Yhdysvallat tavoittelee presidentti Nicolas Maduron kidnappauksella Venezuelan mittavien öljyvarantojen haltuunottoa.
Naapuriseuran Sanomat on seurannut Venezuelan kiristynyttä turvallisuustilannetta jo elokuusta 2025. Yhdysvaltojen Venezuelaan kohdistama sotilaallinen paine on kasvanut asteittain. Tammikuun 3. päivänä Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Venezuelaa vastaan.
Amerikkalaiskenraali Dan Caine kertoi, että sotilalliseen operaatioon osallistui 150 lentokonetta ja helikopteria 20 eri tukikohdasta. Operaatiota oli harjoiteltu useita kuukausia. Presidentti Donald Trump antoi päivä ennen hyökkäystä asevoimille myös valtuutuksen kaapata Venezuelan presidentti.
Operaatiolla lamautettiin Venezuelan ilmatorjuntajärjestelmä. Trumpin mukaan Venezuelan pääkaupungin Caracasin ”valot sammuivat suurelta osin joidenkin erityiskykyjemme avulla”. New York Timesin mukaan ainakin 40 ihmistä kuoli sotilasoperaation aikana. Heistä 32 oli Maduroa suojanneita kuubalaisia henkivartijoita.
Yhdysvaltojen joukot saapuivat helikoptereilla Maduron virka-asunnolle ja kaappasivat presidentin ja hänen vaimonsa Cilia Floresin. Maduro ja Flores kuljetettiin maihinnousualus Iwo Jimalle ja sieltä New Yorkiin. Maduro suljettiin pidätyskeskukseen odottamaan kuulusteluja ja oikeudenkäyntiä.
Yhdysvaltojen oikeusministerin Pamela Bondin mukaan Maduroa syytetään Yhdysvaltojen oikeudessa huumeterrorismista, kokaiinin salakuljetuksesta ja laittoman konekiväärin hallussapidosta.
Venezuelan korkein oikeus määräsi varapresidentti Delcy Rodríguezin toimimaan virkaa tekevänä presidenttinä Maduron kaappauksen jälkeen. Rodríguez ilmoitti Venezuelan aktivoineen puolustuksensa ja mobilisoineen koko väestön. Hän totesi myös, ettei venezuelalaisista koskaan enää tule orjia eikä maa aio olla siirtomaa.
Venezuelan hallitus tuomitsi maahan kohdistuneen sotilaallisen aggression, joka rikkoo YK:n peruskirjaa. Hallitus totesi hyökkäyksen tarkoituksena olevan maan strategisten resurssien ja eritysesti öljyn ja mineraalien haltuunotto.
Venäjä, Kiina, Kuuba, Nicaragua, Iran, Valko-Venäjä, Kolumbia, Brasilia, Meksiko ja Chile tuomitsivat välittömästi Yhdysvaltojen hyökkäyksen. YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi olevansa ”syvästi huolestunut” Maduron kaappaamisesta ja kehotti noudattamaan kansainvälistä oikeutta. Yhdysvaltojen toiminta Venezuelassa muodostaa pääsihteerin mukaan vaarallisen ennakkotapauksen.
Trump: ”Yhdysvallat johtaa Venezuelaa”
Trumpin mukaan Yhdysvallat johtaa Venezuelaa, kunnes maalle on valittu uusi johtaja. Trump totesi myös, ettei hän kaihda lähettää Yhdysvaltojen maajoukkoja Venezuelaan, jos varapresidentti Rodríguez ei toimi kuten hän haluaa. ”Mikäli Rodríguez ei tee mikä on oikein, hän maksaa siitä korkean hinnan, mahdollisesti korkeamman kuin Maduro”. Varapresidenttiä uhkailtiin siis tappamisella.
Trump ei aio kuitenkaan työskennellä Nobelin viimevuotisen rauhanpalkinnon saaneen Venezuelan oppositiota edustavan María Corina Machadon kanssa. Trumpin mukaan Machadolla ei ole tarvittavaa kannatusta ja kunnioitusta Venezuelassa.
Yhdysvaltojen öljy-yhtiöillä on sitä vastoin keskeinen rooli Trumpin tulevaisuuden suunnitelmissa. Trump haluaa niiden toimivan jatkossa Venezuelassa, investoivan maan öljyteollisuuteen ja tuottavan Yhdysvalloille rahaa. Yhdysvallat on ilmoittanut Venezuelan öljyä myytävän tulevaisuudessa toistaiseksi Yhdysvaltojen kautta.
Myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio sanoi Yhdysvaltojen olevan valmis työskentelemään Venezuelan nykyisen hallinnon kanssa, jos se tekee ”asianmukaisia päätöksiä”. Rubio varoitti, että Yhdysvallat voi käyttää monia painostuskeinoja taatakseen etunsa. Rubion mukaan Yhdysvallat haluaa myös, että Venezuela hankkiutuu eroon liittolaissuhteistaan Iranin ja Hizbollahin kaltaisiin Yhdysvaltojen vastustajiin.
Kaappauksella laajat kansainväliset vaikutukset
Venezuelan presidentin kaappaus on Yhdysvalloilta voimakas viesti monille valtioille, jotka eivät ole olleet halukkaita alistumaan Yhdysvaltojen tahtoon. Yhdysvallat on vaatinut Venezuelaa katkaisemaan taloudelliset siteensä Kiinan, Venäjän, Iranin ja Kuuban kanssa, jotta maa saa luvan hyödyntää öljyvarojaan.
Kiina on tuominnut Yhdysvaltojen operaation Venezuelaa vastaan. Kiinan ulkoministeriön tiedottajan Mao Ningin mukaan Yhdysvaltojen laivaston suorittama kauppasaarto Venezuelaa vastaan uhkaa globaaleja toimitusketjuja. Mao korosti Venezuelan olevan suvereeni valtio, jolla on oikeus hyödyntää luonnonvarojaan haluamallaan tavalla.
Yhdysvalloilla on Venezuelan jälkeen tähtäimessään jo muitakin maita Latinalaisessa Amerikassa. Trump uhkasi Kolumbiaa sotilaallisella hyökkäyksellä välittömästi Maduron kaappauksen jälkeen. Trump uhkasi lisäksi Meksikoa ja sanoi ”Kuuban olevan valmis kaatumaan”.
Suhtautumisesta Yhdysvaltojen omavaltaisiin toimiin on muodostumassa uusi Euroopan unionia sisältä hajottava ristiriitaulottuvuus. Euroopan unionin nimissä puhunut Kaja Kallas sanoi EU:n ainoastaan ”seuraavan tarkasti tilannetta Venezuelassa”.
Espanja teki merkittävän irtioton EU:n yhteisestä ulkopoliittisesta linjasta liittyen Venezuelaan. Espanja torjui yhdessä Brasilian, Chilen, Kolumbian, Meksikon ja Uruguayn kanssa ”yksipuoliset sotilasoperaatiot ja ulkopuolisen strategisten resurssien anastuksen”.
Slovakian pääministeri Robert Fico totesi Yhdysvaltojen operaation Venezuelassa olevan todiste toisen maailmansodan jälkeen perustetun maailmanjärjestyksen romahtamisesta. Ficon mukaan kansainvälinen oikeus ei enää ole voimassa, sotilaallista voimaa käytetään ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta ja suuret ja voimakkaat valtiot toimivat omien etujensa mukaisesti.
13 kommenttia julkaisuun “Maduron kaappaus alkusoitto öljyvarojen haltuunotolle”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kun Meksikon presidentti, hallitus ja parlamentti kansallistivat lailla vuonna 1938 maan valtaisat kaasu- ja öljyvarat, niin Yhdyvaltojen öljymonopolit ja niiden vaalirahoitukseen tukeutuneet presidentit eivät ole koskaan antaneet tätä rikosta anteeksi.
Kuuba kansallisti vuonna 1960 omat kaasu- ja öljyvaransa ja Venezuela vuonna 1976.
Persian (nyk. Iran) öljyn kansallistamishankkeen Yhdysvallat sai estettyä vuonna 1953 verisellä vallankaapauksellaan. Samoin kävi myös Espanjan tasavallan öljyn kansallistamishankeelle kun yhdysvaltalaiset öljyfirmat rahoittivat kenraali Francon vallankaappauksen tasavaltaa vastaan vuosina 1935-39.
