Paavo Väryrysellä on presidentinvaalikampanjan teemat valmiina. Vain kannattajakortteja puuttuu.
”Hyvin paljon puuttuu vielä”, Paavo Väyrynen vastaa sähköpostin välityksellä.
Korttien keräystä tehostetaan Väyrysen mukaan muun muassa viemällä Seitsemän tähden liike uudelleen puoluerekisteriin. Väyrynen tarvitsee 20 000 kannattajakorttia ollakseen valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas.
”Toivomuksena on, että sen sähköisten kannattajakorttien kerääminen aktivoi myös paperisten kannattajakorttien allekirjoittamista presidenttiehdokkuuteni tueksi. Lisäksi toivotaan, että puolueen toimintaa elvyttämällä saadaan lisää väkeä keräämään presidenttiehdokkuuteen tarvittavia kannattajakortteja”, Väyrynen jatkaa.
Vuoden 2012 toisinto toiveena
Väyrynen uskoo omaavansa mahdollisuuksia vuoden 2012 tapaan. Mikäli hän olisi tuolloin päässyt toiselle kierrokselle haastamaan Sauli Niinistön Pekka Haaviston sijaan, Väyrynen olisi varsin todennäköisesti tullut valituksi presidentiksi.
”Uskon, että nousen vuoden 2012 vaalien tapaan kolmen parhaan joukkoon ja pääsen toiselle kierrokselle. Sen voittamiseen on hyvät mahdollisuudet”, Väyrynen sanoo.
”Olen ehdokkaista ainoa, joka tarjoaa selkeän vaihtoehdon sille politiikan ja tiedotuksen valtavirralle, jonka vaikutuksesta itsenäisyytemme on vahingollisella tavalla murentunut”, hän jatkaa.
Lähipäivinä julkistetaan Väyrysen uusi kirja, jonka nimessä tiivistyy hänen ehdokkuutensa pääviesti: ”Vielä voimme pelastua – tie itsenäiseen ja eheytyvään Suomeen”.
Väyrynen uskoo voittavansa, jos media antaa tilaa ja äänestäjät pääsevät perille vaalien tärkeimmistä asiakysymyksistä ja ehdokkaiden poliittisista linjoista. Ulkopoliittista kokemusta ja akateemisia ansioita hänellä riittää.
Euroon siirtyminen oli paha virhe
Suomi on Väyrysen mielestä kaventanut omilla, hätiköidyillä ratkaisuillaan itsenäisyyttään. Yksi pahimpia virheitä oli euroon liittyminen.
”Suomen itsenäisyyttä on ryhdyttävä jälleen vaalimaan ja vahvistamaan. Jo 1980-luvun lopulta lähtien Suomen itsenäisyys on murentunut ja tästä olemme kovasti kärsineet”, hän sanoo.
Suomea valmennettiin Väyrysen mielestä ”vahvan markan” politiikalla EU-jäsenyyteen ja euroaikaan. Seurauksena oli historiamme pahin lama.
”Euroopan unioniin liittyminen kavensi itsenäisyyttämme. Olisi ollut viisaampaa säilyttää itsenäisyys, pysyä Euroopan talousalueessa ja muodostaa Pohjolan yhteisö”, hän sanoo ja jatkaa:
”Euroon siirtyminen ainoana Pohjoismaana oli paha virhe. Itsenäisen talouspolitiikan säilyttäneiden Ruotsin ja Tanskan tilanne on ollut paljon parempi.”
NATO- ja EU-jäsenyys Suomelle alisteisia
Natoon liityttiin Väyrysen mielestä kovalla kiireellä ja ilman perusteita.
”Suomeen ei silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa”, hän korostaa.
”Nyt on huolehdittava siitä, että Suomella Nato-jäsenyydestä huolimatta säilyy itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja. Nato on vain puolustusliitto”, hän painottaa.
Suomen on pyrittävä palauttamaan myös Euroopan unionissa päätösvaltaa jäsenmaille.
”Tähän saattaa avautua mahdollisuuksia, kun unionin laajenemisen ja sen sisäisten ristiriitojen vuoksi on vihdoinkin pakko ryhtyä toteuttamaan eriytyvän yhdentymisen strategiaa”, Väyrynen toivoo.
Israel ja Ukraina ovat erilaiset haasteet
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen totesi, ettei Israelin ja Hamasin konflikti ole Suomen asia. Ukrainan ja Venäjän sodasta sen sijaan ei voi sanoa samaa.
”Näitä kahta tapausta ei voi rinnastaa toisiinsa. Kummallakin on oma historiallinen taustansa”, Väyrynen perustelee.
