Jerusalemin Itkumuuri eli Länsimuuri

Lehtimajanjuhla kriisin keskellä

Ilon juhlasta tuli yhdessä hetkessä suuren surun ja murheen päivä.

Hannu Staljon

Israelissa vietettiin Lehtimajanjuhlaa eli Sukkotia auringonlaskusta 29.9. auringonlaskuun 6.10. Sukkot juhlistaa sadonkorjuun päättymistä sekä muistuttaa israelilaisten esi-isien vaelluksesta Egyptistä luvattuun maahan.

Juhla kestää seitsemän päivää ja alkaa 15. tishre kuuta juutalaisessa kalenterissa, joka sijoittuu yleensä syys-lokakuulle. Juhlan aikana asutaan mahdollisuuksien mukaan lehtimajoissa. Se on ilon ja yhteisöllisyyden juhla.

Sukkotin jälkeen alkaa heti Shemini Atzeret ja Simchat Torah juhlat 6.-8.10., jotka kumpikin kestävät yhden päivän ja ne juhlitaan peräkkäisinä päivinä. Molempia päiviä juhlitaan iltaisin kynttilänsytytyksellä, juhla-aterioin sekä yöllä että päivällä.

Perjantaina 6.10. auringonlaskusta alkoi Shemini Atzeret juhla, joka tarkoittaa ”kahdeksatta kokoontumista”. Se on omistettu erityisille rukouksille ja kiitoksille. Juutalaiset pyytävät siunausta tulevalle vuodelle, joka alkoi 15.9.2023. Se on pyhäpäivä kuten Simchat Torahkin, jolloin ei työskennellä.

Simchat Torah tarkoittaa ”Lain iloa” ja se on iloinen juhla, joka liittyy vuosittaiseen kiertokulkuun, kun juutalaiset saattavat päätökseen lukemisen viimeisestä Mooseksen kirjasta ja aloittavat uudelleen ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Se symbolisoi ikuista Toran lukemisen ja opiskelun kiertokulkua.

Armenian apostolisen kirkon kappeli
Armenian apostolisen kirkon kappeli

Juhla on erityisen merkittävä päivä lapsille, joille järjestetään leikkejä ja iloista yhdessäoloa. Shemini Atzeret ja Simchat Torah juhlat tuovat yhteisön yhteen rukousten, kiitollisuuden ilmaisun ja ilon kautta sekä korostavat Torah opetuksen tärkeyttä juutalaisessa elämässä. Israelissa koko loma on tiivistetty yhteen huumaavaan 24 tunnin jaksoon, joka on täynnä tanssia ja iloa.

Yom Kippur eli suuri sovituspäivä

Tänä vuonna toinen juutalainen juhla Yom Kippur eli suuri sovituspäivä oli 26.–27.9. Se on yksi juutalaisen kalenterin tärkeimmistä juhlapäivistä, jolloin paastoaminen, rukoukset ja synnintunnustus ovat keskeisiä osia juhlaa. Se on päivä, jolloin uskotaan Jumalan arvioivan ihmisten tekoja ja kirjoittavan heidän nimensä elämän kirjaan.

Vuonna 1973 Yom Kippurin päivä alkoi perjantaina 5. lokakuuta auringonlaskun aikaan ja päättyi lauantaina 6. lokakuuta auringonlaskun aikaan. Kyseinen vuosi oli merkittävä, koska se oli myös Yom Kippurin sodan vuosi, jolloin Egypti ja Syyria hyökkäsivät Israelia vastaan. Sota johti merkittäviin sotilaallisiin ja poliittisiin tapahtumiin Lähi-Idässä.

Hamas ajoitti hyökkäyksensä ajankohtaan, jolloin oli alkamassa Sukkotin juhlaan liittyvä tärkein juhlapäivä ja kahden päivän loma-aika, ja se myös osui yksiin 50 vuotta sitten olleen Yom Kippurin sodan vuosipäivän kanssa. Hyökkäys tuli ainakin tavallisille ihmisille täytenä yllätyksenä aikaisen lauantaiaamun tunteina, joka oli sekä sapatti että Shemini Atzeret. Ilon juhlasta tuli yhdessä hetkessä suuren surun ja murheen päivä.

