Puheet velasta synnyttävät kysymyksen, miten velka rahoitetaan. Huomasin, että samoja kysymyksiä aiheutti myös edellinen velkaa käsittelevä juttuni.
Velan rahoittamiseen on kaksi päämekanismia. Niiden sisältö riippuu rahoitusjärjestelmästä. Moskovassa hiljattain järjestetyssä finanssifoorumissa pohdittiin keinoja irtautua nykyisestä niin sanottuun sisäiseen rahaan perustuvasta järjestelmästä.
Moskovassa pohdittiin mahdollisuutta, että BRICS-maat perustavat yhteisen jalometalli- ja mineraalipörssin. Sellainen loisi edellytyksiä sille, että keskuspankit voisivat käyttää kultaa sekä harvinaisia maametalleja liikkeelle laskemansa rahan vakuutena.
Rahaa, jonka vakuutena ovat kulta ja muut arvonsa hyvin säilyttävät hyödykkeet, kutsutaan ulkoiseksi rahaksi. Nämä hyödykkeet toimivat tällaisessa järjestelmässä arvon säilyttämisen välineenä. Maksuvälinerahan arvo olisi riippuvainen näiden hyödykkeiden arvosta.
Aina vuoteen 1971 saakka globaalin finanssijärjestelmän valuutat ja rahoitusvarallisuus perustuivat kultaan. Tämä kultakantana tunnettu järjestelmä tuli tiensä päähän, kun USA:n presidentti Richard Nixon katkaisi dollarin sidonnaisuuden kultaan. Mutta kullalla on jälleen kasvava rooli keskuspankkien varoissa. Tällä hetkellä esimerkiksi Venäjän keskuspankin varoista kullan osuus on jo yli kolmannes.
Jos harvinaisia maametalleja ja muita arvokkaita varoja noteerattaisiin pörssissä, niin keskuspankit ja pankit voisivat käyttää niitä rahan ja talletusten katteena nykyistä laajemmin. Nyt reaalivakuudet eivät ole riittäviä kattamaan rahavaroja. Niinpä lähes kaikki keskuspankit hamuavat kultaa sitä ahkerammin, mitä pirstoutuneemmaksi käy globaali rahoitusjärjestelmä.
Ahkerimmin kultavarantojaan ovat kasvattaneet Venäjän ohella Kiina, Intia ja Turkki.
Velka luo finanssivaroja
Sisäiseksi rahaksi kutsutaan rahaa, jonka itse rahajärjestelmä luo. Siinä viime kädessä velka synnyttää rahoitusvarat ja valuuttavarannot. Pankit luovat uutta velkaa myöntämällä luottoja kansalaisille, yrityksille ja julkiselle vallalle. Niille käyvät velan vakuuksiksi kiinteistöt ja valtion velkakirjat. Kun pankit tarvitsevat rahaa, ne kääntyvät keskuspankkien puoleen. Keskuspankki hyväksyy lainaamansa rahan vakuudeksi niin valtion velkakirjoja kuin arvopapereita, joiden vakuutena on kiinteistöjä.
Yhdysvallat on tämän mekanismin kehityksessä pisimmällä. Siellä velka on käytännössä kaiken keskuspankkijärjestelmän FED:n liikkeelle laskeman rahan eli dollarin vakuutena. Pari viikkoa sitten Yhdysvaltojen valtion velkakirjojen ja kiinteistövakuudellisten arvopapereiden osuus FED:n varoista oli yli 95 prosenttia. Kulta puuttuu FED:n varoista lähes täysin.
Takaisinmaksun näkökulmasta velkaa on kahdenlaista: oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoista. Velka voi olla päivän mittaista tai jopa ikuista. On monia muitakin tapoja luokitella velkaa. Tässä oleellista on erottaa toisistaan velka, joka on maksettava takaisin ja velka, jota ei edes lähtökohtaisesti tarvitse maksaa takaisin.
Yritykset perustetaan jälkimmäisen velan perusteella. Niiden omistajat panevat yritykseen pääomaa, jota ei tarvitse palauttaa sijoittajilleen. Suurimpien yritysten osakkeiden arvo noteerataan pörsseissä. Niiden yhteisarvo on nyt noin 130 000 miljardia dollaria eli hieman yli puolet globaalin velan arvosta. Yhdysvaltojen osuus tästä summasta on lähes puolet.