Ukrainassa käydään hänen mielestään Neuvostoliiton hajoamissotaa. Sota alkoi vuonna 2014 sisällissotana sen jälkeen, kun maassa oli toteutettu vallankaappaus, jonka seurauksena laillisesti valittu presidentti joutui maanpakoon.
”Uudet vallanpitäjät ryhtyivät sortamaan Itä-Ukrainassa ja Krimin niemimaalla asuvaa venäjänkielistä vähemmistöä. Ukrainaa ryhdyttiin lisäksi viemään kohti Nato-jäsenyyttä. ”
”Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Itäisen Ukrainan alueelle syntyi sisällissota, joka kehittyi jäätyneeksi konfliktiksi”, Väyrynen sanoo.
”Kansainvälisen yhteisön, varsinkin Saksan ja Ranskan, tuella pyrittiin jäätynyt konflikti ratkaisemaan. Tässä ei valitettavasti onnistuttu. Konflikti laajeni täysimittaiseksi sodaksi, kun Venäjä käynnisti hyökkäyksensä Ukrainaan”, Väyrynen jatkaa.
Ukrainaan olisi saatava tulitauko, aselepo ja neuvottelut rauhanomaisesta ratkaisusta. Niissä on Väyrysen mukaan kyettävä löytämään ratkaisut, jotka takaavat sekä Ukrainan että Venäjän turvallisuuden.
”Lisäksi on kyettävä löytämään ratkaisut, jotka turvaavat itäisen Ukrainan enemmistöltään venäjänkielisten asukkaiden aseman ja oikeudet”, Väyrynen sanoo.
Israelin ja Hamasin konflikti on seurausta pitkään jatkuneista vakavista ristiriidoista Israelin ja palestiinalaisten välillä.
”Ratkaisu voi olla vain kahden valtion malli. Valitettavasti vahvat voimat ovat toimineet sitä vastaan”, Väyrynen arvioi.
Yhteydenpito Venäjään on palautettava
Naton jäsenenä Suomi ei voi Väyrysen mukaan toimia välittäjänä Ukrainan kriisissä.
”Siitä huolimatta Suomen tulee osaltaan toimia rauhan palauttamiseksi.
Suomen tulisi palauttaa kahdenvälinen yhteydenpito Venäjän kanssa. Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti presidentti Vladimir Putinille Suomen liittyvän Natoon, hän korosti, että rajanaapuruuteen liittyvät kysymykset hoidetaan edelleen asianmukaisesti. Näin ei valitettavasti ole toimittu. On päädytty jopa siihen, että pääkonsulaatit Pietarissa ja Turussa on päätetty sulkea”, Väyrynen paheksuu.
Väyrynen korostaa, että kahdenväliset suhteet Venäjän johtoon on mahdollisimman pian palautettava.
”Ensi vuoden alussa valittavan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välille saattaa syntyä jännitteitä sen vuoksi, että Orpon hallituksen ohjelma on hyvin yksipuolinen. Siinä painotetaan voimakkaasti sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Siitä puuttuu se laaja-alaisuus ja moniulotteisuus, joka on ollut ominaista Suomen ulkopolitiikalle koko sotien jälkeisen ajan aina Sauli Niinistön kauden alkuun saakka”, Väyrynen sanoo.
Väyrynen ei odota saavansa juurikaan tukea keskustasta oman agendansa ajamiseen.
”Keskusta on viime vuosina myötäillyt sitä linjaa, joka on hallitusohjelmaan kirjattu”, hän sanoo.
Hän uskoo silti, että presidentinvaaleissa on hänen lisäkseen muitakin ehdokkaita, jotka edustavat laaja-alaisempaa ja moniulotteisempaa linjaa.
”Tämä tulee varmasti esille vaalikeskusteluissa”, hän sanoo toivorikkaana.
8 kommenttia julkaisuun “Paavo Väyrynen: Suomi hätiköi sekä Euroopan Unioniin että Natoon”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”että NATO-jäsenyydestä huolimatta säilyy itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja”. Eihän Suomella sellaista ole ollut kolmeenkymmeneen vuoteen ilman Nato-jäsenyyttäkään. Väyrysen teesit ovat kauttaaltaan kevytkaloriselta osastolta. ”Nato on puolustusliitto” Just, aivan. Kansaa on johdettu harhaan niin pitkään, että kenties Väyrynen katsoo, ettei sitä voi kertarysäyksellä herättää, vaan hiljaa kuiskaamalla, ettei se joudu shokkiin.
Teeseissä on niin monta löysää niveltä että lonksutus kuuluu kauas. Kyllä tässä käy niinkuin Kennedyn kampanjalle tulee käymään kun hän asettui Israelin tueksi. Aika on ajanut herrojen ohi vaikka parempia vaihtoehtoja olisivatkin valtakoneiston omiin kelmeihin verrattuna.
