolueen liittolaiset SPD ja Motoristit saivat yhteensä lähes 15 prosenttia äänistä ja melkein 30 kansanedustajaa. Tiedot paikkajakaumasta eivät vielä ole aivan lopullisia. Molemmat liittolaispuolueet ovat ANO-puolueen tapaan varsin oikealla, mutta ne vastustavat kiivaasti sotilaallista tukea Ukrainalle. SDP:n puheenjohtaja Japanissa syntynyt Tomio Okamura on sanonut pitävänsä tarpeellisena myös kansanäänestystä EU-erosta. Hanke ei ole kuitenkaan saanut Babišin tukea.
Neuvottelut uuden hallituksen muodostamisesta alkavat jo maananaina. Babiš piti vaalivoittoa historiallisena ja kertoi aloittavansa keskustelut molempien potentiaalisten liittolaispuolueiden kanssa johtamansa hallituksen tukemisesta. Hän sanoi tavoittelevansa hallitusta, jossa ministereinä on vain hänen puolueensa edustajia, mutta joka parlamentissa tukeutuisi liittolaisiinsa. Myöskään koalitiohallituksen muodostaminen ei ole täysin poissuljettua.
Nykyistä oikeistokeskustalaista hallitusta johtaneen pääministeri Petr Fialan Spolu-liitto sai runsaat 23 prosenttia äänistä ja toinen hänen hallitustaan tukenut STAN-puolue runsaat 11 prosenttia äänistä. Lisäksi Fialaa tukee piraattipuolue, joka sai miltei yhdeksän prosenttia äänistä. Kaiken kaikkiaan puolueet ovat kuitenkin vähemmistönä parlamentissa.
Vaaliaktiivisuus oli suurinta sitten vuoden 1996 vaalien. Uurnilla kävi peräti 68,9 prosenttia äänioikeutetuista. Tšekin tasavallan väkiluku on noin 10,9 miljoonaa.
Länsi pelkää Tšekin liittoutuvan Unkarin ja Slovakian kanssa
Vaalikampanjan aikana Babišta syytettiin kiivaasti ”Venäjän tukemisesta ja Ukrainan hylkäämisestä”. Babiš itse on kuitannut puheet toteamalla puolueensa olevan ”selvästi Eurooppa ja Nato-myönteinen”. ANO ei ole hänen mukaansa esittämässä eroamista sen paremmin EU:sta kuin Natostakaan. Babiš sanoo kuitenkin haluavansa ”pelastaa Euroopan”.
Lännessä Babišin vaalivoiton pelätään vahvistavan Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton sisällä arvostelua, jota Unkari ja Slovakia ovat jo pitkään kohdistaneet Ukrainan mittavaan sotilaalliseen tukemiseen. Babišilla tiedetään myös olevan hyvät suhteet sekä Unkaria johtavaan pääministeri Viktor Orbániin että Slovakian pääministeri Robert Ficoon. Tšekin tasavalta on ollut yksi suurimmista Ukrainan aseavun antajista. Babišin vaalivoiton ennakoidaan myös voivan tuovan ongelmia mm. Puolalle ja Saksalle, jotka ovat yrittäneet yhteistyössä Tšekin nykyisen hallituksen kanssa sulkea Unkaria ja Slovakiaa sivuun alueiden yhteistyörakenteista.
Yleinen mielipide mittavan aseavun antamiseen Ukrainalle on Tšekissä muuttunut maan omien talousvaikeuksien myötä yhä kriittisemmäksi. Vielä helmikuussa 2022 peräti 80 prosenttia tšekeistä kannatti sotilaallisen tuen antamista Ukrainalle. Helmikuussa 2025 kannatus oli pudonnut jo 51 prosenttiin. Syyskuussa 2025 tehty mielipidetutkimus osoitti enää vain 25 prosenttia tšekeistä uskovan Ukrainalle annettavan tuen tekevän myös Tšekin tasavallan oman aseman turvallisemmaksi. Miltei puolet tšekeistä on nyt päinvastaista mieltä. Vuoden 2025 alussa peräti 72 prosenttia kansalaisista kannatti Ukrainan sodan nopeaa lopettamista silläkin ehdolla, että Ukraina joutuisi myöntymään alueluovutuksiin.
