Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut 36,5 prosenttia tämän vuoden tammikuusta heinäkuuhun ja oli 134,1 miljardia dollaria, Kiinan tullitiedot osoittivat tiistaina.
Kiinan vienti Venäjälle kasvoi 73,4 prosenttia ja oli yhteensä noin 62,54 miljardia dollaria. Tavaroiden ja palveluiden vienti Venäjältä Kiinaan kasvoi 15,1 prosenttia ja oli yhteensä 71,55 miljardia dollaria.
Global Times -sanomalehden mukaan Kiinan ja Venäjän taloudellinen yhteistyö kaupassa ei enää rajoitu perinteisiin aloihin, kuten hyödykekauppaan, vaan on kehittynyt kattavaksi yhteistyöksi teollisuusketjussa.
Kiinan ulkomaankaupan kokonaistasossa on tapahtunut laskua kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 3,4 biljoonaa dollaria. Se on 6,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Myös Kiinan kauppa keskeisten kumppanien EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin on vähentynyt.
Kiinan ja Venäjän kauppasuhteiden tiivistymistä tukee maiden poliittisten yhteyksien kehitys. Kiinan huippudiplomaatti Wang Yi vakuutti Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville puhelinkeskustelussa maanantaina, että Kiina säilyttää oikeudenmukaisen kannan Ukrainan kriisiin ja että Kiina ja Venäjä ovat ”luotettavia ja hyviä ystäviä”.
Lavrov on sanonut Venäjän arvostavan Kiinan rakentavaa roolia Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Tämä on samalla vastaus läntisiin arvioihin, joiden mukaan valtioiden välillä olisi ollut säröjä Saudi-Arabian äskettäisten Ukraina-neuvottelujen jälkeen.
Kiinan erityislähettiläs Li Hui osallistui viime viikonloppuna Saudi-Arabian Jeddassa pidettyyn keskusteluun, jossa keskusteltiin mahdollisesta rauhanratkaisusta Ukrainan kriisiin Kiinan, Yhdysvaltojen, Euroopan ja globaalin etelän maiden korkeiden virkamiesten kesken.
Vuoteen 2022 mennessä Kiinan ja Venäjän välisen kaupan volyymi oli jo saavuttanut ennennäkemättömän tason, yli 190 miljardia dollaria. Kiinan ja Venäjän kahdenvälistä kauppaa helpottaa se, että se tapahtuu nyt paikallisissa valuutoissa, kun maiden yritykset pyrkivät irrottautumaan dollarista vähentääkseen kustannuksiaan ja riskejään. Tämä kehitys kulkee läpi koko globaalin etelän.
+++
1 kommentti julkaisuun “Kiinan ja Venäjän välinen kauppa ennätystasolla”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
22. maaliskuuta 2021 Kiinan vierailun yhteydessä antamassaan lausunnossa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov muotoili asian näin; Venäjällä ei ole enää kaupallista suhdetta EU:n kokonaisuutena, vaan vain yksittäisiin EU-maihin – Jos pakotteiden alaiset tuotteet ei kiinnosta, kiintiöt myydään muualle. Kauppasuhteiden osalta nähden ”Venäjäriski” on vuosien pakotepolitiikalla itse hankittu. Amerikkalainen Pepsi nelinkertaisti liikevoittonsa Venäjällä – Saksa ilmoitti jo maaliskuussa 2022 jatkavansa hiilivetykauppaa Venäjän kanssa, Unkari haki ja sai poikkeusluvan ostaa ”putkiöljyä”. Päätökset kaupankäynnin jatkamisesta perusteltiin kansallisella edulla. Päätöksen lopettaa kaupankäynti Venäjän kanssa, Suomi teki ihan itse. Pakotepolitiikkaan liitetty mielikuva EU:n yhtenäisyydestä on harhainen narratiivi.