Miksi hyökkäys rajamuurin ja -aitojen läpi säilyi pitkään yllätyksenä? Älykäs raja-aita on hyvä keksintö ja säästää paljolta fyysiseltä vartiointityöltä mahdollistaen seurannan keskittämisen. Älykästä aitaa rakennetaan Suomeenkin.

New York Timesin mukaan Hamas iski aamulla aikaisin neljään tietoliikennelinkkitorniin drooneilla juuri ennen läpimurtoa ja samaan aikaan alkaneella ohjushyökkäyksellä ja pystyi näin katkaisemaan tietoliikenneyhteydet. Jotkut linkkitorneista voivat olla rajavalvontaa varten, kun toiset voivat osallistua tietojen, kuten sotilaallisen viestinnän, lähettämiseen ja vastaanottamiseen sekä matkapuhelinpalveluihin.

Tätä tukevat myös Nova -musiikkifestivaalista pelastuneiden nuorten kertomukset, jotka kertoivat, ettei netti toiminut ja oli ongelmia myös puhelimien kanssa. Nettiä he yrittivät käyttää etsiessään pakoreittiä juhlapaikalta, koska heille oli kerrottu, että maanteillä oli terroristeja ampumassa pakenevia.

Hyökkäyksiin sisältyi myös lukuisia iskuja visuaalista valvontaa suorittaviin torneihin. Hamas pystyi todennäköisesti iskuillaan ”sokaisemaan” israelilaisen komentoportaan ja estämään viestinnän eri yksiköiden välillä.

Hamas kohdisti hyökkäyksensä rajan läheisyydessä oleviin etuvartioasemiin, sotilastukikohtiin, Nova -musiikkifestivaalitapahtumaan ja kibbutseihin.

Avainmedia lehti 11/2023 kertoo, että israelilaisen messiaanisen Beit Hallel -seurakunnan työntekijän poika kuoli terroristien hyökkäyksessä. Miriam (kuuden lapsen äiti) ja Haim Ratnerin poika, David Ratner, oli kuollut terroristien hyökkäyksen ensi tunteina sotilasyksikkönsä tukikohdassa lähellä Gazan rajaa. Hyökkääjien murskaava ylivoima ja yllätys koitui monen nuoren sotilaan kohtaloksi.

Se että sotilaat joutuivat yllätetyiksi, saattoi johtua myös siitä, että terroristit, jotka hyökkäsivät sotilastukikohtiin ja etuvartioasemiin olivat pukeutuneet Israelin armeijan univormuihin. Heidät erotti terroristeiksi vain Kalashnikovit. Näin kertoo IDF:n komentajakapteeni Or Ben-Yehuda (kolmen lapsen äiti) hänen 12 naisen joukkueensa tullessa auttamaan taistelussa Sufan tukikohtaan.

Siihen mennessä jo kymmenet terroristit olivat vallanneet tukikohdan ja tilanne oli kaoottinen, kun ei tiedetty kuka on terroristi ja missä on tukikohdan henkilöstö. Lopulta he saivat avukseen IDF:n helikopterin ja tankin. Helikopteriin saatiin yhteys ja se joutui tulittamaan tukikohtaa pysäyttääkseen hyökkäyksen.

Traaginen taistelu ja ryöstöretki

Tuntui käsittämättömältä ampua omaan tukikohtaan, mutta se oli pakollista syntyneessä tilanteessa. Taistelu kesti 4,5 tuntia kunnes lisäjoukot pääsivät paikalle. Mm. droonien avulla naisjoukkue pystyi osoittamaan heille ketkä ovat terroristeja. Kaiken kaikkiaan taistelu kesti 14 tuntia ennen kuin tukikohta oli vapautettu terroristeista ja henkilökunta evakuoitua. 

