Biden pelottelee Venäjän hyökkäyksellä Nato-maihin

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden aloitti lännen laajamittaisen disinformaatiokampanjan viime vuoden joulukuun alussa pelottelemalla Venäjän hyökkäävän Nato-maihin, jos Ukraina häviää sodan Venäjää vastaan. 

”Putin ei pysähdy, hän jatkaa eteenpäin ja hyökkää Nato-liittolaisen kimppuun”, väitti Biden saadakseen tukea Ukrainan parhaillaan valmisteltavalle jättimäiselle uudelle aseelliselle tuelle.

Biden sanoi ”tapahtumien kehityksen” johtavan siihen, että myös Yhdysvallat vedetään sotilaalliseen konfliktiin ja maa joutuu taistelemaan omilla joukoillaan Venäjää vastaan.

Jos Yhdysvallat lopettaa sotilaallisen apunsa Ukrainalle, vaaraantuu myös Euroopan maista annettava sotilaallinen tuki, sanoi Yhdysvaltain presidentti vaatien kongressin jäseniä lisäämään rahoitusta Kiovalle. Bidenin hallinnon johdolla on valmisteilla peräti yli 95 miljardin dollarin sotilasapupaketti, josta noin 60 miljardia dollaria suunnattaisiin aseostoihin Ukrainalle.

Myös Israel ja Taiwan saisivat osansa sotilaallisesta tuesta, jonka Yhdysvaltain aseteollisuudelle todellisuudessa menevät uudet määrärahat mahdollistaisivat. Valtaosa jättituesta maksettaisiin suoraan Yhdysvaltain aseteollisuudelle, joka toimittaisi aseistusta sekä Ukrainalle, Israelille että Taiwanille.

Biden sai heti tukea puheilleen Euroopan unionin ulkopoliittiselta edustajalta Joseph Borrellilta, joka vaati myös EU:n valmistautumista Ukrainan pitkäaikaiseen sotilaalliseen tukemiseen ja voimakkaisiin toimiin Venäjän voiton estämiseksi.

Borrell myönsi, ettei Ukrainan vastahyökkäys ollut tuonut toivottua tulosta ja sanoi Venäjän voiton ”synnyttävän suuren uhan EU:lle”.

Ukrainan tukimäärärahat jumissa

Yhdysvaltain kongressissa pitkään jatkunut pattitilanne on estänyt uusien määrärahojen myöntämisen Ukrainan tukemiseksi sotilaallisesti. Tuki on mennyt pääasiassa Yhdysvaltain aseteollisuudelle, joka on toimittanut Ukrainalle mittavan määrän aseita, asejärjestelmiä ja ammuksia. 

Yhdysvallat aloitti Ukrainan sotilaallisen tukemisen jo vuonna 2014 eli useita vuosia ennen parhaillaan käytävää sotaa, joka sekin on kestänyt jo kaksi vuotta. Sodan aikana Yhdysvallat on lähettänyt Ukrainaan sotilaallista tukea jo 43 miljardin dollarin arvosta. Myönnetyt varat on kuitenkin nyt kulutettu loppuun. 

Republikaanit, joilla on enemmistö edustajainhuoneessa, ovat sitoneet Ukrainan tuen jatkamisen Meksikosta yli rajan tulevan siirtolaisvirran pysäyttämiseen. Kuukausittain Meksikon rajan yli on tullut Yhdysvaltoihin jopa satoja tuhansia siirtolaisia lähes koko sen ajan, kun Biden on ollut Yhdysvaltain presidenttinä.

Koska yhteisymmärrykseen siirtolaisuuden pysäyttämisestä ei ole päästy, myös Ukrainan sotilaalliseen tukeen käytetyt kymmenet miljardit dollarit ovat ehtyneet ja viimeinen isompi aseapupaketti lähti Ukrainaan viime vuoden lopulla. 

Putin vastasi Bidenille

Venäjän presidentti Vladimir Putin vastasi Bidenille jo joulukuussa sanoen pitävänsä Yhdysvaltain presidentin väitteitä Venäjän halusta hyökätä Nato-maihin täydellisenä hölynpölynä. Putinin mukaan myös Biden ymmärtää tämän, mutta yrittää väitteillään vain oikeuttaa virheellisen politiikkansa Venäjää vastaan.

