Venäjän uusi arktinen nestekaasuasema aloitti

Venäjä on avannut läntisessä uutispimennossa uuden LNG-kaasusataman Arktisella alueella, nimeltään Obskaja Guba.

Satama sijaitsee Jamalin niemimaalla, lähellä Sabettaa, jossa jo ennestään on toinen LNG-terminaali.

Obskaja Guba on osa Venäjän Arctic LNG 2 -projektia, joka on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden aikana. Projektin tavoitteena on tuottaa ja viedä nesteytettyä maakaasua arktisilta kaasukentiltä Eurooppaan ja Aasiaan. Obskaja Guba on erityinen satama, koska se käyttää kelluvia LNG-laitoksia, jotka voidaan siirtää tarvittaessa eri paikkoihin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin avasi sataman virallisesti syyskuussa ja kutsui sitä ”historialliseksi tapahtumaksi” Venäjän energiateollisuudelle. Sataman avajaisissa Putin sanoi myös, että Venäjä aikoo lisätä LNG-tuotantoaan ja -vientiään tulevina vuosina ja kilpailla muiden kaasuntuottajien kanssa globaaleilla markkinoilla. 

Luontainen kuljetusväylä kaasulle

Obskaja Guba tunnetaan Ob-joen mukaan myös nimellä Obinlahti. Se on Karanmereen työntyvä suuri merenlahti Venäjän Länsi-Siperiassa. Se sijaitsee Jamalin niemimaan ja Gydan niemimaan välissä. Obinlahti on noin 800 kilometriä pitkä, 30-90 kilometriä leveä ja keskisyvyys on 10-12 metriä.

Obinlahti  muodostaa luontaisen liikenneväylän erittäin merkittäville Jamalin Nenetsian pohjoisille maakaasu- ja öljykentille. Sen äärellä sijaitsee monia maailman mitassa tärkeitä petrokemiallisia tuotantoalueita, kuten Venäjän toiseksi ja maailman viidenneksi suurimmaksi maakaasukentäksi arvioitu Jamburgin kaasukenttä Tazin niemimaalla ja useita Jamalin niemimaan kenttiä. Osa luonnonvaroista on lahden pohjan alla.

Lahti on matala, mikä yhdessä vuoroveden sekä tuulen ja ilmanpaineen muutosten aiheuttaman meriveden korkeuden vaihtelujen ja aallokon kanssa rajoittaa liikennöivien alusten syväyksen korkeintaan 9 metriin. Suurimmat tankkilaivat eivät voi täydessä kuormassa operoida tällä merenlahdella. Obinlahti on myös suurimman osan vuodesta merijään peittämä.

Liikennöintiin tarvitaan talvikaudella jäävahvistettuja aluksia ja/tai jäänmurtajien apua. Siksi satamalle on rakennettu myös jäänmurtajia ja jäätä kestäviä aluksia, jotka mahdollistavat kaasun kuljetuksen ympäri vuoden. Virallisen Venäjän mukaan Obskaja Guba on maailman ensimmäinen arktinen LNG-satama. 

Kiinnostusta ja närää

Venäjän Arctic LNG 2 -projekti on herättänyt kiinnostusta ja myös kritiikkiä kansainvälisesti. Toisaalta jotkut maat, kuten Kiina, Intia ja Ranska, ovat investoineet projektiin ja odottavat saavansa kaasua Venäjältä edulliseen hintaan. Rakennus- ja suunnittelutöissä on ollut mukana paljon myös läntistä osaamista ja pääomaa.

Saksalaisyritys Linde oli alunpitäen sovittu lämmönvaihtajien toimittajaksi. Linde on johtava globaali teollisuuskaasujen ja tekniikan yritys, jonka myynti vuonna 2022 oli 33 miljardia dollaria. Pakotteiden vuoksi emoyhtiö luopui hankkeesta.

Linde on kuitenkin auttanut venäläisiä kumppaneitaan valmistamaan osan komponenteista itse. Tätä varten konserni perusti yhteisyrityksen venäläisen JSC Power Machinesin kanssa vuonna 2017. Tavoitteena on valmistaa nestekaasun käytössä keskeisen tärkeitä laitosmaisia lämmönvaihtimia paikan päällä Pietarissa – myös Arctic LNG-2:lle. 

Kilpailevaa kateutta

Yhdysvallat, Kanada ja Norja ovat huolissaan Venäjän kasvavasta vaikutusvallasta Arktisella alueella ja kaasun hyödyntämisen ympäristövaikutuksista.

Lisäksi jotkut asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet Venäjän kyvyn toteuttaa Arctic LNG 2 -projekti turvallisesti ja tehokkaasti, varsinkin kun se kohtaa monia teknisiä ja logistisia haasteita arktisissa olosuhteissa.

Toistaiseksi huoli on ollut aiheeton, kuten projektin eteneminenkin osoittaa. Venäjä on edennyt Arktisen alueen hyödyntämisessä ripeästi. Se on aloittanut myös ns. Pohjoisen reitin käytön globaalissa kaasubisneksessä.