Babišin ANO edustaa jo nimensä mukaisesti ”tyytymättömien kansalaisten” liikettä. Europarlamentissa ANO kuuluu Orbanin perustamaan uuteen ”isänmaanystävien” ryhmään.
Tšekin tasavalta on ennen kaikkea nykyisen presidenttinsä Petr Pavelin ja pääministeri Petr Fialan johdolla ollut yksi äänekkäimmistä ja suurimmista Ukrainan sotilaallisista, taloudellisista ja poliittisista tukijoista sekä EU:ssa että Natossa. Presidentti Pavelin aloitteesta ja hänen johdollaanaloitettiin laajamittainen tykistöammusten tuotanto-ohjelma, johon on osallistunu 16 EU- ja Nato-maata. Sen tuloksena on löydetty miljardirahoitus lähes 1,8 miljoonan tykistöammuksen toimittamiseen tämän vuoden loppuun mennessä Ukrainalle. Nyt sekä Ukrainan johto että ”halukkaiden koalitio” pelkäävät tykistöammuksia koskevan suurhankkeen hiipumista.
Babiš lupasi vaalikampanjan aikana ”tarkastella uudelleen” tykistöammuksia koskevan suurhankkeen jatkamista. Hän sanoi keskustelevansa asiasta myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kanssa. Babiš on antanut tukensa myös presidentti Trumpin pyrkimyksille saada Ukrainan sota päättymään. Babiš sanoo jatkavansa Ukrainan auttamista EU:n välityksellä. ”Maksamme EU:n budjettiin suuria summia rahaa ja tämä on se tie, jonka kautta jatkamme apua”.
Babišilla edessään monenlaisia ongelmia
Babiš hävisi vuonna 2023 presidentinvaalit Naton sotilaskomiteaa pitkään johtaneelle kenraali Pavelille, joka valittiin presidentiksi 57 prosentin ääniosuudella. Pavel kannattaa kiivaasti Ukrainan Nato-jäsenyyttä ja arvostelee kovin sanoin Venäjän ohella myös Kiinaa, joka Tšekin presidentin mielestä ei halua rauhaa Ukrainaan. Muutenkin Pavelin mielipiteet vaikuttavat samanlaisilta kuin presidentti Alexander Stubbin puheet.
Tšekin presidentin perustuslailliset valtaoikeudet hankaloittavat varmasti myös Babišin hallituksen muodostamista. Pavel ei halua nimittää hallitukseen ainoatakaan ministeriä, joka kannattaisieroamista EU:sta tai Natosta. Babišin poliittisilla vastustajilla on yhä enemmistö myös maan senaatissa.
On myös todennäköistä, että vanhat syytökset vuonna 2007 väitetystä EU-varojen väärinkäytöstä nostetaan nyt uudella voimalla esille Babišia vastaan. Häntä odottaa oikeudenkäynti, jossa kyse on vajaan kahden miljoonan euron EU-tukiaisista.
Lännessä toivotaan Babišin jatkavan suurin piirtein samankaltaista ulkopolitiikkaa kuin ensimmäisellä pääministerikaudellaan vuosina 2017 – 2021. Silloin ei tapahtunut dramaattisia muutoksia sen paremmin Venäjään kuin Kiinaankaan päin. Yksi syy lännen toiveikkaisiin odotuksiin on Babišin oma taloudellinen riippuvuus EU:sta. Onhan 71-vuotias Babiš tehnyt noin neljän miljardin euron suuruisen omaisuutensa Agrofert-maatalousyhtymällä ja kaupalla EU-maiden kanssa. Jotta myös Tšekin tasavalta saa jatkossakin EU:lta mittavaa maatalous- ja muuta tukea, Babiš ei voine tukea aloitteita, joilla tehtäisiin selkeää pesäeroa Brysselin päättäjiin. Rangaistuksena maa menettäisi Unkarin ja Slovakian tavoin ainakin osan EU:lta saamastaan tuesta.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán lähetti heti Babišin vaalivoiton jälkeen viestin, jossa hän onnitteli tulevaa pääministeriä toteamalla totuuden voittaneen. ”Iso askel Tšekin tasavallalle, hyvä uutinen Euroopalle”.