Jos yritysten oma pääoma ei ole riittävä, ne ottavat vieraan pääoman ehtoista velkaa. Myös kotitaloudet ja julkinen valta turvautuvat velkaan, jos niiden varat ovat riittämättömiä. Kaikesta velasta amerikkalaisten kotitalouksien, yritysten ja julkisen vallan velan osuus on noin kolmannes. Amerikkalaiset ovat sekä yritysten oman pääoman, että globaalin vieraan pääoman ehtoisen velan suurimpia omistajia. Tämän tilanteen haastavuutta korostaa se, että Yhdysvallat on jälleen kerran joutunut lopettamaan palkanmaksun tuhansille työntekijöilleen siksi, että valtion kassa tyhjenee.
Credit Suissen tutkimusten perusteella tiedämme, että amerikkalaisten aikuisten varallisuudesta noin 80 prosenttia on rahoitusvarallisuutta eli osakkeita, osuuksia ja velkakirjoja. Toisin sanoen nykyisten velkojen vakuuksien arvo riippuu oleellisesti velan arvosta. Tästä kaikesta voi päätellä, että globaalin talouden kannalta oleellista on Yhdysvaltojen talouden muutoksen suunta ja vauhti. Siihen taas Kiina voi vaikuttaa merkittävästi.
Ulkoisen rahan paluu
Ennen Credit Suissen sulauttamista UBS-pankkiin, yksi sen sijoitustoiminnan johtajista kirjoitti paljon huomiota herättäneitä esseitä globaalin rahajärjestelmän muutoksesta. Venäjän valuuttavarantojen jäädyttäminen on yksi tämän muutoksen selvimmistä merkeistä. Hän kutsui nykyistä rahaa sisäiseksi rahaksi eli rahaksi, jonka rahoitusjärjestelmä luo itse.
Hän väitti esseissään, että tulevaisuudessa globaali rahoitusjärjestelmä palaa ulkoiseen rahaan eli maksuvälinerahaan, jonka vakuutena ovat kulta ja muut arvoaan hyvin säilyttävät hyödykkeet. Itse nämä hyödykkeet toimisivat arvoa säilyttävänä rahana samaan tapaan kuin kultaharkot ovat toimineet.
Kun BRICS-maat suunnittelevat jalometalli- ja mineraalipörssin perustamista, ne luovat perustaa ulkoista rahaa käyttävälle järjestelmälle. Kysymys olisi eräänlaisesta modernista kultakannan versiosta. Maat ovat motivoituneita tähän hankkeeseen siksi, että niiden hallinnassa on 72 prosenttia harvinaisten maametallien varannoista. Näin kerrotaan ”Think BRICS”-sivustossa. Idea pörssin perustamisesta esitettiin kesällä 2024 ja sitä käsiteltiin BRICS:n huippukokouksessa Kazanissa samana vuonna.
Mihin BRICS pyrkii?
BRICS on julkilausumissaan korostanut pyrkimystä moninapaiseen maailmaan. Se tarkoittaa myös rahoitusjärjestelmää, joka ei perustu pelkkään dollariin. Tämän prosessin ensimmäinen askel on jo otettu, kun maiden välisestä kaupasta jo suurin osa maksetaan kansallisilla valuutoilla. Myös yhteisiä valuuttareservejä suunnitellaan.
Seuraavia askeleita tullevat olemaan oman arvopapereiden selvityskeskuksen perustaminen. Se nähdään tarpeelliseksi senkin vuoksi, että halutaan välttyä Venäjän valuuttavarojen kohtalolta. Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov kertoi jokin aika sitten suunnitelmista luoda vaihtoehto Euroclearille yhteistyössä Kiinan kanssa. Selvitystehtäviä hoitaisi Shanghain yhteistyöjärjestön perustama kehityspankki.
Jotta pankit voivat myöntää luottoja yrityksille, niiden pitää olla selvillä yritysten luottokelpoisuudesta. Tämäkin tehtävä on keskittynyt muutaman amerikkalaisomisteisen luottoluokitusyhtiön käsiin. BRICS:n piirissä suunnitellaan nyt omaa luottoluokituslaitosta. Prosessi käynnistyi kesällä 2024, jolloin Venäjän johtava luokitusyhtiö Akra ja yksi Kiinan suurimmista luottoluokituslaitoksista CSCI Pengyuan, allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan.