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Gazasta ei tullut rajan yli pelkästään terroristeja, vaan heidän perässään seurasi eri ikäisiä miehiä polkupyörillä, aaseilla, kävellen kärrejä vetäen ja eri ajoneuvoilla ryöstämään saalista ja vankeja tuhotuista kibbutseista. Oli meneillään kollektiivin tuhoamis- ja ryöstöretki. Se näkyy selvästi joissakin Hamasin tai kibbutsien turvakameroiden kuvaamissa videoissa.

Kibbutseissa oli käytössä turvahuoneet, mutta niiden ovet eivät olleet lukittavissa ja joissakin ei ollut ovia ollenkaan. Ne oli ehkä alun perin rakennettu toisenlaiseen tarkoitukseen eikä siihen uhkaan, että terroristit pääsevät tunkeutumaan sisälle taloihin. Näihin huoneisiin paenneet pelastuivat vain pitämällä oven kahvasta lujasti kiinni niin ettei sitä saatu auki ja monet kuolivat tai haavoittuivat turvahuoneisiin heitettyjen käsikranaattien voimasta.

Näin kävi mm. nuorelle pariskunnalle, josta nainen selviytyi, kun hänen poikaystävänsä heittäytyi käsikranaatin päälle. Nainen joutui olemaan monta tuntia piilossa huoneen sängyn alla ja hänen poikaystävänsä makasi kuolleena hänen lähellään. He olivat suunnitelleet hääpäiväkseen 24.4.24. Raamatussa on kohta, jossa sanotaan ”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.” (Joh.15:13)

Mikä oli Hamasin suunnitelma?

Mikä oli Hamasin suunnitelma, kun he tekivät tämän hyökkäyksen Israelia vastaan? Halusivatko he provosoida Israelin juuri siihen toimintaan, johon se ryhtyi? Toivoivatko he muiden kansakuntien osallistuvan? Halusivatko he tämän Hamas/IDF-sodan Gazaan? Haluavatko he vankien vaihtoa Israelin kanssa? Tiedetään etteivät he välitä kuolemasta, koska he uskovat saavansa lisäpisteitä taistellessaan kuolemaan asti. Nämä ovat kysymyksiä, jotka selvinnevät aikanaan. 

Israelissa oli paljon suomalaisia Lehtimajanjuhlien aikana. Monet olivat hyvin vaikuttuneita juhlallisuuksista ja pyhyyden kokemuksesta etenkin Jerusalemin pyhillä paikoilla. Suuri osa heistä saapui takaisin kotimaahan lennolla, joka laskeutui Suomeen varhain lauantaiaamuna 7.10. osa pääsi vasta paljon myöhemmin takaisin. Heille matka oli varmasti ikimuistoinen.

 ”Suren ihmistä. Ihmistä minun on surtava.”

1 kommentti julkaisuun “Lehtimajanjuhla kriisin keskellä

  1. Kirjoittaja on nimestä päätellen juutalainen, ilmeisesti ei kuitenkaan semiitti. Saksalaisen harrastelija-historiotsijan mukaan semiittejä Israelin juutalaisista on noin kymmenen prosenttia. Israel Shamir antoi samansuuntaisen arvion ja sanoi, että semiittisiä juutalaisia syrjitään Israelissa. Miksi israelilaiset syrjivät semiittejä, sekä omiaan että palestiinalaisia, jotka kaikki ovat semiittejä ?

    Väkivaltaa siviilejä kohtaan ei pidä hyväksyä. Israelilaisen Haaretz-lehden tilaston mukaan Hamasin hyökkäyksessä kuoli 16 lasta alle 18 v. Israelin pommituksissa tähän mennessä satakertainen määrä. Kaksi tuomittavaa tekoa, toinen sata kertaa suurempi.

    Mikäli kirjoittaja on juutalainen, voisiko hän tehdä yhteenvedon Ilan Pappén, Norman Finkelsteinin, Gabor Matén ja Miko Peledin kannoista koskien Israelin nykytilaa, jotka oletan hänen tuntevan.

Vastaa