Öljyn tuottajajärjestö OPECin mukaan maailman suurimmat tunnetut raakaöljyvarat omaavan Venezuelan öljyn markkina-arvo on noin 9000 miljardia dollaria. Tällä Venezuelan valtion luonnon varannolla voidaan elättää varaudessa kaikki Venezuelan 30 miljoonaa kansalaista ja Euroopan unionin valtoiden 352 miljoonaa kansalaista reilut sata vuotta.
Sama kaiku on askelten!
Martti Pelho
Saundersfoot
Cymru (Wales)
”Persian (nyk. Iran) öljyn kansallistamishankkeen Yhdysvallat sai estettyä vuonna 1953 verisellä vallankaapauksellaan. ”
Tuolla lähemmin tuolloisista tapahtumista..
https://www.google.com/search?q=Persia+kansallisti+%C3%B6ljyvarat&oq=Persia+kansallisti+%C3%B6ljyvarat&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOTIHCAEQABjvBTIHCAIQABjvBTIKCAMQABiiBBiJBTIKCAQQABiiBBiJBTIKCAUQABiABBiiBNIBCTQyNDg1ajBqN6gCALACAA&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Lännen valtamedia on antanut ymmärtää, että Venezuelan kaasu- ja öljyvarat kansallisti Hugo Chavezin hallinto. Se(kään) ei pidä paikkaansa. Ne oli kansallistettu jo kauan ennen Chavezin hallintoa 1976 kuten Martti edellä toteaa. Chavez ainoastaan tiukensi ja tarkensi noiden varojen käyttöä.
Kuuban kaasu- tai öljyvarat taas eivät ole edes kansallisesti merkittävät, koska maa on täysin riippuvainen muualta tuodusta energiasta. Siksi Yhdysvaltain jo yli 60 vuotta harjoittama kauppasaarto vaikuttaa erittäin turmiollisesti kaikkeen talouteen Kuubassa. USA myös kiristää kolmansia maita osallistumaan tähän maailman pisimpään voimassa olleeseen taloudelliseen saartoon. Oltakoon Kuuban hallinnosta mitä mieltä tahansa niin kärsijänä on ollut Kuuban kansa. Tämä Venezuelan kaappaus ei ainakaan paranna asiaa.
Suomella ei taida olla pelkoa öljysieppauksesta, koska Suomesta ei löytyne öljyä. Mutta entä Norja, siellä on runsaat öljyesiintymät, siis Norjan merialueella. USAhan voisi mennä sinne ja sanoa, että tarvitsee ne pohjoisnavan suoja-alueen takia.
Kolje tuntia sitten julk. Ihan mielenkiintoinen yu tube Kastin salaihen sopimus USA:n kanssa- Chilen raja ajautuu.. minusta mielenkiintoinen,kylläkin tekoälyllämtehty analyysi.
Ei mistään alkusoitosta ole kysymys, vaan anglojen ja siitosketjujensa jatkumosta periaatteella: Kaikki kuuluu meille. Keitä me me ovat? Jokainen olkoon omaa mieltään asiasta. Mitenkään ei voi välttyä ajatukselta että olisiko tässä jotain muitakin geneettisiä kytkyntöjä tai sidonnaisuuksia liittyen itse aatteeseen? Kiviaroilla eivät porkkanat ja mikään muukaan oikein kasva, -ja vaikka kasvaisivatkin, niin eivät oikein maistu, -eivätkä käy kaupaksi. Mistä se oma taloudellinen kehitys oikein pitää vääntää muusta kuin toisten kuppaamisesta?
Kommentit maailmalta ovat vielä selkiintymättömiä. Tilanne on keskeneräinen, eikä tiedetä mitä oli suunniteltu. Eräs taloustarkkailija muistutti siitä, että kyse on paitsi öljystä, sen asemasta dollarin kivijalkana. Jos Venezuelan öljyä aletaan laskuttaa muissa valuutoissa on yksi vahva tukipylväs poissa kun liuku dollarista poispäin muutenkin on käynnisssä. Dollarin etuoikeutettu asema puolestaan liittyy Yhdysvaltain taloustilanteeseen, sekä valtiolliseen että yrityssektoriin. Osakemarkkinat ovat täysin irrallaan reaaliarvoista ja päälle tulee pelätty tekoälykupla. Paras on olla ennustamatta milloin, koska ”ensi kuussa romahtaa” -ennustajista ei ole pulaa.