Putin korosti, ettei Venäjällä ole geopoliittisia, taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia syitä sotaan Nato-maita vastaan. ”Meillä ei ole aluevaatimuksia toisiamme kohtaan, meillä ei ole halua pilata suhteitamme heihin. Olemme kiinnostuneet kehittämään keskinäisiä suhteita”.

Putin otti esimerkikseen Suomen todeten Venäjällä aikoinaan olleen kiistoja – ja myös alueellisia kiistoja – Suomen kanssa, mutta ne saatiin ratkaistuksi jo kauan aikaa sitten. Suhteet Suomeen olivat ystävälliset ja taloussuhteet kehittyivät hyvin, mutta siitä huolimatta Suomi vedettiin Naton jäseneksi.

”Meillä ei ole ongelmia Nato-maiden kanssa, vaikka Nato-maat niitä haluavat keinotekoisesti luoda, koska ne eivät halua Venäjän kilpailevan heidän kanssaan”, totesi Venäjän presidentti.

Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ihmetteli myöhemmin tammikuussa puheita siitä, että Venäjä olisi Ukrainan sodan päättymisen jälkeen hyökkäämässä Baltian maihin, Ruotsiin ja Suomeen. Hän piti puheita absurdeina.

Venäjän ulkoministeri muistutti Yhdysvaltain koonneen 54 maan Ramsteinin ryhmän, joka pumppaa aseistusta Ukrainalle, lähettää maahan sotilasasiantuntijoita ja neuvonantajia sekä avustaa Ukrainaa maalittamaan pitkän kantaman aseistuksen kohteita.

Ruotsalaisministerit lietsoivat sotahysteriaa

Yksi ensimmäisistä, joka kaiun tavoin tuki Bidenin väitteitä oli Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström. Hän väitti Venäjän uhkaavan muita maita. 

Venäjä oli ulkoministerin mielestä jo lähitulevaisuudessa ”vakava uhka Ruotsin turvallisuudelle”. Billström kehotti Ruotsin johtoa olemaan ”realistinen” ja ”valmistautumaan pitkäaikaiseen yhteenottoon”. 

Ulkoministeri piti Ruotsin ulkopolitiikan tärkeimpänä tehtävänä tulevina vuosina tukea Ukrainaa sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Hän sanoi Ruotsin myös vaativan, että EU tiukentaa Venäjän vastaista pakotepolitiikkaa ja rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa sotaa Ukrainassa.

Sälenin turvallisuspoliittisessa konferenssissa tammikuussa peräti kolme ruotsalaista oikeistoministeriä ja puolustusvoimien komentaja vaati, että ruotsalaisten on nyt syytä varautua sotaan Ruotsissa. 

Suomen Yleisradio kertoi 10.1.2024, että ”ministerien sotapuheet saivat lapset pelkäämään ja aikuiset hankkimaan kriisiajan varusteita”.

Ruotsin oppositiota johtava entinen sosialidemokraattinen pääministeri Magdalena Andersson, jonka johdolla Ruotsi päätti hakea Nato-jäsenyyttä, arvosteli maansa pääministerin Ulf Kristerssonin puheita, ettei Ruotsissa asuvilla ulkomaalaistaustaisilla ole riittävästi maanpuolustustahtoa, kun Ruotsia uhkaa sota.

Kristersson oli Sälenissä sanonut, että ”meidänkin on alettava puhua ääneen niistä odotuksista, joita Ruotsin kansalaisuudesta seuraa. Viime kädessä kyse on Ruotsin, arvojemme ja elämäntapamme puolustamisesta aseet kädessä – ja elämä panoksena. Kansalaisuus ei ole matkustusasiakirja”.

Anderssonin mielestä ”kriisitietoisuutta olisi voitu hyvin voimistaa myös toisin sanoin”.  Entinen pääministeri totesi myös, että ministerien olisi ainakin pitänyt sanoa, että juuri nyt sota ei uhkaa Ruotsia. 

Sotamielialan lietsominen ja suoranainen panikointi pakotti pääministeri Kristerssonin myöhemmin rauhoittelemaan tilannetta. Ministerien sotaisat puheet olivat aiheuttaneet sen, että säilykkeet ja eräät muut tuotteet olivat hamstrauksen tuloksena kadonneet kauppojen hyllyiltä. 

Pääministeri, joka itse oli Sälenissä vaatinut sotaan valmistautumista, oli nyt sitä mieltä, että kansalaiset olivat reagoineet liian voimakkaasti. Itsekritiikille hän ei nähnyt syytä.