On ilmeistä, että BRICS-maat luovat vähitellen sellaista rahoitusjärjestelmää, joka toimii Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin sekä niiden liittolaisten pakotteista huolimatta. Ne eivät kuitenkaan pyri eroon nykyisen globaalin rahoitus- ja kauppajärjestelmän instituutioista, vaan esittävät globaalin etelän edustuksen lisäämistä näissä niissä. Oman ulkoiseen rahaan perustuvan järjestelmän toiminta on vahva valtti näissä neuvotteluissa.
7 kommenttia julkaisuun “BRICS suunnittelee mineraalipörssiä rahan vakuudeksi”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mielenkiintoista ja traagista, että asenteet ohjaavat mm. Suomen suhtautumista geopolitiikkaan. Toki puhutaan myös ns. läntisistä arvoista (mitähän niilläkin nykyään tarkoitetaan ja taitavat olla aikamoisessa syöksykierteessä), vaikka esimerkiksi BRICS ei mitenkään uhkaa jäsenmaittensa arvoja.
Jos emme kärsisi russofobiasta ja sairastaisi läntisen ylivallan ideologiaa itseihailun kulttuurissamme (Pauli Bratticon ajatuksia lainatakseni), voisimme omaa etuamme ajaaksemme liittyä hyvillä mielin täysin tai löyhästi BRICSiin ja säilyttää ainakin hyvät ystävyys- ja kauppasuhteemme myös länteen päin. Voisimme olla rajamaa rauhaa ja hyvinvointia rakentavassa mielessä eikä sotaa ja vastakkainasettelua lietsoen kuten nyt.
Samat mahdollisuudet olivat – ja olisivat ehkä vieläkin – myös Ukrainalla. Erittäin vahingollista Suomen ja Ukrainan tapaisille maille on se USA-Naton politiikka, jonka mukaan olet heitä vastaan – ellet suorastaan heidän vihollisensa – ellet antaudu ajamaan sen geopoliittisia tavoitteita.
Jo maalaisjärjellä on helppo käsittää, että myös Suomelle itselleen olisi äärimmäisen edullista olla eristäytymättä naapureistaan ja asettumatta sotilaalliseksi tukikohdaksi ketään naapuriaan vastaan ja sen sijaan hyödyntää ystävällisiä suhteita joka suuntaan. Ainakin maantiede, luonnonvarat, markkinat ja tulevaisuuden kauppareitit puoltavat voimakkaasti politiikan muuttamista em. suuntaan.
Nythän on siis voimakkaan russofobian vallassa ryhdytty jo vuosia sitten äärimmäiseen informaatiosotaan Venäjän demonisoimiseksi ja lopulta Venäjän sotilaalliseksikin viholliseksi ja mitä ilmeisimmin laskettu sen varaan, että ihailemamme USA-Nato pystyy tuhoamaan Venäjän Ukrainaa hyväksi käyttäen. Toivottavasti yrityksiä Venäjän tuhoamiseksi ei jatketa, jos ja kun tuo yritys epäonnistuu Ukrainan kautta.
”Toivottavasti yrityksiä Venäjän tuhoamiseksi ei jatketa, jos ja kun tuo yritys epäonnistuu Ukrainan kautta.”
Mark Rutten lausuntojen perusteella yrityksiä tullaan jatkamaan, ja Moskovassa se onkin huomattu. Venäjän asioita hyvin tunteva Gilbet Doktorow kertoo Glenn Diesenin haastattelussa miten siellä vääjääämättömään yhteenottoon valmistaudutaan.
https://www.youtube.com/watch?v=6pUbyemlm6s
Mitä tulee kultaan, ja sen merkitykseen vakuutena, on tietysti siinä että se itsessään ei korrondoidu, mutta kuten kaikki muukin se korruptoituu. Suomenkin kultavarannot ovat ”turvassa” jossain ties missä, mutta tuskin muutettavissa enää Suomen varallisuudeksi.
Mikä panee ajattelemaan näin?
Sen pelossa, että toisen maailmansodan aikana eräiden Aasian maiden kultavarannot joutuisivat keisarillisen Japanin haltuun, ne luovutettiin kuittausta vastaan USA:n hallintaan, luovutettavaksi takaisin aikanaan, tai sitten vastaava dollarimäärä.
Kun näitä varantoja sitten sopimuskauden päätyttyä pyydettiin luovutettavaksi takaisin, siitä kieltäydyttiin. Tästä on ollut dokumentteja Internetissä vuosia sitten kuittikuvineen. Olen nähnyt niitä. En tiedä mikä on lopullinen totuus tässä. Asiasta kiinnostuneet ottakoon itse selvää.