Ottaen huomioon, että kun Yhdysvaltain demokraattien samoin kuin Euroopan vasallijohtajien kannanotot ovat olleet vaimeita, voitaneen olettaa, että mitä tahansa Trump saa aikaan, se tullaan hyväksymään eikä Trumpin tappio välivaaleissa tämä vuoden lopussa tule asiaa muuttamaan. Venezuelan hallinto on kuitenkin paikoillaan presidenttiä lukuun ottamatta. Mitään poliittista vallanvaihdosta ei ole tapahtunut.
Ensin hylättiin kansainvälinen oikeus joka korvattiin ”sääntöperäisellä järjestelmällä”, koska ymmärrettiin, ettei toiminta enää ollut oikeudellisesti perusteltavissa. Nyt on sääntöperäinenkin järjestelmä heitetty menemään. Vahvimman oikeus vallitsee. Tätä taustaa vasten Suomen liittyminen Natoon ja vielä sen päälle DCA-sopimuksen myötä tukikohtien avaaminen Yhdysvalloille näyttäytyvät juuri siltä, mistä varoitettiin. Vuosisadan munaus ja möhläys, onko olo pelinappulan asemassa nyt turvallinen ?
Trump`illa näyttää olevan vielä ”monta kantoa kaskessa” ennenkuin Venezuelan öljy on saatu Mexikonlahden rannoilla sijaitseviin öljynjalostamoihin. Amerikkalainen Chevron-yhtiö, joka toimii Venezuelassa poikkeusluvin, ja Trumpin asettamien rajoitteiden puitteissa, anoo rajoitteiden poistoa, on toistaiseksi ainoa varma öljyntoimittaja npoille jalostamoille. Muut yhtiöt lienevät haluttomia sijoittamaan miljardeja USA:n kauppasaarron vuoksi rapistuneisiin laitoksiin.
Ja tämmöiselle miehelle kuin Trump kaavailtiin Nobelin rauhanpalkintoa. Toki siellä Mustassa Talossa on muitakin, jotka haluavat koko maapallon haltuunsa. Yhtä nimeä olen seurannut, joka on ollut pimennossa jo pitkään eli varapresidentti JD Vance. Onko eri mieltä Trumpin kanssa vai miksi ei tule esiin?
Tilannehan ei jää tähän, vaan seuraavana voi olla Kolumbia, Grönlanti jne.
Suomalaisia pitäisi alkaa huolestuttamaan DCA-sopimukset. USA teki ne vain ja ainoastaan tulevaisuutta varten. Tilanne voi eskaloitua niin pahaksi, että USA ottaa koko Suomen haltuunsa ja alkaa käymään sotaa Venäjän kanssa. Se, jos realisoituu, niin voittaja tiedetään eli Venäjä ja häviäjä on ex. Suomi. Joten tämä DCA-sopimus on petollinen, joka tulee irtisanoa mahdollisimman pian, jotta homma pysyy vielä omissa käsissä.
Nyt ensiksi on saatava ns. rauhansopimus Ukrainaan, itseasiassa se koskee koko Eurooppaa.
Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kyseinen toimi antaa vapauden muille tahoille toimia vastaavalla tavalla. Se ikään kuin poistaa moraalisen vastuun. Siksi olenkin sitä mieltä, että elämme todella mielenkiintoista aikaa.
Miten tämä maailma voi olla näin sekaisin?
Halutaanko tässä luoda täysi kaaos, jotta ihmisiä saataisiin enemmän pelonvaltaan?
Nykyisin jo pakkasella pelotellaan.
Luotin tietylla tavalla presidentti Trump’iin kun hän tuli valituksi. Uskoin, että hän tahtoo rauhaa. Mutta ”kissanviikset”, hän on 110% kääntänyt kelkkansa. Mikä taho on tämän muutoksen saanut aikaiseksi, ja miksi, mikä tarkoitus?
Ja täällä ollaan sotapsykoosissa Putinin suuntaan!!
Niinpä. Jos Trumpia kohdeltaisiin kuten Putinia on kohdeltu niin voitte olla varmoja, että rytinä olisi päällä.Tämähän muistuttaa täysin gangsterimaisia toimintatapoja. Voi olla, että tämän touhun johdosta tulee vielä ikävä Venäjää.