VENÄJÄN VALTION VELALLE RIITTÄÄ OSTAJIA

Venäjän valtion velka käy nyt hyvin kaupaksi. Maan valtiovarainministeriön järjestämässä huutokaupassa viikko sitten sijoittajat ostivat 1 860 miljardia ruplan arvosta Venäjän valtion velkakirjoja. Euroissa niiden arvo on lähes 20 miljardia. Tämä on uusi ennätys Venäjän valtion velkaemissioiden historiassa. Velkapapereiden kysyntä oli lähes kaksinkertainen eli 3 440 miljardia ruplaa.

Velka käy nyt niin hyvin kaupaksi, että tämän vuoden velkapapereiden myyntisuunnitelmasta on toteutettu jo 87 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että tämän vuoden puolella on tarkoitus järjestää vielä kuusi huutokauppaa. Suunnitelmat edellyttävät uuden velan myyntiä kaikkiaan lähes seitsemän miljardin ruplan arvosta tänä vuonna.

Venäjän valtiovarainministeriö suunnittelee järjestävänsä myös Kiinan valuutan eli juanmääräisen velan huutokauppoja joulukuussa. Tarkoituksena on houkutella valtion kassaan pankkien ja yritysten suuriksi paisuneita juanmääräisiä varoja. Ne ovat syntyneet Venäjän ja Kiinan välisen kaupan ylijäämästä. Juanmääräisen velkakirjan nimellisarvoksi on kaavailtu 10 000 juania eli noin 1 200 euroa.

Reutersin haastattelemien rahoitusmarkkinalähteiden mukaan valtiovarainministeriö suunnittelee kaikkiaan neljää emissiota eli arvopaperien laskemista liikkeelle. Niiden yhteissumma olisi 400 miljardia ruplaa ja erääntymisaika kolmesta kymmeneen vuotta. RBC-uutissivuston mukaan lopullinen emission arvo ja korkotaso määritellään joulukuun alussa ostotarjousten perusteella.

Korkotason on arvioitu asettuvan 6–6,5 prosentin haarukkaan. Valtion korkomenot olisivat siten alle puolet ruplamääräisten velkakirjojen korkomenoista. Korkotaso on yksi syy siihen, miksi juanmääräisten velkakirjojen liikkeellelasku kiinnostaa valtiovarainministeriötä.

Keskustelu Venäjän hallituksessa juanmääräisten velkakirjojen myynnistä käynnistyi jo vuonna 2015. Keskustelu ei kuitenkaan johtanut tuloksiin, koska Kiinan pääomaliikkeiden rajoitukset estivät  idean toteutuksen. Kun Kiina höllensi rajoituksia, venäläiset suuryritykset laskivat liikkeelle omia juanmääräisiäobligaatioitaan Venäjän markkinoilla. Venäjän yrityslainamarkkinoilla oli marraskuussa käytössä 64 juanmääräistä emissiota.

Kiina on jatkanut omien obligaatiomarkkinoidensa avaamista. Rosatom, Gazprom ja muutama muu venäläinen suuryritys suunnittelevat laskevansa liikkeelle niin sanottuja pandaobligaatioita Kiinan markkinoilla. Kun venäläiset eivät voi enää laskea liikkeelle euro-obligaatioita, on juanobligaatioista tulossa kiinnostava varojen lähde. Varsinkin kun Venäjän kauppa Kiinan kanssa on viime vuosina kasvanut kansainvälistä kauppaa nopeammin.

