Suomen eurojäsenyydelle on vaikea löytää yksiselitteisiä taloudellisia argumentteja, katsovat ekonomistit. – Mutta vahvoja taloudellisia syitä euroeroonkaan ei ole, sanoo Nordean Jan von Gerich Talouselämä-lehden artikkelissa.
”On vaikea löytää tutkimuksia, jotka yksiselitteisesti osoittaisivat, että eurojäsenyydestä olisi ollut taloudellisesti mittavaa hyötyä Suomelle, von Gerich sanoo.
Suomen eurojäsenyyttä ei voi perustella järkeväksi pelkin taloudellisin argumentein, katsovat ekonomistit Pasi Kuoppamäki ja Jan von Gerich Kauppalehden Markkinaraati-ohjelmassa.
Nordean pääekonomisti von Gerich muistuttaa, ettei päätöstä eurojäsenyydestä tehty pelkästään taloudellisilla argumenteilla. Taustalla vaikuttivat myös poliittiset seikat, kuten halu olla mukana Euroopan yhdentymisessä.
”Jos niitä katsoo puhtaasti, niin voisi sanoa, että on vaikea löytää tutkimuksia, jotka yksiselitteisesti osoittaisivat tai argumentoisivat sen puolesta, että eurojäsenyydestä olisi ollut taloudellisesti mittavaa hyötyä”, von Gerich sanoo.
Mahdollinen eurokriisi puhuttaa
Kauppalehden Markkinaraadissa pohditaan tällä viikolla uuden eurokriisin uhkaa. Markkinaraati on ohjelma, joka käsittelee ajankohtaisia talous- ja sijoitusaiheita. Se julkaistaan Kauppalehden nettisivuilla perjantaiaamuisin. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa osakemarkkinoiden tilasta, talouskasvusta, inflaatiosta ja muista sijoittamiseen liittyvistä teemoista.
Keskustelijoina on yleensä talousasiantuntijoita ja sijoittajia. Danske Bankin pääekonomistina toimiva Pasi Kuoppamäki katsoo hänkin, ettei eurojäsenyyttä ”pelkästään taloudellisin argumentein voi perustella järkeväksi”.
Samalla Kuoppamäki nostaa esiin, että euron ulkopuolelle jääneiden Pohjoismaiden rahapolitiikkaa ei voi pitää täysin itsenäisenä.
”Taloudellisin argumentein ei ehkä löydetä ehkä hirveän vahvoja perusteita liittymiselle. Mutta ei se myöskään tarkoita sitä, että kun ollaan sisällä, niin olisi taloudelliset argumentit erota eurosta”, von Gerich toteaa.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin muistuttaa Talouselämän mukaan, ettei Suomen vahvan markan politiikka sekään ollut ”vahva menestystarina”, Talouselämä kertoo.
Yhteisvaluuttaa ongelmineen on vuosien mittaan arvosteltu monilta tahoilta. Kritiikillään sai nimeä mm. saksalaisen ifo-instituutin entinen johtaja Hans-Werner Sinn. Hän on esimerkiksi todennut, että yhteisvaluutta euro oli jo syntyessään epäonnistunut projekti. Sinnin mukaan Eurooppaan luotiin yhteisvaluutta Yhdysvaltojen tapaan, mutta ilman rahaliiton vaatimaa liittovaltiota.
+++