Kristersson totesi myös, että vaikka tilanne maailmassa on ”vaarallinen ja hallitus puhuu siitä avoimesti”, ei sota Ruotsissa ole kuitenkaan ”aivan ovenpielessä”.  Riski sodasta oli kuitenkin pääministerin mielestä kasvanut ”meidän osassa maailmaa”, vaikkei ”horisontissa näy sotaa”.

Puheet siitä, että Suomen ja myös Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys olivat kovasti lujittaneet turvallisuutta Pohjois-Eurooppaan on nyt ainakin toistaiseksi pantu hieman sivuun. Pelko sodasta kun alkoi erityisesti Ruotsissa jäytää lähes jokaista.

Myös Norja ja Tanska puhuvat hyökkäysuhasta

Ruotsin tapaan myös Norjan ja Tanskan johtajat ovat pelotelleet kansaa Venäjän hyökkäyksellä Nato-maihin.

Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram kehotti helmikuussa Norjaa varautumaan sotaan Venäjän kanssa silloin kun Ukrainan sota on päättymässä. Sota uhkaa Gramin mukaan myöhemmin laajeta myös Nato-maihin. ”Meidän pitää kyetä vastaamaan silloin kun tarvitaan yhdessä liittolaistemme kanssa”, sanoi ministeri.

Puolustusministeri väitti Venäjän aikovan iskeä Suomeen ja Ruotsiin kostaakseen niiden liittymisen Natoon.

Samoihin aikoihin myös Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poelsen vaati varustelumenojen kasvattamista, koska Venäjä saattaa hyökätä. Poelsen arvioi Venäjän hyökkäykseen olevan mahdollinen kolmen, viiden vuoden kuluessa. Hän perusti arvionsa ”uusiin tiedustelutietohin” Venäjän nopeasti kasvavasra varustautumisesta.

Nato-maiden johtohenkilöistä ainoa vähän erilaisen puheenvuoron käyttänyt oli Suomen ulkoministeri Elina Valtonen, joka ei pitänyt Venäjää suorana sotilaallisena uhkana, mutta sanoi Sveitsin radiolle antamassaan haastattelussa, että Suomen on kuitenkin valmistauduttava uhkaan ja se myös tekee niin kehittäessään yhdessä liittolaistensa kanssa uskottavaa pelotetta.

Valtonen sanoi, ettei Suomi pelkää Venäjän hyökkäystä. Suomi on aina hänen mukaansa luottanut kansalliseen puolustukseensa ja Suomesta tuli myös Naton jäsen. Kokoomuslainen ulkoministeri ei katsonut provokaatioksi Venäjää vastaan sitä, että Suomi on antamassa Yhdysvaltojen asevoimien käyttöön peräti 15 tukikohta-aluetta.

Saksa ilmoitti varautuvansa sotaan

Myös Saksa ilmoitti tammikuussa varautuvansa sotaan, joka maan puolustusministeriön mukaan alkaisi vuoden 2025 kesällä. Salaisesta selvityksestä, joka puolustushallinnossa oli asiasta tehty, kertoi Bild-lehti.

Saksan lehdistölle vuodatetun selvityksen mukaan Naton Euroopan joukkojen komentaja antaisi Saksan puolustusvoimille määräyksen 300 000 sotilaan siirtämisestä Nato-alueen itäiselle sivustalle. Todennäköisimpänä konfliktialueena pidettiin asiakirjassa ns. Suwalkin käytävää Valko-Venäjän ja Kaliningradin välissä. Sotilaista 30 000 olisi Saksan armeijan sotilaita.

Asiakirjassa pidettiin mahdollisena myös tilanteen välitöntä kärjistymistä jo tämän vuoden helmikuussa, koska Venäjän armeija oli tekemässä sotilaallista läpimurtoa Ukrainassa.

On syytä panna merkille myös se, että Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock käytti tammikuussa Euroopan neuvostossa puheenvuoroon, jossa hän totesi Euroopan maiden ”käyvän sotaa” Venäjää vastaan. Baerbock kehotti Euroopan maita lähettämään lisää aseita Ukrainalle.

Myös Saksan sosialidemokraattinen puolustusministeri Boris Pistorius sanoi tammikuussa, että Saksan on oltava täysin tietoinen suoran sotilaallisen yhteenoton vaarasta Venäjän kanssa ja siksi Saksan on aseistauduttava. 