Hyvinvointirahaston käyttö ei ole tarpeen

Lännessä on jo vuosien ajan lyöty vetoa sen puolesta, että Venäjän valtio joutuu syömään sotakassaksi nimettyjä rahastojaan Ukrainan sodan aiheuttaman budjettivajeen rahoittamiseksi. Nämä puskurit päinvastoin kasvavat tänäkin vuonna. Venäjän ei tarvitse turvautua rahastoihinsa, koska maan budjettivaje ei kansainvälisessä vertailussa ole mitenkään suuri. Valtion duuman arvion mukaan se on tänä vuonna 2,6 prosenttia. Alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen on pienempi kuin Suomessa, Ranskasta puhumattakaan, missä alijäämä on lähes kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Valtion lisävelan ottoa ei rajoita myöskään valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen. Se on alle 20 prosenttia viimeisten obligaatioemissioidenkin jälkeen. Sijoittajien kannalta suurin riski ruplamääräisiin obligaatioihin johtuu valuuttakursseista. Rupla on kuitenkin edelleenkin yksi parhaiten arvonsa säilyttäneistä valuutoista.

Ruplan kurssiriskin näkymät

Kultateollisuuden kansainvälinen kauppajärjestö World Gold Council julkaisimarraskuussa tuoreita tietoja kullan hinnan muutoksista suurimmissa kullan tuottajamaissa. Kun vertaillaan kullan hintojen muutosta tuottajamaiden valuutoissa tällä vuosikymmenellä, niin esimerkiksi Japanin jenihinta kasvoi nopeammin kuin Venäjän ruplahinta.

Mitä pienempi on kullan hinnan muutos valuutassa, sitä vahvempana on valuutta pysynyt. Kun verrataan kullan hinnan muutosta tuottajamaissa tällä vuosituhannella, ruplahinta oli viime vuoden lopussa 32 kertaa korkeampi kuin vuosituhannen alussa. Kullan hinta dollareissa on noussut vain 8,6 kertaiseksi.

Vuoden 2022 maaliskuussa voimaan astuneet laajat pakotteet muuttivat tilannetta. Kullan hinta on maaliskuun 2022 jälkeen noussut ruplissa vähemmän kuin dollareissa tai euroissa. Kun kullan hinta ruplissa oli 1,5 kertaa korkeampi kuin maaliskuun 2022 alussa, niin dollareissa vastaava luku oli 2,08 ja euroissa 1,97.

Venäjällä jopa johtavien pankkien pääjohtajat ovat ennustaneet, että rupla heikkeneetämän vuoden loppuun mennessä niin, että yhdellä dollarilla saa jälleen 100 ruplaa. Niin ei kuitenkaan näyttäisi käyvän. Tehokkaiksi väitetyt amerikkalaiset pakotteet Lukoilia ja Rosneftia vastaan eivät ole juuri vaikuttaneet ruplan vaihtokurssiin.

Nähtäväksi jää, miten Venäjän jäädytettyjen varojen kohtalo tulee vaikuttamaan ruplan kurssiin ja valtion velan riskeihin. Toistaiseksi Euroopan unioni ei ole tehnyt lopullista päätöstä varojen käytöstä.

Päätös ei tule olemaan helppo, sillä Euroclearin johtaja Valerie Urbain kertoi Le Mondelle 15.11.2025 antamassaan haastattelussa, että Euroclear ei sulje pois oikeustoimia estääkseen Euroopan komission tai EU:n neuvoston määräykset takavarikoida jäädytettyjä venäläisvaroja. Sijoittajapiireissä ei ole jäänyt huomaamatta Euroopan Unionin ja G7-maiden vaikeudet päättää Venäjän varojen kohtelusta.

Sijoittajat luultavasti ennakoivat jo Ukrainan sodan lopputulosta. Ukrainan johdon korruptioskandaalit, kasvava rintamakarkuruus sekä globaalin talouden riskit ovat johtaneet siihen, että sijoittajat näkevät Venäjän valtion velan jo kiinnostavana sijoituskohteena. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ruplamääräisestä velasta tai ruplavaroista olisi yhtäkkiä tullut vähäriskisiä sijoituskohteita. Koska vähäriskisiä sijoituskohteitta ei käytännössä ole enää missään muuallakaan, Venäjän valtio saattaa voida myydä velkakirjojaan entistä edullisemmin myös tulevina kuukausina ja vuosina.