Olen myös nähnyt kuvia siitä, kuinka Irakista yritettiin polttoainerekan sisuksissa tonnikaupalla viedä kultaa ulos sodan tiimellyksessä , joka kulta kuvista päätellen päätyi sitten USA:n hallintaan. Näin siis tämä jalometalli jatkaa kiertokulkuaan katsomatta mihinkään. Jenkit rahtasivat kultapitoista maata Filippiineiltä tynnyrikaupalla kotiinsa aikoinaan. Tynnyreitä joskus putoili auton lavalta, ja homma paljastui myös publiikille. Näin kertoi muuan nyt jo kauan sitten edesmennyt opettajani, joka silloin oli YK:n asiantuntijatehtävissä Filippiineillä. Näin siis kulta kulkee.
Nyt täytyy kuitenkin korjata väitteitä niiltä osin, että onhan Tanskalla toki Grönlanti, ja siellä olevat kryoliittiresurssit. Kryoliitti on siis mineraali, joks sisältää alumiinia, ja josta se on jalostettavisssa. Suomalaiset alan osaajat olivat 60-luvulla kartoittamassa lentomittauksin näitä kryoliittiresursseja, Tanskan piikkiin, kun Suomessa oli siihen tarvittava asiantuntemus. Tunsin näitä ihmisiä. Osa oli opettajiani, osa opiskelutovereitani, ja jotkut sitten kollegoita ammattikuvioissa myöhemmissä kehyksissä.
Voi olla, että ”toveri” Trumpin intressit Grönlannin haltuunottoon, osittain ainakin kumpuavat näistä odotuksista strategisten Arktisten, ja pian myös Antarktiksen hallintaan liittyvistä intresseistä. Suomen osaltahan se on jo toteutunut.
Toteaisin tässä sen em. asioihin liittyvän toveristrategian, jota vastaan USA käy kamppailua, että kaikki mikä on sinun, -on myös minun, ja mikä on on minun, ei ole sinun.
Suomi, kuten muutkin Skandinavian maat, ovat rikkaita mineraaliresurssiensa suhteen, Tanskaa lukuunottamatta. Suomi on kuitenkin viisaittensa johdolla, -joita päättäjiensä oman hyvinvoinnin tavoittelussa, pelannut itsensä totaalisesti ulos tästä kehityksestä kansakuntana. Resurssit on allokoitu nk. ”läntisen hyvinvoinnin” ylläpitämiseksi kansakunnan itsensä kustannuksella.
Tässä yhteydessä ei kenenkään kannata selittää että ei olisi ollut varaa tarvittaviin investointeihin. Rahaa riittää velaksi asti nk. ”hukkaprojekteihin”, joiden päämääränä on nk. ”Läntisen, -lue anglohegemonian ylläpitäminen, maksoi mitä maksoi.
Mitä nyt teutoonit siinä omissa kehyksissään välillä söhelsivät.
Mitä siitä on tähän mennessä saatu…?
Valintojen puitteissa talvisota ainakin, ja nykyinen konkurssitila.
Suomi siis rakentaa tulevaa hyvinvointiaan konkurssikypsän Euroopan kehyksissä velkarahalla sen jalostettavan kapitaalin sijasta mitä sillä on territoriollaan maan uumenissa, BRICS:in puitteissa Suomi olisi nyt jotain muuta kuin pelkkä konkurssipesä, jonka rakkikorat kailottavat maailmalla mitä sattuu ilman mitään kansallista rajaa. Mitä tästä nyt pitäisi sitten viivan alle vetää..?
Pitäisikö ajatella, että Suomen hyvinvoinnin tulevaisuuden kuva on siinä että persaukinen läntinen ”halukkaiden” koaliitio nujertaa BRICS:in ja kaappaa sen hallintaansa, ja ryövää ”savijaloilla seisovan” Venäjän luonnon resurssit omaan käyttöönsä.. 😊
Ihanko totta näin pitäisi ajatella?
Suomen nykyisen politiikan valossa näin pitäisi ajatella, koska kaikki muut toimintavaihtoehdot näyttävät olevan poissuljettuja.
Mineraalipörssi mukaan luettuna kulta on luotettava valtioiden valuutan takeena. Kun USAssa Nixon hylkäsi kullan dollarin vakuudeksi, niin dollarin vakuudeksi jäi ainoastaan setelipainokoneet, joita on sitten jouduttu käyttämään 24h/365pv. Dollari onkin menossa alaspäin kuin lehmän häntä.