”Ja juuri niin me nyt teemme yhdessä Nato-liittolaistemme kanssa”, sanoi ministeri, jota on spekuloitu poliittista kannatustaan menettäneen Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin seuraajaksi.Pistorius kertoi Saksan saavan taisteluvalmiin prikaatinsa valmiiksi vuoteen 2027 mennessä. Se tullaan sijoittamaan Baltian maihin.

Scholz itse on matkustanut varta vasten Yhdysvaltoihin tukemaan Bidenia, jotta kongressi saataisiin hyväksymään uusi jättiläismäinen aseavun paketti Ukrainan tukemiseksi. Saksan liittokansleri on Bidenin ohella tavannut keskeisiä amerikkalaispoliitikkoja molemmista pääpuolueista ja kehottanut heitä jatkamaan Ukrainan tukemista. 

Helmikuussa myös Saksan puolustusvoimien komentaja Carsten Breuer kehotti lisäämään maan sotilaallista valmiutta ja varautumaan mahdolliseen sotaan Venäjän kanssa seuraavan viiden vuoden aikana. 

Venäjällä on armeijan komentajan mukaan sekä sotilaallista potentiaalia että aikomusta laajentaa aggressiotaan Ukrainan ulkopuolelle. Komentaja lisäisi myös puolustusvoimien henkilöstön määrää.

Russofobisista asenteistaan tunnettu Viron pääministeri Kaja Kallas pani lusikkansa sodan lietsontaan arvioimalla, että EU:lla on kolmesta viiteen vuoteen aikaa varautua sodan syttymiseen. 

Kallaksen mukaan uhka kohdistuu ennen kaikkea Naton itäisellä sivustalla olevia jäsenmaita kohtaan. Kallas viittasi puheidensa perustuvan Viron tiedustelun salaiseen arvioon, jossa skenariona on se, että Ukrainassa on tehty tulitaukosopimus. Sen myötä Baltian Nato-maihin kohdistuu ”vakava vaara”.

Stoltenberg: Naton varauduttava vuosikymmeniä kestävään yhteenottoon

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan sotilasliitolla on oltava suunnitelmat Venäjää vastaan käytävään sotaan, koska ei ole ”mitään takeita” siitä, etteikö Moskova ole valmis laajentamaan Ukrainan sotaa. Stoltenbergin haastattelu julkaistiin helmikuun 10. päivänä saksalaisessa Welt am Sonntag-lehdessä.

”Emme halua sotaa Venäjän kanssa, mutta meidän on varauduttava yhteenottoon, joka voi kestää vuosikymmeniä”, sanoi Naton korkein virkamies.

”Jos Putin voittaa Ukrainassa, ei ole takeita siitä, etteikö Venäjän hyökkäys voi laajeta myös muihin maihin”, sanoi Stoltenberg korostaen sitä, että paras tapa puolustautua juuri nyt on tukea Ukrainaa ja kehittää Naton sotilaallisia valmiuksia. Hän vaati ennen muuta nopeasti uusia investointeja aseteollisuuteen.

Stoltenberg ylisti haastattelussaan myös Saksaa siitä, että lisää tukeaan Ukrainalle ja kehottaa myös muita liittolaisia tekemään samoin.

Naton apulaispääsihteeri Mircea Geoana ehti ilmoittaa jo aikaisemmin, ettei Ukrainan sota pääty tämän vuoden aikana, vaan jatkuu pidempään. Sotaan tulee sen pitkittyessä kuulumaan sekä hyökkäyksiä että vastahyökkäyksiä ja sekä maa-alueiden menetyksiä että niiden takaisinvaltaamisia.

Geona lisäsi myös, ettei Nato tulisi sallimaan Venäjän armeijan tuloa Romanian rajalle.

Naton sotilaskomitean hollantilainen puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer puolestaan ilmoitti hänkin tammikuussa, että länsimaiden asukkaiden pitää valmistautua sotaan Venäjää vastaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan. Sotaan on joka tapauksessa varauduttava ja siihen koulutettava väkeä siitä riippumatta, syttyykö sota vai ei.

Bauer myös ylisti Ruotsin viranomaisia siitä, että ne kehottavat maan kansalaisia varautumaan sotaan, vaikka Ruotsi ei ole vielä edes virallisesti Naton jäsenmaa.