4 kommenttia julkaisuun “Babišin vaalivoitto Tšekissä harmittaa Natoa ja EU:ta”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Yleinen mielipide mittavan aseavun antamiseen Ukrainalle on Tšekissä muuttunut maan omien talousvaikeuksien myötä yhä kriittisemmäksi. Vielä helmikuussa 2022 peräti 80 prosenttia tšekeistä kannatti sotilaallisen tuen antamista Ukrainalle. Helmikuussa 2025 kannatus oli pudonnut jo 51 prosenttiin. Syyskuussa 2025 tehty mielipidetutkimus osoitti enää vain 25 prosenttia tšekeistä uskovan Ukrainalle annettavan tuen tekevän myös Tšekin tasavallan oman aseman turvallisemmaksi. Miltei puolet tšekeistä on nyt päinvastaista mieltä. Vuoden 2025 alussa peräti 72 prosenttia kansalaisista kannatti Ukrainan sodan nopeaa lopettamista silläkin ehdolla, että Ukraina joutuisi myöntymään alueluovutuksiin.”
Tilanne lienee samansuuntainen koko Euroopassa, ja myös USA:ssa.
Mitenkä lienee Suomessa, jossa työttömiä alkaa olla yhtä paljon kuin 90-luvun alun suuren laman aikana, konkursseja tapahtuu jo enemmänkin ja Itä-Suomi on pantu miltei kokonaan kiinni suljetun rajan myötä?
Haluaako aivopesty kansa edelleen lahjoittaa miljardeja ukronatsien hyödyttömään sotaan?
Poikenneeko Suomen tilanne olennaisesti….Päivän uutinenhan on, että kaksi ”urhoa” matkustaa Washingtoniin saamaan viimeiset vinkit, ja/tai pyytämään varmennetut turvatakuut ..
Vai 1,8 miljoonaa tykistöammusta Ukrainaan vuoden loppuun mennessä. Montakohan venäläistä noilla saa tapettua? Jos vaikka tuhat, niin saako Venäjä samaan aikaan omilla ammuksillaan tapettua viisi tuhatta ukrainalaista? Vertailu sikseen, jokaisen henki on yhtä arvokas.
Miten olisi ollut pidättyminen Naton laajentamisesta kuten luvattiin? Ei olisi sotaa. Miten olisi ollut pidättyminen Kiovan vallankaappauksesta? Ei olisi sotaa. Miten olisi ollut pidättyminen sisällissodan aloittamisesta? Ei olisi sotaa. Miten olisi ollut pidättyminen petoksesta koskien Minskin sopimusta? Ei olisi sotaa. Miten olisi ollut pidättyminen torjumasta Venäjän turvallisuusehdotuksia joulukuussa 2021? Ei olisi sotaa. Miten olisi ollut pidättyminen Ukrainan Nato-varustelusta ja valmistautumisesta valtaamaan Donbass? Ei olisi sotaa. Miten olisi ollut Istanbulin esisopimuksen vieminen maaliin? Ei olisi ollut enää sotaa kolmeen vuoteen.
On helppo nähdä, että lännen valtaliitto halusi sodan Ukrainaan ja ylläpitää sitä toivoen Venäjän romahtamista, mikä on koko Ukraina-projektin päätarkoitus. Kärsijöinä ovat ukrainalaiset ja venäläiset. Varmaan jossain joku naruja vetelevä nauraa partaansa, kun slaavit tappavat toisiaan ja asekauppa käy kuin siimaa. Venäjän asemassa Yhdysvallat olisi toiminut samoin, mutta vuosia aikaisemmin. Tuossa tilanteessa Suomi olisi tukenut Yhdysvaltojen toimia hehkuttaen niitä oikeutetuiksi ja välttämättömiksi.