On otettava alkuun 3 askelta. 1. Erotaan Natosta 2. Perutaan hävittäjäkauppa 3. Aloitetaan Venäjä-suhteet uudelleen. Seuraavaksi ruvetaan miettimään EU eroa. Luonnollisesti tämä kaikki vaatii uuden presidentin ja uuden hallituksen. Ja suomalaisille aivohoidon.
Täysin samaa mieltä Väyrysen kanssa. Niinistön olisi pitänyt päänsä kylmänä. Miksi ihmeessä hän alkoi hötkyillä?
Toisaalta Niinistö piti päänsä kylmänä. Heti liityttiin isäntämaasopimukseen ja sen jälkeen vuosien hiljaiselo kuin ei olisi mitään ja odotettiin vaan sopivaa hetkeä, kun saadaan sota aikaiseksi niin sitten heti liitytään Nato pas*’aan ja niin kävikin.
Paavo Väyrysen luottamus omiin menestymismahdollisuuksiinsa on ihailtavaa, mutta tuon luottamuksen epärealistisuus on surullista. Väyrynen ei enää päässyt eduskuntaan sen enempää vuoden 2019 kuin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, eikä europarlamenttiin vuoden 2019 vaalissa. Presidenyonvaaleissa hänen kannatuksensa on joka kerta jäänyt edellistä yritystä pienemmäksi.
NATO-jäsenyyden osalta niin Väyrynen kuin Naapuriseura edustavat pienen vähemmistön mielipiteitä. Eduskunnassa vain seitsemän kansanedustajaa vastusti Suomen NATO-jäsenyyssopimuksen hyväksymistä. Heistä kolme, Mustajärvi, Semi ja Turtiainen, tippuivat eduskunnasta huhtikuun eduskuntavaaleissa. Presidentinvaalissa NATO-jäsenyyden vastustaminen varmistaa sen, että ehdokas ei pääse vaalin toiselle kierrokselle vaalin voittamisesta puhumattakaan.
NATO-jäsenyyden käsittelyhän Eduskunnassa oli n.s. ”läpihuutojuttu”. Veikkaan, että kunhan ”pöly on laskeutunut”, niin historian tutkijoilla on hämmästelemistä siinä, kuinka heppoisesti yksi Suomen historian merkittävimmistä päätöksistä tehtiin. Koreografiset askeleet todennäköisesti laadittiin ”Setä Samulin” peräkammarissa jo toistakymmentä vuotta sitten…
Toivon Väyryselle menestystä, olen allekirjoittanut kannattajakorttinsa ja äänestän häntä, jos hän on vaalissa ehdokkaana. En siksi, että Väyrynen olisi virheetön tai siksi että olisin aivan kaikesta samaa mieltä hänen kanssaan, vaan siksi, että hän on joka tapauksessa huimasti muita ehdokkaita parempi ja ennen kaikkea turvallisempi vaihtoehto Suomen presidentiksi.
Ikävä kyllä en silti usko Väyrysen mahdollisuuksiin. Jos media, ns. asiantuntijat ja valtavirtapoliitikot saivat helpohkosti suomalaiset vihaamaan Venäjää ja venäläisiä, niin eihän niille ole temppu eikä mikään pitää Väyrynen pimennossa ja tarvittaessa mustamaalata hänet vaikka Kremlin kätyriksi. Kaikki menee valmiiksi aivopestyyn kansaan kuin häkä. Siitä sain muistutuksen äsken vierailullani yhden vanhuksen luona. Hän odotti hartaana iltauutisia ja kaikesta huomasi, että uskoo ilman epäilyksen häivää joka sanan.
Näistä nykyisistä ehdokkaista on Väyrynen ehdottomasti kokenein ja viisain. Kaikki muut Kekkosen ajan poliitikot ovat väistyneet. Toivon, että esille nousisi joku nuorempi ehdokas, jolla olisi kokemusta ja räväkkyyttä avata suomalaisten aivot, tosin en usko sellaiseen ihmeeseen. Itse olin tänään vieraana yksillä synttäreillä, jonka sankari oli yli yhdeksänkymppinen. Siinä kahvipöydässä kun juteltiin, niin helposti huomasi median propagandan menneen perille. Siinä manattiin Venäjä, Palestiina, sankareina luonnollisesti amerikkalaiset, israelilaiset ja Zelenskyn poppoo. Viron-Suomen välisen kaasuputken syntipukiksi leimattiin luonnollisesti Venäjä, muita vaihtoehtoja ei otettu kuuleviin korviin. Mm. suomalainen jäänmurtajahan Otso ajeli kaasuputken yli useita kertoja ko.aikaan juuri vahinkopaikan yli. Ettei vaan ollut lavastettu juttu koko tapahtuma, kuten isompi putki Itämerellä, jossa ainut syyllinen on USA.